Lapsettoman tyhmiä kysymyksiä

Miksi et kehtaa kysyä? Kokemukseni mukaan monelle vanhemmalle oma lapsi on mieluisin puheenaihe. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kehtaa kysyä? Kokemukseni mukaan monelle vanhemmalle oma lapsi on mieluisin puheenaihe. 

Nämä ovat niin arkisia asioita, joten hävettää kysyä :D Mutta totta, mielellään puhuvat lapsistaan

Voin tehdä susta ap vanhemman ;) t. sporttinen hopeakettu

1. Oisko joku alle 1v-1,5v kun osais nokkamukista hörpätä itse suht siististi. Varmaan siitä eteenpäin sitten perus mukista/lasista. Kyllä meidänkin 10kk osaa pikkulasista ottaa hörpyt kun aikuinen hörppäyttää.

Lusikkaa opetellaan nyt jo 10kk ikäisellä, ihan jäätävää sotkemista tosin. Ei mee vielä ruokaa suuhun omin neuvoin. Kaverin 1v syö jo tosi komeesti ite. Samalla ku menee lusikallakin niin antasin sellasen lasten pikkuhaarukankin. Että siitä 1v eteenpäin sitten joskus.

Tuo Stokken Tripptrapp-syöttötuoli on silleen tosi pitkäikäinen, kun siitä saa turvakaaren pois ja pystyy muuntelemaan jalkalevyn korkeutta. Periaatteessa menee vaikka koululaiselle asti tuolina. Meillä otettiin turvakaari pois joskus 1,5-2v ikäisenä kun lapsi osas ite kiipeillä tuoliin istumaan, eli nyt se on vaan perus lasten tuoli, ei niinkään syöttötuoli enää.

2. Potalle voidaan alkaa harjoitella periaatteessa heti kun lapsi osaa ja haluaa siinä istua, ihan reippaasti alle vuoden ikäisenäkin. Meillä esikoisella se ei kiinnostanut yhtään, hirveää kirkumista oli siihen istuminen. Lopulta oppi mun mielestä tosi myöhään, meni varmaan lähemmäs 2,5v kun oppi itse kertomaan että tarvii päästä potalle. Nyt kohta 3v ja yötä päivää vaipaton.

Veljentyttö oppi kerrasta täyteen vaipattomuuteen jo vähän päälle vuoden ikäisenä, mutta kai yleisesti sanotaan että siinä 2-3v opitaan.

3. Suihkussa voi käydä jo ihan vastasyntyneen kanssakin. Tietty varotaan ettei kauheella paineella suihkuteta kasvoille, ihan maalaisjärki mukaan.

Ammeessa pikkuvauvaa tuetaan niskasta/kaunaloista ja lirutellaan vedellä, sitten kun osaa istua niin tuetaan siinä (usein aika liukasta hommaa), suihkussa voi kulkea koko ajan ja sitten kun osaa tukevasti seisoa niin saa sielläkin seisoa. Meidän 3v tykkää käydä molemmissa, monesti istuvat yhdessä 10kk:n kanssa ammeessa ja läträävät.

4. Tuo tyynyjuttu on mulle vähän hankala. Kun en nää että periaatteessa tuo 3v:kään sitä tarvis mihinkään, usein löytyy nukkumasta jostain tyynyn vierestä ja pyörii koko yön kuin säkkyrä. Jossakin vaiheessa mun äiti vaan toi sille tyynyn, että pitäähän se nyt olla. Että on sillä varmaan vuoden ainakin ollut pieni lasten tyyny. Pikkuvauvallekin koetin semmoista pikkuista ihan ohkaista lärttänää pitää mutta se löyty aina jostain jalkopäästä niin oon poistanut sängystä sen. En tiedä millon hän saa tyynynsä. Varmaan sitten kun äitini näkee taas tarpeelliseksi. :D

Ei noihin ole yhtä oikeaa ikää tai yhtä oikeaa tapaa.

Meillä 1v joi sellaisesta kannellisesta mukista itse ja käytti lusikkaa. En muista, milloin alkoi käyttää haarukkaa, varmaan aika pian sellaista lasten isoa haarukkaa, jota voi käyttää myös lusikkana.

Samoin 1v alkoi tutustua pottaan ja käydä sillä säännöllisesti mutta kuivaksi oppi vasta 2,5-vuotiaana. Luulen, että suurin osa oppii kuivaksi 2-3-vuotiaana.

Meillä käytiin sekä suihkussa että kylvyssä. Noin 1v asti kylvyssä ja sitten muun perheen mukana myös suihkussa ja jossain vaiheessa se kylpy vaan jäi pois.

