Lue keskustelun säännöt.
Suretteko tuntemattoman kuolemaa?
11.04.2019 |
Eräs mies jota olen seurannut jo pitkään instagramissa, lukenut hänen blogia ja katsonut hänen vlogiaan kuoli. Hän sairasti pitkään ja jakoi paljon tarinaansa muille, ihan viimeisiin päiviin asti. Nyt olen todella surullinen ja ajatukset hänen perheessä:( onko normaalia surra tuntematonta ihmistä?
Kommentit (7)
Eihän se tavallaan tuntematon ollut, vaan tiesit hänen elämästään ja ajatuksistaan paljon. En usko että surisit täysin tuntematonta tyyppiä jonka nimi lukee kuolinilmoituksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ettei. Mutta yksi tuntemani ihminen kuoli tässä vähän aikaa sitten enkä sure häntä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei. Mutta yksi tuntemani ihminen kuoli tässä vähän aikaa sitten enkä sure häntä yhtään.
Jos eräs ilkeä ihminen kuolisi, en surisi.
Mutta ap, hienoa että tunnet surua, ehkä myötätuntoa. Se on harvinaista nykyään.
Eivätkö sitten kaikki poliitikot, näyttelijät, kirjailijat, urheilijat yms. julkisuudesta tutut henkilöhahmot kuitenkin käytännössä periaatteessa ole aivan vieraita (joskaan siis eivät täysin tuntemattomia), jos heitä ei kuitenkaan ole ITSE koskaan , siis henkilökohtaisesti, tavannut, tai ehkä edes puhelimessa koskaan heidän kanssaan jutellut ?
Pidin esim. Lasse Pöystistä näyttelijänä ja hänen tähdittämistä elokuvistaan ja televisioteatterin näytelmistä, kuunnelmista ja iltasaduista erityisen paljon.
Vaikka hän nyt olikin jo hyvin vanha, silti hänen lopullinen poistumisensa täältä 'maailman näyttämöltä' tuntuu minusta haikealta.
Vaikka emme siis olleet, koskaan maailmassa, tavanneet missään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on saman tyyppinen, tuore kokemus kuin ap:lla.
Seurasin vuosia Youtubessa erästä amerikkalaista naista. Viime syksynä hän sairastui haimasyöpään. Järkytyin tosi paljon. Jatkoin hänen tilanteensa seuraamista instagram-päivityksistä, joita hänen läheisensä teki säännöllisesti. Läheinen pyysi rukouksia, ja rukoilin joka ilta heidän puolestaan siitä asti kun sain uutisen.
Eilen siellä oli päivitys, että nainen kuoli aamuyöllä. Suren häntä, vaikken edes tiedä hänen koko nimeään. Enemmän kuitenkin olen surrut hänen sairastumistaan kuin nyt poismenoa.
Tiesin haimasyövän vievän nopeasti, mutta kuten naisen läheinenkin sanoi, kuoleman nopeus tuli heille kaikille yllätyksenä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
On normaalia. Ihmiset voivat surra myös fiktiivisten hahmojen kohtaloita, itsekin itken herkästi elokuvia katsoessa.