Mä olen varakas mutta se ei näy päällepäin.

Vierailija kirjoitti:

Kysyn mielenkiinnosta mikä on mielestänne varakas? Itse olen tuloiltani pienituloinen, mutta varallisuutta on osakkeita ja mökki ja säästötilillä muuan kymppitonni. Velaton yhteisvarallisuus alle 300 t eli jonkun oikeasti varakkaan mielestä vain vähän. Itselleni se tuo turvaa, mutta en voi sen turvin jäädä ihan työelämän ulkopuolellekaan vaikka tulen alle vähällä toimeen. Tavoitteena olisi pärjätä vähemmällä työllä. 

Olen mielestäni riittävän varakas koska voisin jäädä pois töistä ja eläisin ihan leveästi osinkotuloilla ja metsän tuotolla. Se luo turvaa ja vapautta. En ole riippuvainen kenestäkään eikä kukaan pysty sanelemaan mulle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Miljoona euroa kun tulisi tilille, niin olis ihan kiva.

Miten sinun elämäsi muuttuisi sen miljoonan myötä?

Mentiin kerran vaateostoksille sikarikkaan ystäväni kanssa koska hän pyysi makutuomariksi. Hänellä oli tapana masaa vanhanaikaisesti käteisellä. Hän kulki surkeissa vaatteissa päivät. menimme hienoimpaa kauppaan ja haalimme koko puvuston kerralla, varmaan 12 vaatetta parasta.

Menimme kassalle ja kassalla oli nuori blondilikka, ja nosteli kulmiaan ja nenäänsä kun katseli meitä. Kaverini on todella skarppi ja alkoi sanoa ääneen kassan ilmeitä. "Tyttö ajattelee nyt ettei meillä ole varaa ostaa näitäkään vaatteita ja pyörittelee silmiään..." Likka lehahti punaiseksi ja alkoi takoa hintoja ylös, sitten hän tapittaa että no milläs maksatte, voitonriemuinen ilme oikein naamalla, heitellen hiuksiaan ja katsellen kaveriaan joka hymyili ja tarkkaili meitä.

Kaverini otti tukun seteleitä joita oli pari cm taskustaan ja alkoi laskea satasiaan :)

En ikinä unohda kassalikan ilmettä :).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miljoona euroa kun tulisi tilille, niin olis ihan kiva.

Miten sinun elämäsi muuttuisi sen miljoonan myötä?

Mä lopettaisin työnteon, ostaisin muutaman sijoitusasunnon, alkaisin harrastamaan omaa rakasta harrastustani päiväkaudet ja palkkaisin siivoojan.

Minä olen suomalaisen mittapuun mukaan rikas. Päällepäin se näkyy ehkä tavallista parempana autona. Vaatteilla en koreile, mutta ne ovat yleensä luonnonkuitua ja tyyliltään ajattomia, jolloin niitä voi käyttää vuosikausia.

Merkkilaukkuihin en suostu rahojani laittamaan, vaan vaihtelen mieluummin useamman asuun sopivan nahkalaukun välillä. Joku LV impregnoitu kangaslaukku on minulle ehdoton no-no. Ylipäätään kaikki tuotteet, jossa on logo, jolla niitä myydään.

Joku kysyi mitä kenkiä varakkaat käyttävät sadekelillä. Voi kun saisi taas 50-60-luvun kalosseja, jotka voi vetäistä korkokenkien päälle!

Vierailija kirjoitti:

Ei väliä oisko rikas vai mikä kunhan saisi tajunnan räjäyttävää tunteellista sek siä ja paljon, perustoimeentulon, leipää pöytään.

Lisäys: sekä paljon läheisyyttä ja romantiikkaa

Mitä te muut tekisitte jos saisitte miljoonan tilille?

Vierailija kirjoitti:

Mentiin kerran vaateostoksille sikarikkaan ystäväni kanssa koska hän pyysi makutuomariksi. Hänellä oli tapana masaa vanhanaikaisesti käteisellä. Hän kulki surkeissa vaatteissa päivät. menimme hienoimpaa kauppaan ja haalimme koko puvuston kerralla, varmaan 12 vaatetta parasta.

Menimme kassalle ja kassalla oli nuori blondilikka, ja nosteli kulmiaan ja nenäänsä kun katseli meitä. Kaverini on todella skarppi ja alkoi sanoa ääneen kassan ilmeitä. "Tyttö ajattelee nyt ettei meillä ole varaa ostaa näitäkään vaatteita ja pyörittelee silmiään..." Likka lehahti punaiseksi ja alkoi takoa hintoja ylös, sitten hän tapittaa että no milläs maksatte, voitonriemuinen ilme oikein naamalla, heitellen hiuksiaan ja katsellen kaveriaan joka hymyili ja tarkkaili meitä.

Kaverini otti tukun seteleitä joita oli pari cm taskustaan ja alkoi laskea satasiaan :)

En ikinä unohda kassalikan ilmettä :).