Pienen tyynyn lapsi sai varmaan taa 1-vuotiaana. Ainakin 2-vuotiaalla oli käytössä sellainen ohut läpyskä. Ihan aikuisen kokoinen tyyny on ollut ainakin nuoremmalla 4-5-vuotiaasta lähtien (aika ohut sellainen).

Vierailija kirjoitti:

1. Oisko joku alle 1v-1,5v kun osais nokkamukista hörpätä itse suht siististi. Varmaan siitä eteenpäin sitten perus mukista/lasista. Kyllä meidänkin 10kk osaa pikkulasista ottaa hörpyt kun aikuinen hörppäyttää.

Lusikkaa opetellaan nyt jo 10kk ikäisellä, ihan jäätävää sotkemista tosin. Ei mee vielä ruokaa suuhun omin neuvoin. Kaverin 1v syö jo tosi komeesti ite. Samalla ku menee lusikallakin niin antasin sellasen lasten pikkuhaarukankin. Että siitä 1v eteenpäin sitten joskus.

Tuo Stokken Tripptrapp-syöttötuoli on silleen tosi pitkäikäinen, kun siitä saa turvakaaren pois ja pystyy muuntelemaan jalkalevyn korkeutta. Periaatteessa menee vaikka koululaiselle asti tuolina. Meillä otettiin turvakaari pois joskus 1,5-2v ikäisenä kun lapsi osas ite kiipeillä tuoliin istumaan, eli nyt se on vaan perus lasten tuoli, ei niinkään syöttötuoli enää.

2. Potalle voidaan alkaa harjoitella periaatteessa heti kun lapsi osaa ja haluaa siinä istua, ihan reippaasti alle vuoden ikäisenäkin. Meillä esikoisella se ei kiinnostanut yhtään, hirveää kirkumista oli siihen istuminen. Lopulta oppi mun mielestä tosi myöhään, meni varmaan lähemmäs 2,5v kun oppi itse kertomaan että tarvii päästä potalle. Nyt kohta 3v ja yötä päivää vaipaton.

Veljentyttö oppi kerrasta täyteen vaipattomuuteen jo vähän päälle vuoden ikäisenä, mutta kai yleisesti sanotaan että siinä 2-3v opitaan.

3. Suihkussa voi käydä jo ihan vastasyntyneen kanssakin. Tietty varotaan ettei kauheella paineella suihkuteta kasvoille, ihan maalaisjärki mukaan.

Ammeessa pikkuvauvaa tuetaan niskasta/kaunaloista ja lirutellaan vedellä, sitten kun osaa istua niin tuetaan siinä (usein aika liukasta hommaa), suihkussa voi kulkea koko ajan ja sitten kun osaa tukevasti seisoa niin saa sielläkin seisoa. Meidän 3v tykkää käydä molemmissa, monesti istuvat yhdessä 10kk:n kanssa ammeessa ja läträävät.

4. Tuo tyynyjuttu on mulle vähän hankala. Kun en nää että periaatteessa tuo 3v:kään sitä tarvis mihinkään, usein löytyy nukkumasta jostain tyynyn vierestä ja pyörii koko yön kuin säkkyrä. Jossakin vaiheessa mun äiti vaan toi sille tyynyn, että pitäähän se nyt olla. Että on sillä varmaan vuoden ainakin ollut pieni lasten tyyny. Pikkuvauvallekin koetin semmoista pikkuista ihan ohkaista lärttänää pitää mutta se löyty aina jostain jalkopäästä niin oon poistanut sängystä sen. En tiedä millon hän saa tyynynsä. Varmaan sitten kun äitini näkee taas tarpeelliseksi. :D

Kiitos!!

No eipä mitään. :)

Olisko muuta kysyttävää? Musta ainakin olis ihanaa jos joku ihan uteliaisuuttaan kyselis perus arkisia asioita, mitkä nyt kolmen vuoden kotiäitiyden jälkeen alkaa olla vähän niinkuin kaikki mitä mun elämässä tapahtuu. :D

Vierailija kirjoitti:

No eipä mitään. :)

Olisko muuta kysyttävää? Musta ainakin olis ihanaa jos joku ihan uteliaisuuttaan kyselis perus arkisia asioita, mitkä nyt kolmen vuoden kotiäitiyden jälkeen alkaa olla vähän niinkuin kaikki mitä mun elämässä tapahtuu. :D

Mietin vielä 4kk-2v lapsen ruokailua. 4-6 kk iässä siis voi yksilöllisesti aloittaa kiinteiden ruokien maistelun? Mites sitten n. 8 kk ikäinen lapsi, kuinka suuri osa päivän aterioista on maitoa ja kuinka suuri osa kiinteitä? Tai että annetaanko kiinteitä joka aterialla ja välissä maitoa vai miten... Ja syökö 1 v jo tosiaan samaa ruokaa kuin muut?

