Ulkomailta takaisin Suomeen muuttaneena, mikä hemmetti siinä on että suomalaiset lapset stadissa...

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kahden lapsen äiti ja kolmen mummu, väitän, ettei tuommoista ole kaikilla.

Omat lapset (nyt liki nelikymppisiä) osasivat kyllä käyttäytyä, esim. automatkat, kaupassakäynnit jne. eivät olleet tuskaa koskaan ja lapset juttelivat sukujuhlissa aikuistenkin kanssa, muistan kun moni tuntematonkin tuli kiittelemään juuri tuosta, reippaaksi kehuivat.

Vanhin lapsenlapsi on jo 16 vuotta, on aina ollut rauhallinen, kun oli pikkuinen, olin joskus jopa huolissani, mutta fiksu on tytöstä tullut, paljon kavereita ja lukio sujuu.

Seuraavat ovat seitsemänvuotias koululainen ja puolivuotias vauva. Seitsemänvuotiaan kanssa on kiva matkustaa, osaa käyttäytyä, teemme pikkumatkoja kahdestaankin. Etenkin kunnioitan miniäni otetta, puuttuu heti, jos ilmenee turhaa marinaa, mutta toisaalta lapsen asialliset toiveet otetaan huomioon.

Siitä taitaa ollakin juuri kyse, lapselle pitää antaa aikaa ja hänet pitää huomioida. Paljon on niitä lapsia, jotka häviävät kännykälle ja somelle.

Tuosta nuorimmasta en osaa vielä sanoa muuta kuin että hän on mahdottoman ihana.

Seuratkaapa, ne kitisevät lapset ovat sellasten vanhempien, joilla on kauhea itsetehostus koko ajan päällä. Minä, minä ja minä.

Tämä! Näiden marisijoiden vanhemmat ovat kyllä juuri näitä minäminäminä -ihmisiä.