Miksi samat ihmiset jotka sanovat että lasten kanssa voi tehdä samoja asioita kuin ennenkin, haluavat tehdä ne nuorena että saa ne nopeasti pois?
Mulla ei ole mitään mielipidettä miten pitäisi toimia, kukin tekee mitä tykkää se on paras, mutta miten nämä kaksi asiaa muka voi tunkea saman ihmisen mielipiteeksi?
Kommentit (12)
No sä nyt niinku ylitulkitset toisten sanomisia
Vierailija kirjoitti:
No sä nyt niinku ylitulkitset toisten sanomisia
Okei, millä tavalla? Kun en itse ainakaan kaipaa mitään sellaista lapset sisään ja ulos -elämää, mihin sitä nyt perheenjäseniään haluaisi tunkea sitten kun ne on saanut. Musta on outo motivaattori tehdä lapset aikaisin että pääsisi niistä aikaisin jotenkin eroon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sä nyt niinku ylitulkitset toisten sanomisia
Okei, millä tavalla? Kun en itse ainakaan kaipaa mitään sellaista lapset sisään ja ulos -elämää, mihin sitä nyt perheenjäseniään haluaisi tunkea sitten kun ne on saanut. Musta on outo motivaattori tehdä lapset aikaisin että pääsisi niistä aikaisin jotenkin eroon...
Mihin sä Kuvittelet niiden häviävän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sä nyt niinku ylitulkitset toisten sanomisia
Okei, millä tavalla? Kun en itse ainakaan kaipaa mitään sellaista lapset sisään ja ulos -elämää, mihin sitä nyt perheenjäseniään haluaisi tunkea sitten kun ne on saanut. Musta on outo motivaattori tehdä lapset aikaisin että pääsisi niistä aikaisin jotenkin eroon...
Mihin sä Kuvittelet niiden häviävän?
Eihän ne mihinkään häviäkään, se juuri :D miksi siis pitää ajatusta jonain johtotähtenä? Jos haluat olla yksin ja vapaa ja riippumaton ja nauttia parisuhteesta, niin nuorena se on vaan helpompaa. Kun teet lapset niin nauti niistä äläkä odottele mitään "eroonpääsemistä"
No, kun lapset kasvoivat, olin yhä nuori ja voimissani toteuttamaan niitä muita tavoitteita elämässäni. Ja nyt, kun on jo lapsenlapsia, olen yhä niin nuori ja voimissani, että jaksan juosta heidänkin kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sä nyt niinku ylitulkitset toisten sanomisia
Okei, millä tavalla? Kun en itse ainakaan kaipaa mitään sellaista lapset sisään ja ulos -elämää, mihin sitä nyt perheenjäseniään haluaisi tunkea sitten kun ne on saanut. Musta on outo motivaattori tehdä lapset aikaisin että pääsisi niistä aikaisin jotenkin eroon...
Mihin sä Kuvittelet niiden häviävän?
Eihän ne mihinkään häviäkään, se juuri :D miksi siis pitää ajatusta jonain johtotähtenä? Jos haluat olla yksin ja vapaa ja riippumaton ja nauttia parisuhteesta, niin nuorena se on vaan helpompaa. Kun teet lapset niin nauti niistä äläkä odottele mitään "eroonpääsemistä"
Ylitulkitset siis vaan muiden sanomisia.
Vierailija kirjoitti:
No, kun lapset kasvoivat, olin yhä nuori ja voimissani toteuttamaan niitä muita tavoitteita elämässäni. Ja nyt, kun on jo lapsenlapsia, olen yhä niin nuori ja voimissani, että jaksan juosta heidänkin kanssaan.
Aika moni ihminen on nykyään voimissaan pitkälle eläkeikään. Ei mua ole ainakaan lapset estänyt toteuttamaan muita tavoitteita, ja aika hyvälle matkalle pääsin jo silloin, kun niitä lapsia ei vielä ollut. Ei ollut hirveää tarvetta päästä toteuttamaan vaan keskittyä perheeseen rauhassa. Ruuhkavuodet... mitä ne on?
Vierailija kirjoitti:
Mitä kummallista tuossa on?
Jos lapset ei estä mitään elämässä, niin mitä väliä sillä sitten on, että missä vaiheessa niitä roikkuu jaloissa?
Lasten kanssa ei tarvitse muuttaa tapojaan ja tottumuksiaan, joten ne voi pyöräyttää maailmaan silloin kun itselle parhaiten sopii, ja näille sun äimistelemillesi sopii paremmin että ne lapset tehdään siinä iässä kun niitä jaksaa hoitaa, ja ei tarvitse riskeerata synnyttäjän korkeasta iästä johtuvaa downia tms. Kun lapset sitten alkaa olla siinä iässä että muuttavat omilleen, ne saavat myös asua omillaan eikä asuinpaikkaa tarvitse miettiä sen mukaan, kuinka hoidetaan geriatristen mamman ja papan hoito ja huolenpito matkan päästä. Bonuksena ne suhteellisen nuoret mamma ja pappa voivat jatkaa vielä parisuhdetta kahden kesken aikuisellakin iällä miltei entiseen malliin, kun jaksaa mennä ja heilua.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa ei tarvitse muuttaa tapojaan ja tottumuksiaan, joten ne voi pyöräyttää maailmaan silloin kun itselle parhaiten sopii, ja näille sun äimistelemillesi sopii paremmin että ne lapset tehdään siinä iässä kun niitä jaksaa hoitaa, ja ei tarvitse riskeerata synnyttäjän korkeasta iästä johtuvaa downia tms. Kun lapset sitten alkaa olla siinä iässä että muuttavat omilleen, ne saavat myös asua omillaan eikä asuinpaikkaa tarvitse miettiä sen mukaan, kuinka hoidetaan geriatristen mamman ja papan hoito ja huolenpito matkan päästä. Bonuksena ne suhteellisen nuoret mamma ja pappa voivat jatkaa vielä parisuhdetta kahden kesken aikuisellakin iällä miltei entiseen malliin, kun jaksaa mennä ja heilua.
Jos oikein vanha synnyttäjä olisi 45v, niin sitten sitä olisi 65v kun oma lapsi on 20.
65 ei tosiaan ole mikään erityisen vanha. Oma äitini johtaa yritystä, jumppaa ja menee ja matkustaa vielä 67-vuotiaana, että eipä ole hänen geriatrisuutensa oikein näköpiirissä.
Ja jos parisuhdetta pitää "jatkaa" voi ei.. mihin hyllylle te nuoret oikein suhteenne laitatte lapsien vuoksi? Nauttikaa elämästä älkää suorittako! Silloin on aina hyvä olla.
Kaikkea te mietittekin.