Tämä tarina on niin urbaanilegendaa ettei mitään rajaa=)

Musta olisi mielenkiintoista kuulla, mikä tuossa tuotti sen vapautuneisuuden tunteen.

Johtuuko vapautuneisuus siitä, että tekee vastoin odotuksia ja voi huomata, ettei mitään kamalaa tapahdukaan?

Vai siitä että kaikesta huolimatta tietää, että on varakas ja siksi selviää aina? Vaikka näyttäisi muiden silmissä jotenkin väärältä?

Tai siitä että kun oma varakkuus ei näy muille, niin on turvassa hyväksikäyttäjiltä tms.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin kerran vaateostoksille sikarikkaan ystäväni kanssa koska hän pyysi makutuomariksi. Hänellä oli tapana masaa vanhanaikaisesti käteisellä. Hän kulki surkeissa vaatteissa päivät. menimme hienoimpaa kauppaan ja haalimme koko puvuston kerralla, varmaan 12 vaatetta parasta.

Menimme kassalle ja kassalla oli nuori blondilikka, ja nosteli kulmiaan ja nenäänsä kun katseli meitä. Kaverini on todella skarppi ja alkoi sanoa ääneen kassan ilmeitä. "Tyttö ajattelee nyt ettei meillä ole varaa ostaa näitäkään vaatteita ja pyörittelee silmiään..." Likka lehahti punaiseksi ja alkoi takoa hintoja ylös, sitten hän tapittaa että no milläs maksatte, voitonriemuinen ilme oikein naamalla, heitellen hiuksiaan ja katsellen kaveriaan joka hymyili ja tarkkaili meitä.

Kaverini otti tukun seteleitä joita oli pari cm taskustaan ja alkoi laskea satasiaan :)

En ikinä unohda kassalikan ilmettä :).

Tämä tarina on niin urbaanilegendaa ettei mitään rajaa=)

Jokin tarina kertoo että kylän rikas oli mennyt "köyhän" näköisenä autokauppaan ja häntä ei oltu palveltu. Hänellä olisi ollut uuden mersun verran rahaa lompakossa. Siirtyi seuraavaan autoliikkeeseen, osti sieltä auton.

Merkkivaatteissa kallista luuria räpläävästä ajattelen, että luultavasti tuokin asuu vuokralla kaupungin asunnossa, ja sillä on koko omaisuutensa päällään.

Vierailija kirjoitti:

Musta olisi mielenkiintoista kuulla, mikä tuossa tuotti sen vapautuneisuuden tunteen.

Johtuuko vapautuneisuus siitä, että tekee vastoin odotuksia ja voi huomata, ettei mitään kamalaa tapahdukaan?

Vai siitä että kaikesta huolimatta tietää, että on varakas ja siksi selviää aina? Vaikka näyttäisi muiden silmissä jotenkin väärältä?

Tai siitä että kun oma varakkuus ei näy muille, niin on turvassa hyväksikäyttäjiltä tms.?

Itselläni varmaan 2 viimeistä. Kumpparit kaupassa ei nyt ole kovin suuri kapina =)

Voihan olla että varakkuus ja keski-ikä yhdessä ovat tehneet itsetunnon jolla ei tarvitse välittää muiden ajatuksista. Eikä tämä tarkoita että olisin epäystävällinen tai epäkohtelias muille.

Me ajetaan todella vanhalla autolla, vaikka ihan varakkaita ollaan. Se auto ihan oikeasti on siis sellainen, joka saa ihmisten päät kääntymään. Osalla nousee hymy huulille ja osa katsoo oudoksuvalla ilmeellä.

Sanoin miehelle, että joku kerta vilkutetaan hienovaraisesti käsi pystyssä kuin jotkin kuninkaalliset kun huomataan tuijotus.

Minulle on se ja sama mitä ihmiset ajattelevat. Ei ole mikään tarve hankkia statussymboleita. Meidän symbolina on se ettei tunnu yhtään pahalta poiketa valtaväestöstä. Vanhat on vaatteet ja auto. 

Kyllä sen haistaa, että kenellä on aitoa nahkaa, merino- ja kasmirvillaa, kamelinkarvaa, silkkiä ja puuvillaa vaatteissaan. Eivät haiskahda hielle pitkän päivän jälkeenkään!

t. Yksi onnellinen silkkisissä alusvaatteissaan

Vierailija kirjoitti:

Mitä te muut tekisitte jos saisitte miljoonan tilille?

Verojen jälkeen vai ennen veroja?

Luultavasti en mitään ihmeellistä. Jos olisin omalla työllä ansainnut rahat, niin sitten matkustelisin, ostaisin kaikkea kivaa. Ei toisten ansaitsemilla rahoilla oikein kehtaa elää leveästi.

Miljoonalla eläisi varmasti koko loppuelämän ihan mukavaa elämää tekemättä työtä, mutta sitten rahat olisi syöty. Todella tyhmää, varsinkin kun rahaa ei tulisi lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin kerran vaateostoksille sikarikkaan ystäväni kanssa koska hän pyysi makutuomariksi. Hänellä oli tapana masaa vanhanaikaisesti käteisellä. Hän kulki surkeissa vaatteissa päivät. menimme hienoimpaa kauppaan ja haalimme koko puvuston kerralla, varmaan 12 vaatetta parasta.

