Lue keskustelun säännöt.
Vauva tuli, ystävät meni?
10.04.2019 |
En tiedä mistä lähtisin asiaa purkamaan.
Olen noin 4kk ikäisen vauvan äiti. Minulla on laaja ystäväpiiri, mutta aika moni näistä "ystävistä" hävisi, kun tulin raskaaksi. Vain muutama ystäväni jaksoi kysellä vointiani, käydä luonani, auttaa pienissä arjen jutuissa.
Minulla on vuorotyötä tekevä mies, joten esimerkiksi välillä raskausaikana olen tarvinnut kyytiä vaikkapa kauppaa. Muuten mies auttaa aina vauvan kanssa, kun vain voi. Lisäksi tekee kaikki kotityöt ja ruuat. Välillä toki minäkin :)
Nykyään kukaan ystävä ei tarjoudu auttamaan tai tule edes kahville :( keskenään käyvät kyllä esimerkiksi konserteissa, kahviloissa ja milloin missäkin.
Viimeisimpänä tämä: he ovat vuokranneet mökin tämän kuun viimeiselle viikonlopulle pe-su ajalle.
Kun sain tietää tästä, kysyin, että eikö minua ole kutsuttu. Kaverini sanoi, että toki, mutta vauvan pitää jäädä kotiin.
Mieheni on tuon viikonlopun töissä, eikä saanut sitä enää vapaaksi. Ehdotin kuitenkin vielä, että ottaisin vauvan mukaan, koska ei se siellä paljon häiritse. Tämä sopi viidestä kaverista kahdelle, kolme muuta(joista yhden kanssa jakaisin huoneen) olivat nostaneet metakan. Eivät halua kuunnella vauvajuttuja, kuunnella itkua tai varoa jatkuvasti etteivät murjo vauvaa.
Tuntuu, että nämä kolme ovat muutenkin vauvaani vastaan. Eivät ole halunneet minua vauvan kanssa teehuoneelle tai taidenäyttelyyn, eivät kysele vauvasta tai minun voinnistani, eivät ole sanoneet mitään vauvasta. Jossain kohtaa kyllä kuulin toiselta kaverilta, että nämä kolme ovat kyllästyneet siihen, että aina pitäisi mennä minun aikataulujen mukaan ja olla meillä (en vielä jokin aika sitten halunnut viedä vauvaa pitkäksi aikaa julkisiin tiloihin) ja 80% ajasta vauva on kuitenkin mukana. En ymmärrä mitä se häiritsee, hänhän nukkuu melko paljon..
Surettaa, sillä en osannut odottaa totaalista hylkäämistä ja näin kovaa pudotusta.
Haluaisin kyllä mökille, mutta tuskinpa onnistuu.
Kommentit (36)
Pakko olla provo, ei kukaan tosissaa ehdota biletysporukalle vauvan mukaan ottamista :D
Ystävät on sellaisia, jotka ovat elämässä mukana kaikissa vaiheissa, ja joiden elämässä itse on mukana. Ei ne ole niitä, jotka jättää nurkkaan häpeemään lapsen kans. Hanki oikeita ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
U skaltakaa jättää lapsi isän hoiviin kun lähdette ystävien kanssa aikaa viettämään. Tekee hyvää kaikille osapuolille.
Syyhykin kaverilla alkaa olemaan pienempi paha, kun hänen oma lapsi mukana tapaamisessa.
Velan provo jotta saadaan perheelliset näyttämään itsekkäiltä.
Ei kukaan äiti halua lähteä noin pienen kanssa mökille viettämään tyttöjen viikonloppua, ei ellei ole päässä vikaa.
Itse asiaan, kun lapsia tulee niin se on iso muutos, on hyväkin antaa tilaa puolin ja toisin.
Ihan normaalia että ne joilla ei vielä lapsia ole, edelleen viettävät tyttöjen iltoja jne ja ne joilla on niin ei.
Ja ystävyys muuttaa muotoaan, nähdään harvemmin, baari vaihtuu kahvilaksi/kodiksi/puistoksi. Silloin karsiintuu ne jotka eivät tätä ymmärrä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen hemmoteltu kakara, joka ei ole sisäistänyt, mitä tarkoittaa se, että saa vauvan. Silloin luovutaan koko omasta ja samalla myös entisestä elämästä.