Eivät ole tyhmiä kysymyksiä AP :) Eihän noita voi tietää, jos ei ole pienten lasten kanssa touhunnut. Vastaukset jo saitkin, kaikkea hyvää!

Ihan hyvin kehtaat! Nolompaa se minulle on kysyä, kun olen sentään nuo vaiheet käynyt läpi lapsen kanssa enkä muista mitään. :D Kyllä minäkin vaan pokkana kyselen. Eikä noihin ole mitään kiveenhakattuja aikatauluja, lapset kun on yksilöitä. Jotkut ovat huomattavasti taipuvaisempia itsenäisempään otteeseen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä mitään. :)

Olisko muuta kysyttävää? Musta ainakin olis ihanaa jos joku ihan uteliaisuuttaan kyselis perus arkisia asioita, mitkä nyt kolmen vuoden kotiäitiyden jälkeen alkaa olla vähän niinkuin kaikki mitä mun elämässä tapahtuu. :D

Mietin vielä 4kk-2v lapsen ruokailua. 4-6 kk iässä siis voi yksilöllisesti aloittaa kiinteiden ruokien maistelun? Mites sitten n. 8 kk ikäinen lapsi, kuinka suuri osa päivän aterioista on maitoa ja kuinka suuri osa kiinteitä? Tai että annetaanko kiinteitä joka aterialla ja välissä maitoa vai miten... Ja syökö 1 v jo tosiaan samaa ruokaa kuin muut?

Riippuu siitä, milloin kiinteiden maistelu on aloitettu. Aluksi mennään niin, että kiinteät annetaan maidon jälkeen ja ne on ihan pieniä määriä. 8-9-kuiselle voi sitten jo kääntää tuon järjestyksen jos kiinteitä menee (ja ne on aloitettu noin 4-kuisena). Eli niin, että ensin syödään kiinteitä ja sitten saa maitoa päälle. Ruuan kanssa voi antaa vettä tuon ikäiselle, niin totuttelee pikku hiljaa juomaan ruuan kanssa.

1-vuotiaaksi saakka annetaan joko rintamaitoa tai korviketta, ja toki imetystä saa jatkaa pidempäänkin. Suurimman osan ravintoaineista lapsen kuuluu siis tähän saakka saada maidosta, eikä se niin haittaa jos lapsi ei aina syö kunnolla kiinteitä.

1-vuotiaasta lähtien voi periaatteessa lapsi syödä normaalia kotiruokaa, mutta toki kannattaa miettiä suolan ja lisätyn sokerin määrää senkin jälkeen. Ja kyllä kotiruokaa voi itse asiassa tietyin ehdoin antaa jo nuoremmillekin (ei lisättyä suolaa, ei maitotuotteita alle 10-kuiselle, yms.). Meillä esim, kalakeittoa, makaronilaatikkoa ja uunilohta on kyllä annettu alle vuoden ikäiselle.

1 lusikkan voi antaa omaan käteen heti kun jotsin kiinteitä syödään, mutta sitä ei kannata thsä kylässä ja vieraisilla vielä pariin vuoteen, koska isäntä ei ehkä tykkää sotkusta. Erityishemmotteluna vielä montaa nelivuotiasta välillä syötetään. Myös edim jotkut katumakkarat yms on ruokia, joita syötetään, koska vielä nelivuotias unohtaa makkaran kädestään ja sotkee helposti.

.

2. Potalle voi opetella ja harjoitella kun osaa istua, mitta oikeasti siinä ei ole mitään järkeä. Kolmivuotiaaksi mennessä ne yleensä oppivat. Mitä vanhempia he ovat, sitä helpommin se ”oppiminen” käy. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on tietyt luontaiset valmiudet.

3. Moni lapsi peseytyy suihkussa heti kun osaa seistä tukevasti liukkaallakin alustalla. Noin puolentoidta vuoden vanhasta eteenpäin. Pikkuvauvaakin voi tosiaan suihkuttaa sylissä. Silti samat lapset nautiskelevat ammeesta ja leikkivät siinä niin kauan kuin mahtuvat siihen. Miksi sen heiltä kieltäisi?

