Ulkomailta takaisin Suomeen muuttaneena, mikä hemmetti siinä on että suomalaiset lapset stadissa...
Eivät osaa olla hiljaa yhtään missään? Aivan käsittämätöntä.
Julkisissa matkustaessa JOKA IKINEN KERTA jokin pikku mussukka rääkyy "isi isi isi" ja valittaa jostain koko matkan.
Kotona ollessa naapurin lapsi rääkyy päiväsaikaan 80% ajasta valittavalla äänellä jostakin. Asunnossani on hyvä äänieristys mutta tuo kuuluu silti läpi kun lapsella on kunnon kierrokset. Jos on käytävällä, kuulee oven läpi niin että raikaa. Aina jostain täysin tyhjänpäiväisestä huutaminen ja siis ihan itkeä huutaa. Autistinen lapsiko?
Tulin juuri Ikeasta ja taas sama juttu. Ruokalassa aina joku perhe jonka lapset eivät osaa olla rääkymättä hetkeäkään, koko ajan huomiota pitää saada ja valittavalla äänensävyllä pyytää jotain vanhemmalta.
En muista todellakaan omassa nuoruudessani että lapset olivat tuollaisia.
Olenko yksin ajatusteni kanssa?
Ymmärrän täysin jos lapselle sattuu vahinko tai muuta sellaista ja itkettää joskus, mutta noiden 4-6-vuotiaiden jatkuva huutaminen tyhjänpäiväisistä asioista on todella omituista.
N37
Kommentit (61)
Käy myös muualla päin Suomea, ei meillä päin ole tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mistä muutit?
5v Vietnamissa ja 2v Japanissa takana komennuksella.
AP
Suomaalaiset on tuskaista väkeä. Jo syntyään.
Ei ne lapset saa nykyään muuten huomiota, kuin ilmaisemalla jotain tarvetta. Ravintolassakin lykätään pädit naaman eteen, ettei varmasti opeteltaisi keskustelutaitoja ja luotaisi kunnon kommunikaatioyhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Käy myös muualla päin Suomea, ei meillä päin ole tuollaista.
Ei nyt kukaan käykään jossain Savon takamailla. Älä vaan tyrkytä !
Eikä teillä päin ole lapsia ylipäätään - vain vanhuksia.
Asun Jyväskylässä, mutta samat huomiot. Naapuriin muutti vuosi sitten kaksi lasta ja vanhemmat. En kuullut koskaan mitään edellisen asukkaan aikana naapurista, nyt kuulen jopa kolme tai neljä tuntia putkeen päivässä kun lapset kirkuvat ja huutavat kotona ja itkevät. Juoksevat rappukäytävässä ja paiskovat ovia. Saman näkee kaupoilla, koko ajan lapset kirkuvat ja huutavat. Eilen mennessäni ennakkoäänestämään Kortepohjaan näin kaksi eri tapausta joissa äiti kiroili ja huusi pikkulapselle ja lapset kirkuvat täysiä. Huh huh.
Suomessa ei ole lapsilla kunnollista kuria.
No itse asun Yhdysvalloissa ja ärsyttää esim. ravintoloissa ja kahviloissa se että täällä kaikki, siis lapset ja aikuiset myös, puhuu ihan kamalan kovaan ääneen. Siinä kun desibelit nousee niin kaikki joutuu lopulta keskustelemaan huutamalla.
Vierailija kirjoitti:
No itse asun Yhdysvalloissa ja ärsyttää esim. ravintoloissa ja kahviloissa se että täällä kaikki, siis lapset ja aikuiset myös, puhuu ihan kamalan kovaan ääneen. Siinä kun desibelit nousee niin kaikki joutuu lopulta keskustelemaan huutamalla.
Kovaääniset jenkit on vähän vanha juttu.