Millainen ihminen tarvitsee apua raskausaikana? Kaverit eivät varmaan pidä yhteyttä, koska olet olettanut, että he auttavat. Eivät kaverit ole mitään apukoneita. Todella poispilattu kuva tulee ap:sta. Siinähän totuttelee siihen, mitä tarkoittaa, että on saanut lapsen.
Juuri näin, etkai sinä nyt vaan kuvittele, että kelpaisit mukaan heikolla hetkellä? Ystävät haluavat ympärille vain hyväksikäytettäviä ihmisiä ja sinä vauvan äitinä olet kaikkea muuta. Kukaan ei pidä sinuun yhteyttä, ettei vaan vahingossakaan tarvitsisi sinua auttaa missään.
Mulla ei oo itelläni lapsia, mutta oon kyllä auttanut raskaana olevaa kaveria ja vauva-aikana ottanut huomioon. Siis lähinnä siksi et hän on vieläkin mun ystävä vauvasta huolimatta. Hän on myös auttanut mua vauvasta huolimatta. Kerrankin vei illalla sairaalaan. Nappas vaan vauvan mukaan ja sano et mennään😂😂
Sanon sulle Ap, että älä välitä. Näiden känniakkojen keltaisia "ystäviä" et kaipaa elämääsi. Uskomattomia k*sipäitä ja vauva sekä äiti-vihaajia!
MUTTA: sitten kun jollekin heistä tapahtuu jotain mikä saa muut kääntämään tälle tyypille selkänsä; syöpä, vammautuminen, työttömyyden kautta köyhyyteen yms. on se etsiytymässä sitten sinun luoksesi tukea ja sympatiaa pyytämään.
Sinä tietenkin päätät annatko sitä vai et, riippuen miten anteeksiantava luonne olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että vauvan ottaminen mukaan tyttöjen mökkiviikonloppuun on huono idea. Eikä äidiksi tuleminen oikeuta täydelliseen itsekeskeisyyteen ja joustamattomuuteen ystävyyssuhteissa. Ymmärrän kuitenkin osittain, mitä ap tarkoittaa. Itse sain vauvan kaveriporukkamme toisena, eikä valtaosalla vielä ollut. Joiltain lapsettomilta ystäviltä olen oikeasti saanut silmienpyörittelyä ja ihmettelyä siitä, että en jättänyt 3 kk ikäistä vauvaa yöksi muiden hoitoon. Koska kaveriporukkamme ensimmäisenä vauvan saanut jätti tuossa iässä oman vauvansa isovanhemmille, minä olin se hysteerinen nipo. Olin siis vauvan ollessa 3 kk mukana tyttöjen illassa muutaman tunnin ajan ilman vauvaa, mutta nynnynä menin kotiin muiden lähtiessä baariin. Lapsi oli ensimmäisen kerran kahden yön yli isänsä kanssa ollessaan 10 kk.
On ikävää, jos tuore äiti jauhaa pelkkiä vauvajuttuja koko ajan, mutta sekin on ikävää, jos hänen elämäänsä olennaisesti liittyvät kuulumiset pitäisi kokonaan lakaista maton alle, eikä tapaamisten järjestämisen suhteen voida yhtään joustaa ("koska aina ennenkin on nähty näin, tulet drinkeille joka perjantai klo 19 ilman vauvaa tai sitten ei nähdä ollenkaan"). Tietysti on luonnollista, että muu ystäväporukka tekee keskenään juttuja, joihin tuore äiti ei aina pääse osallistumaan.
MUTTA: sitten kun jollekin heistä tapahtuu jotain mikä saa muut kääntämään tälle tyypille selkänsä; syöpä, vammautuminen, työttömyyden kautta köyhyyteen yms. on se etsiytymässä sitten sinun luoksesi tukea ja sympatiaa pyytämään.
