Vajoamassa masennukseen
Tai loppuu palamiseen. En osaa oikein puhua siitä kenellekään, ja työterveydessä ei sitä vakavasti edes otettu aikoinaan. Huolehdin kaikesta, terveydestä, lukiolaisen huonosta vastuu otosta asioihinsa, numerot surkeita, pelaa liikaa. En itke täällä tätä oloa, vaan kyselen onko kohtalotovereita. Mikä on auttanut pahimman olon yli?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt oikein ymmärränyt...
No ei ihme. Huonosti selitin. Työ stressaa, herään öisin klo3 murehtimaan. Kotona pinna kireällä, teinin kanssa tulee riitaa, on niin vetämätön ja laiska. Selkäni on kipeä varmaan osittain stressikin takia. Väsyttää ja masentaa.
Minä kans oon ihan poikki. Oon jo aikaa sitten päästänyt irti paineista, mutten kestä yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Minä kans oon ihan poikki. Oon jo aikaa sitten päästänyt irti paineista, mutten kestä yksinäisyyttä.
Uskon että aika monen ”viimeinen pisara” onkin juuri tuo pohjaton yksinäisyys. Jotenkin ei ymmärretä kuinka suuri ongelma se on.
Voimia.
Mä tunnen olevani yksinäinen vaikka on vihainen teini ja vuorotyötä tekevä mies talossa.
Yksinäisyyttä on montaa eri lajia. Osaan pystyy itse vaikuttamaan: maailma on täynnä kerhoja yms, joista löytyy seuraa, ilmaista ja maksullista ja vapaaehtoistyötä, auttajana tai auttamisen kohteena. Mutta jos yksinäisyys on ns eksistentialistista laatua, tulee siis sisältä päin, niin se työ pitää tehdä ihan itse. Siihen ei kukaan kaveri auta.
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen olevani yksinäinen vaikka on vihainen teini ja vuorotyötä tekevä mies talossa.
Tuohan juuri onkin ydinyksinäisyyttä.
Minullakin on mies ja tytär - sekä vaikea-asteinen masennus. Olen äärimmäisen yksinäinen. Se, että keskustelu kiertää jokapäiväisessä hutussa vain lisää erillisyyden tunnetta.
Kannataa käydä juttelemassa jollekin ammattilaiselle ja tarvittaessa aloittaa masennuslääkitys, itsellä auttoi masennukseen terapia
Vierailija kirjoitti:
Kannataa käydä juttelemassa jollekin ammattilaiselle ja tarvittaessa aloittaa masennuslääkitys, itsellä auttoi masennukseen terapia
Olen työterveysosykologilla käynyt pari kertaa, mutta hän vain kyseli, en saanut käynnistä mitään irti.
nyt pitäisi ap:n päästä juttelemaan omasta voinnista jonkun ihmisen kanssa. käypä aluksi ihan omalla terveysasemalla hoitajan luona juttelemassa ja kertomassa että voimat on loppu ja tarvitset apua. sinun pitää olla aika vahva siinä hoitoon haluamisessa ja tehdä selväksi että sinua tulee auttaa. voimia tosi paljon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannataa käydä juttelemassa jollekin ammattilaiselle ja tarvittaessa aloittaa masennuslääkitys, itsellä auttoi masennukseen terapia
Olen työterveysosykologilla käynyt pari kertaa, mutta hän vain kyseli, en saanut käynnistä mitään irti.
mitä hän sanoi, ottiko kantaa tilanteeseen? sovitteko uutta tapaamista? kuulen kirjoituksestasi että olet allapäin ja tarvitset tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannataa käydä juttelemassa jollekin ammattilaiselle ja tarvittaessa aloittaa masennuslääkitys, itsellä auttoi masennukseen terapia
Olen työterveysosykologilla käynyt pari kertaa, mutta hän vain kyseli, en saanut käynnistä mitään irti.
Aivan. Nämä ns. mielenterveyden ammattilaiset ovat täysi vitsi. Kovapalkkaisia tyhjäntoimittajia. Halveksin jo niitä. Apua niiltä ei tosiaan saa.
Hei ap.
Mainitsit, että työterveydessä ei 'aikoinaan' otettu asiaa vakavasti. Ymmärsinkö oikein, että on kulunut aikaa siitä, kun olet ottanut asian siellä puheeksi?
Kannustan sinua varaamaan työterveyteen uuden ajan ja kertomaan nämä samat asiat siellä. Jatkuva huolten painamana eläminen vie elämäniloa ja siihen kuitenkin on erilaisia avun mahdollisuuksia saatavissa. Anna lääkärin tutkia mielialasi ja mietitte sitten yhdessä, mikä auttaisi.
Myös lukioikäinen lapsesi voi paremmin, jos sinä pääset taakkojen alle musertuneisuuden tunteesta. On koko perheen etu, että masennusta / ahdistuneisuushäiriötä tms hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämänkaltaiset asiat harvoin menevät ohi nips naps, vaan toipuminen ja elämänlaadun kohottaminen edellyttävät jotain muutosta nykyiseen. Joskus se muutos voi olla terapia, joskus lääkitys, joskus jotain muuta. Ota sinä nyt itsesi vakavsti ja hae tukea.
Kiitos kaikille vastanneille! Kävin miehen kanssa kaupungilla tässä välissä syömässä, se kyllä piristi, kun saa muuta ajateltavaa. Olen käynyt itkemässä työtetveydläääkärillä, ei yhtään saikkuja tullut, en kyllä pyytänytkään, sain vain Triptyliä pienellä annoksella. Ei auttanut. Minä en oikein uskalla olla paljoa saikullakaan... Olisin voinut jatkaa psykologilla käyntiä 5 kertaa, mutta hänkin epäili tarvitsenko käydä, en tuntenut tarvetta. Olen vain väsynyt ja keinoton.
Kyllä tämä tästä taas, teini kasvaa ja lomakin tiedossa kesällä.
ramavitti onkaiken muun lisäksi helppo lisä auttamaan tilanteessa...
Minä en nyt oikein ymmärränyt...