Aika erilaisia ilmeisesti ovat nämä Aasian maat, jos Vietnamissa ja Japanissa lapset ovat hiljaisia. Oman Kiinan-kokemuksen jälkeen suomalaislasten hiljaisuus melkein huolestutti 😂 Voin kyllä kuvitella että Japanissa varsinkin meininki on ihan toinen. Kyllä siihen ääneen muutamassa vuodessa tottuu, tietysti jos pahasti naapurien melu rassaa niin voi olla muutto paikallaan...
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole lapsilla kunnollista kuria.
Vanhemmat kauhistelevat sitä, että joku pitää lapsille kuria ja kokevat, että kurinpito on lapselle traumaattista. Samaan aikaan ei ymmärretä sitä, että paljon traumaattisempaa on altistua jatkuvalle huudolle ja ilkeydelle, jota kurittomuus aiheuttaa. Puhumattakaan siitä, että se ei ole lapsille luontaista eikä terveellistä, että he pääsevät pomottamaan vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika erilaisia ilmeisesti ovat nämä Aasian maat, jos Vietnamissa ja Japanissa lapset ovat hiljaisia. Oman Kiinan-kokemuksen jälkeen suomalaislasten hiljaisuus melkein huolestutti 😂 Voin kyllä kuvitella että Japanissa varsinkin meininki on ihan toinen. Kyllä siihen ääneen muutamassa vuodessa tottuu, tietysti jos pahasti naapurien melu rassaa niin voi olla muutto paikallaan...
Juu toki olen samaa mieltä että päiväsaikaan säännöt sallivat huutamisen ilmeisesti naapurissa. Yöllä eivät huuda toki, ikinä oikeastaan eli hiljaisuudesta pitävät kiinni. Siksipä pistän musiikin kaakkoon jos lapset huutavat, peittyy ihan hyvin. Kummastuttaa vaan tuo meininki, ja mietin että missä menee raja että kehtaa käydä pyytämässä että voisivatko joskus olla huutamatta.
AP
Kyllä ne lapset mölisee ja meukkaa täällä Ruotsissakin. Huomasin kun omat oli päässy tän pahimman iän ohi niin enpä olis enää viittinyt kuunnella muittenkaa mölinää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lapset mölisee ja meukkaa täällä Ruotsissakin. Huomasin kun omat oli päässy tän pahimman iän ohi niin enpä olis enää viittinyt kuunnella muittenkaa mölinää.
Ruotsalaisilta vanhemmilta auktoriteetti lähti vuosikymmeniä sitten, mutta Suomessa on suht ilmiö, että lapset käskyttävät vanhempiaan.
Itsekin ihmettelen tuota jatkuvaa rääkymistä. Vapaan kasvatuksen hedelmillä taitaa kaikilla olla ADHD.
Etelä-Euroopassa vasta kovaäänisiä lapsia onkin, varsinkin Italiassa. Samoin teinit puhuu ja pälpättää siellä niin kovalla äänellä, että suomalaisnuoret jäävät varmasti toiseksi.
Leikkikoulut jossa ei saa huomiota muuten kuin huutamalla jatkuvasti ja kovaa. Hiljaiset jää ilman hoitoa ja jäävät siten myös ravinnotta ja pieniksi ja heikoiksi ja lopulta kuolevat pois. Ihan niinku linnut pesässä.
Jännää mistä ihmiset ovat ottaneet mallia kasvatuksessa...
Vierailija kirjoitti:
Etelä-Euroopassa vasta kovaäänisiä lapsia onkin, varsinkin Italiassa. Samoin teinit puhuu ja pälpättää siellä niin kovalla äänellä, että suomalaisnuoret jäävät varmasti toiseksi.
Asun Espanjassa ja niin paljon kuin inhoankin ravintoloiden meteliä, niin paljon mukavamman ja etenkin terveemmän näköistä se on, kun lasten kanssa jutellaan iloisesti niin ravintoloissa, kävelyillä kuin junassakin, verrattuna niihin peleillä ja videoilla hiljennettyihin lapsiin. On muutenkin eri asia puhua kovaan ääneen, kuin marista ja kiljua huonoa oloa.
Käykääpä joskus kylässä romaaniperheessä..
Niin, mistä muutit?