Tuo on kyllä totta. Montakohan näistä täällä vauvallakin nähdyistä 'elän vitosella per päivä, on tämäsetuo sairaus, kauhee yksinäisyys, miksei kukaan auta eikä välitä?'-tapauksista on näitä, jotka itse parempina aikoina nostelleet nokkaansa ihmisten murheille ja huolille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap viestisi kieltämättä vaikuttaa hieman oudolta, ihmettelet miksi muut eivät kuskaa, kysele vointia ja auttele sinua. Siis onko näin tehty puolin ja toisin ennen kuin tulit raskaaksi? Sinun elämäsi mullistui, heidän elämänsä todennäköisesti jatkuu aika samanlaisena.
Oletko voivotellut ettei jaksa/pysty lähtemään mihinkään? Oletko heittäytynyt avuttomaksi vai onko avuttomuuteen joku oikea syy (terveydelliset ongelmat raskauden aikana/synnytyksen jälkeen)? Onko vauvan kanssa raskasta, vai miksi mies tekee melkein kaikki ruuat ja kotityöt jne?
Todella harmillista että sinua ei kutsuttu mukaan mökille automaattisesti. Joskus ihmiset olettavat asioita että ei se nyt tule kuitenkaan kun sillä on se lapsi. Monesti myös lapsettomia syytetään siitä että vaikkapa äiti kutsutaan mutta lapsi ei ole tervetullut (koska lapsettoman pitäisi tajuta automaattisesti että ilman lasta ei voi lähteä mihinkään joten miten edes kehtaat tehdä tuollaisen kutsun), mutta myös siitä että jättää lapsen takia kokonaan kutsumatta (koska kyllähän minä pääsen ilman lastakin, haloo). Huonoja kokemuksia voi olla useita, että ystävä on muuttunut täysin lapsen hankittuaan.
Myös minulta katosi ystäviä raskaaksi tultuani ja lapsen saatuani. Ajattelin, etteivät ne olleet ystäviä sitten olleetkaan. En todellakaan haluaisi viettää aikaa sellaisten seurassa, joka ei tykkää minun lapsestani. Itse täytyi tehdä aika paljon töitä ja oikeasti avautua kavereille, että vaikka kiireitä onkin niin haluan tehdä sitä ja tätä ja pitää kiinni omasta elämästäni. Ja monesti itse pitää järjestää tapaamisia kun moni ystävä ei jotenkin kehtaa ehdotella mitään kun niin monesti olen ollut kiireinen etten ole ehtinyt. Jos kieltäytyy monesti toisen ehdotuksista, ei se toinen kauaa jaksa kysellä. Itse täytyy kysyä vastavuoroisesti.
En muuten itse lähtisi 4kk ikäisen lapsen kanssa tyttöjen kanssa mökkiviikonlopulle. Jos kaikille sopisi niin voisin mennä käymään ja lähteä ajoissa pois, että saavat ottaa rennosti (pari kertaa käynyt, ja todellakin vain käynyt, aikuisen ystävän synttäreillä (jossa tarkoitus ryypätä) lapsen kanssa ja kyllä se tunnelma on hieman vaivaantunut kun toiset istuvat kalja kädessä uskaltamatta kuitenkaan juoda kun paikalla on pikkulapsi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen hemmoteltu kakara, joka ei ole sisäistänyt, mitä tarkoittaa se, että saa vauvan. Silloin luovutaan koko omasta ja samalla myös entisestä elämästä.
Millainen ihminen tarvitsee apua raskausaikana? Kaverit eivät varmaan pidä yhteyttä, koska olet olettanut, että he auttavat. Eivät kaverit ole mitään apukoneita. Todella poispilattu kuva tulee ap:sta. Siinähän totuttelee siihen, mitä tarkoittaa, että on saanut lapsen.
No ei nyt ihan näinkään. Elämästä ei todellakaan tarvitse luopua vauvan myötä, ne on vain sovitettava yhteen. Onnistuu helposti mikäli vauvalla on kaksi vanhempaa. Toinen kotona vauvan seurana, toinen menoissaan missä lie.
Vuoteen ei äiti voi poistua vauvan luota, koska täysimetys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet auttanut ystäviäsi arjen pienissä jutuissa, kysellyt kuulumisia? Ettet odota liikaa toisilta palveluksia? Ystävyys on vastavuoroisuutta. Nauti vauvastasi, pikkuvauva-aika on niin nopeasti ohi.
