Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä väännän rautalangasta kaverille, etten jaksa häntä?
14.04.2019 |
Hei, kaipaisin nyt asiallisia vastauksia typerään aloitukseen. Olen tässä tutustunut erääseen pari vuotta nuorempaan tyttöön harrastuksen kautta. Aluksi tyttö vaikutti ihan mukavalta ja normaalilta, mutta mitä enemmän olen hänen kanssaan aikaa viettänyt, selvemmäksi on käynyt ettei hän olekaan ihan niin mukava ja fiksu. Olen ollut hänen kanssaan säälistä, mutta nyt alkaa olla hermot kireällä ja voimat loppu, kun en jaksa kaverin tahdittomuutta ja huonoa tilannetajua. Kaverilla on tapana suuttua ja sanoa, ettei enää ole kaverini, jos *lisää tähän mikä tahansa syy, vaikka tupakointi*. Tämän lisäksi kaveri on mm. kiukutellut kun olen flirttaillut ihan kaverihengessä muutaman kaverin kanssa, juonut energiajuomaa kaverin nähden tai olen ollut jossain muiden kavereiden kanssa ilman häntä. Hänen on myös vaikea ymmärtää, ettei hän voi omistaa minua tai rajoittaa menemisiäni ja tekemisiäni, vaikka olen sanonut että haluaisin välillä levätä tai olla niiden vanhempien kavereiden kanssa. Pari viikkoa sitten ukkini kuoli ja kun kerroin asiasta kaverille, hän pyysi jo seuraavana päivänä minua kaupungille. Olen monta kertaa sanonut olevani äärimmäisen väsynyt ja tarvitsevani lepoa, mutta kaveri sanoo että voin levätä heilläkin. Viikonloppuna sain sairaskohtauksen josta en ole vieläkään täysin toipunut ainakaan henkisesti ja vietin koko viikonlopun sairaalassa, mutta kaveri oli nytkin yökylään vailla vaikka sanoin tarvitsevani erityisesti nyt omaa rauhaa ja lepoa. Vaikka jatkuvasti sanon tästä ihan suoraan, kaveri ei millään ymmärrä ettei minulla nyt riitä voimat hänen kanssaan olemiseen. Mitä ihmettä tässä enää voi tehdä kuin nätisti sanoa?
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parita se jollekin pojalle seksileluksi.
Voi ap tuo on tuttu tilanne :( minulla oli tuollainen takertuja kaverina vuosia, aina halusi mennä ja tulla oman mielensä mukaan, en olisi saanut olla muiden kanssa vaan aina hänen kanssaan. Oli just sellanen tyyppi että tutustuessa ihan kiva ja hyvää seuraa mutta mitä enemmän opit tuntemaan sitä enemmän halusit pois sen luota, aika pian oli sääli mukana tässä kaveruudessa.
Kaikki asiat piti rautalangasta vääntää ja lopulta loukata kun ei tajuu EI sanaa, olematon tilannetaju ja rutiiniton elämä, kaikki sillä pyöri minun ympärillä ja yrittikin tunkea joka paikkaan mukaan minne menin. Piti valehdella esim missä olen viikonloppuna, vaikka olin kotona niin väitin että olen toisella paikkakunnalla että edes hetken rauhaa sai.
Hermothan siinä loppujen lopuksi meni ja välit.
Olin kuin henkilökohtainen avustaja hälle ja tämä rankuttaa miten normaali on ja muissa aina se vika...
Hyvä nuorena oppia vetämään rajat, aina riittää tuollaisia ihmisiä jotka haluavat käyttää hyväksi. Tarjoa hänelle tapaamista sinun ehdoillasi, niinkuin sinulle sopisi. Arvaan että hän ei tule suostumaan tuohon, mutta pidä pintasi. Tai sitten jätä taaksesi kokonaan. Säälistä ei kannata olla kenenkään kaveri, ystävällinen kohdatessa voi olla.