Menimme kassalle ja kassalla oli nuori blondilikka, ja nosteli kulmiaan ja nenäänsä kun katseli meitä. Kaverini on todella skarppi ja alkoi sanoa ääneen kassan ilmeitä. "Tyttö ajattelee nyt ettei meillä ole varaa ostaa näitäkään vaatteita ja pyörittelee silmiään..." Likka lehahti punaiseksi ja alkoi takoa hintoja ylös, sitten hän tapittaa että no milläs maksatte, voitonriemuinen ilme oikein naamalla, heitellen hiuksiaan ja katsellen kaveriaan joka hymyili ja tarkkaili meitä.

Kaverini otti tukun seteleitä joita oli pari cm taskustaan ja alkoi laskea satasiaan :)

En ikinä unohda kassalikan ilmettä :).

Tämä tarina on niin urbaanilegendaa ettei mitään rajaa=)

Jokin tarina kertoo että kylän rikas oli mennyt "köyhän" näköisenä autokauppaan ja häntä ei oltu palveltu. Hänellä olisi ollut uuden mersun verran rahaa lompakossa. Siirtyi seuraavaan autoliikkeeseen, osti sieltä auton.

Meille kävi ihan elävässä elämässä noin. Se johtui kylläkin varmaan enemmän siitä, että olimme tosi nuoria, parikymppinen aviopari. Ei meillä kyllä mitään merkkivaatteitakaan ollut, mutta rahaa oli.

Japanilaismerkkejä myyvässä autoliikkeessä myyjä ei ollut pätkääkään kiinnostunut meistä eikä vaivautunut edes ulos lasikopistaan. Menimme sitten viereiseen saksalaista merkkiä myyvään liikkeeseen ja ostimme uuden auton.

Vierailija kirjoitti:

Mitä te muut tekisitte jos saisitte miljoonan tilille?

Ainakin ostaisin auton. Nyt siihen ei ole varaa. Se olisi melko vaatimaton perusauto, sellainen joka ei herätä huomiota hyvässä eikä pahassa. Matkustelin ja näkisin maailmaa. Nyt olen vain täällä yhdessä paikassa jumissa.

Jos olisin varakas, niin olisin varmaan kuin aloittaja eli en näyttäisi sitä päällepäin.

Jos saisin miljoonan, niin luultavasti haluaisin säästellä sitä pitkään. Käyttäisin sitä kivojen asioiden kokemiseen, mutta en mihinkään ökyilyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä pitäisi jotenkin erityisesti näyttää? 

Sanoinko niin? Aika moni kuitenkin haluaa varallisuutensa näkyvän ja moni sen myös näyttää.

Ja moni yrittää näyttää varakkaalta, vaikka kaikki hankitaan velaksi.

Tätä ajatusta moni köyhä mielessään hellii ja sillä lohduttautuu ymmärtämättä, että myös velka on varallisuutta. Joo, ei sössitty konkurssivelka vaan velka jolla vivutetaan lisää varallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta olisi mielenkiintoista kuulla, mikä tuossa tuotti sen vapautuneisuuden tunteen.

Johtuuko vapautuneisuus siitä, että tekee vastoin odotuksia ja voi huomata, ettei mitään kamalaa tapahdukaan?

Vai siitä että kaikesta huolimatta tietää, että on varakas ja siksi selviää aina? Vaikka näyttäisi muiden silmissä jotenkin väärältä?

Tai siitä että kun oma varakkuus ei näy muille, niin on turvassa hyväksikäyttäjiltä tms.?

Itselläni varmaan 2 viimeistä. Kumpparit kaupassa ei nyt ole kovin suuri kapina =)

Voihan olla että varakkuus ja keski-ikä yhdessä ovat tehneet itsetunnon jolla ei tarvitse välittää muiden ajatuksista. Eikä tämä tarkoita että olisin epäystävällinen tai epäkohtelias muille.

Itse en hahmota ollenkaan koko aloitusta. Oma kokemukseni on se, että juuri varakkaat ovat fiksuja ihmisiä, jotka osaavat pukeutua sään mukaan. Ja tietysti myös tilanteen mukaan. Edustustilaisuuteen mennään pikkukengissä, mutta kesäpaikan markettiin sadesäällä mennään tietenkin kumppareissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen haistaa, että kenellä on aitoa nahkaa, merino- ja kasmirvillaa, kamelinkarvaa, silkkiä ja puuvillaa vaatteissaan. Eivät haiskahda hielle pitkän päivän jälkeenkään!

t. Yksi onnellinen silkkisissä alusvaatteissaan

Silkkialusvaatteet kyllä ajan mittaan haistaa, silkki kun ei kestä pesua niin kuumassa että esim coli-bakteeri kuolisi sieltä alkkareista. Eli ne alusvaatteet eivät ole oikein puhtaat muuta kun ihan uusina.