Olen paria näistä ystävistä auttanut masennuskauden aikana. Autoin siivoamaan ja kuuntelin. Yhden kanssa kävin terapiassa mukana, ensimmäisellä kerralla.
Olen myös lainannut rahaa tarvitsevalle, meillä on suht hyvät tulot.
Ehkäpä lapsi on myöhemmin tervetullut juttuihin mukaan, kun kasvaa.Ap.
Yritä jo ymmärtää, ettei ole. Olet tehnyt valintasi ja se valinta on lapsen hankkiminen. Hyvästele kaikki mennyt.
Kovasti yksipuolista kaverisuhdetta: sinun luonasi käydään, sinulta kysellään vointia, sinua autellaan ja sinua kyyditään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä, minä, minä ja minun vauva. Oletko huomannut että se puhelin toimii myös toiseen suuntaan? Ystävyys ei myöskään ole yksipuolista niin että sinun ei koskaan tarvitse kysyä mitä ystävillesi kuuluu tai tarvitsevatko he apua. Milloin olet kysynyt heiltä heidän voinnistaan?
Mulla oli tällainen ystävä, jota ei juuri kiinnostanut muiden kuulumiset, kunhan vain häneltä kyseltiin vointia ja oltiin kiinnostuneita hänen elämästään. Minäminäminä. Ei tuollaiset ystävyyssuhteet ole mitään oikeaa ystävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon sulle Ap, että älä välitä. Näiden känniakkojen keltaisia "ystäviä" et kaipaa elämääsi. Uskomattomia k*sipäitä ja vauva sekä äiti-vihaajia!
MUTTA: sitten kun jollekin heistä tapahtuu jotain mikä saa muut kääntämään tälle tyypille selkänsä; syöpä, vammautuminen, työttömyyden kautta köyhyyteen yms. on se etsiytymässä sitten sinun luoksesi tukea ja sympatiaa pyytämään.
Sinä tietenkin päätät annatko sitä vai et, riippuen miten anteeksiantava luonne olet.
Hahhah. Tämä kuviohan menee yleensä niin, että tuore äiti katoaa vauvahöttökuplaan vuosiksi eivätkä vanhat ystävät ja heidän kuulumisensa kiinnosta enää lainkaan. Sitten kun lapsi on vähän kasvanut ja äidin menojalkaa alkaa vipattaa (mahdollisesti ollaan jo erottukin miehen kanssa) niin alkavat vanhat kaverit kiinnostamaan. Sitten ihmetellään silmät suurina kun vanhat ystävät ovat "hylänneet", vaikka äiti itse on sulkenut heidät pois elämästään kadotessaan lapsikuplaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon sulle Ap, että älä välitä. Näiden känniakkojen keltaisia "ystäviä" et kaipaa elämääsi. Uskomattomia k*sipäitä ja vauva sekä äiti-vihaajia!
MUTTA: sitten kun jollekin heistä tapahtuu jotain mikä saa muut kääntämään tälle tyypille selkänsä; syöpä, vammautuminen, työttömyyden kautta köyhyyteen yms. on se etsiytymässä sitten sinun luoksesi tukea ja sympatiaa pyytämään.
Sinä tietenkin päätät annatko sitä vai et, riippuen miten anteeksiantava luonne olet.
Hahhah. Tämä kuviohan menee yleensä niin, että tuore äiti katoaa vauvahöttökuplaan vuosiksi eivätkä vanhat ystävät ja heidän kuulumisensa kiinnosta enää lainkaan. Sitten kun lapsi on vähän kasvanut ja äidin menojalkaa alkaa vipattaa (mahdollisesti ollaan jo erottukin miehen kanssa) niin alkavat vanhat kaverit kiinnostamaan. Sitten ihmetellään silmät suurina kun vanhat ystävät ovat "hylänneet", vaikka äiti itse on sulkenut heidät pois elämästään kadotessaan lapsikuplaan.
Kovin olet katkeran ja kostonhimoisen kuuloinen harppu. Jos se lapsikupla noin käy kateeksi niin pamautappa vain pulla uuniin sinäkin.
U skaltakaa jättää lapsi isän hoiviin kun lähdette ystävien kanssa aikaa viettämään. Tekee hyvää kaikille osapuolille.