4. Lapsi tarvitsee tyynyä samaan tarkoitukseen kuin aikuinenkin, eli pitämään selkärankaa suorassa nukkuessa. Jos nukkuu kyljellään ja hartialeveys on suurempi kuin pää, tarvitaan sen kokoista tyynyä, että se tsaa eron. Jos pää on vielä isompi kuin hartiat, ei tarvita tyynyä. Selällään tai vatsallaan nukkumista ei suositella pikkuvauvoille, mitta silloin ne ei tarvitse tyynyä.

Onneks AP mihinkään noihin ei tarvitse tietää vastauksia etukäteen... Kyllä neuvolat on sitä varten, että viimeistään sieltä saa tietoa. Ja kuten sanottua edellä, ei ole yhtä oikeaa tapaa. Ja varsinkin syömisen suhteen etukäteen on turha päättää mitään määrättyä, lapset ovat kuitenkin yksilöitä ja syövät eri määriä. Toinen tankkaa maitoa eikä tykkää kiinteista kun taas toiselle pitää maitoa tuputtaa, mutta kiinteitä menisi ja kaikkea tältä väliltä. Tässäkin pätee vähän se, että työ tekijäänsä opettaa.

Neuvolasta suositellaan että 4kk aloitetaan kiinteät, toisaalta täysimetystä suositellaan 6kk asti. Omassa lähipiirissä tuntuu olevan yleisempää tuo pitkä imetys, kiinteitä aloitetaan sitten kun lapsi itse osoittaa kiinnostusta ruokailuun. Itse henkilökohtaisesti uskon enemmän siihen tuoreeseen tutkimukseen, minkä mukaan alle 6kk jos altistaa mahdollisimman monille ruoka-aineille (munalle, pähkinälle jne), se suuremmalla todennäköisyydellä estäisi näihin aineksiin allergian syntymisen.

8kk syö sen 5 ruokaa päivässä. Aamu- ja iltapuurot ja välipalat ja ruoat mukaanlukien. Meillä ainakin on annettu ensin ruoka ja maitoa sitten päälle. Kun on yölläkin vielä juonut pari pullollista maitoa niin ei oo ollut ainakaan siitä pula.

Kyllä 1-vuotias voi syödä samaa ruokaa, toki miltei suolattomana. Ja hyvä se oliskin antaa monipuolisesti ruokia, että tutustuu makuihin ja mausteisiin. Aina tykkään suositella tuota Samasta padasta -keittokirjaa, se on varta vasten tehty pienten kanssa yhteisen ruokailun öö, selkiyttämiseksi. Plus että aivan ihania reseptejä, basilikaöljykanat ja kurpitsakeitot fetajuustolla ja aijaiai.

1. Mun lapsilla ei ole ollut nokkamukia, vaan oon antanut sellaisia pieniä kahvikuppeja, joista saa juoda. Siinä vuoden iässä on varmasti onnistunut se taito. Kahvikuppeja on ostettu kirpparilta sillä periaatteella, että saa mennä rikki. Lapseni ovat syöneet vauvana ja taaperona sormiruokaa (semmoisia isoja paloja, joita laitetaan itse suuhun), joten en oikein muista, missä vaiheessa he ovat aloittaneet ruokailuvälineiden käytön. Siinä sivussa toki. Mutta alusta asti haarukkaruuat on syöty haarukalla ja lusikkaruuat lusikalla. Soseita lapseni eivät varsinaisesti ole syöneet.

2. Esikoinen aloitti potalla istumisen joskus siinä puolen vuoden jälkeen, kuopus varmasti lähempänä yhtä vuotta, koska hän pelkäsi pottaa. Kuivaksi oppiminen ei kummallakaan ole ollut kuitenkaan mitenkään nopeaa.

3. En oikein muista. Meillä lapset ovat alkaneet käydä jokailtaisessa suihkussa melko pieninä. Esikoisella on ihosairaus, joka vaatii päivittäisen peseytymisen, joten on ollut luontevaa, että kuopuskin käy suihkussa. Ovat molemmat kyllä seisseet suihkussa alusta asti. Jossain ensimmäisen ja toisen ikävuoden välillä ovat alkaneet käydä suihkussa.

4. No en muista tätäkään. Varmasti siinä 2-vuotiaana olen antanut tyynyn.

Kyllä se lasten hoitaminen siinä hoitaessa opettaa, ei tarvitse tietää kaikkea etukäteen. Varsinkin parin ensimmäisen elinvuoden aikana se on sitä, että improvisoidaan, kun tulee joku uusi ilmiö.

Terveyden­ ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 22.1.2016 uudet kansalliset ruokasuositukset lapsiperheille. Vauvoille suositellaan yksinomaista eli täysimetystä kuuden, vähintään neljän kuukauden ikään asti. Kiinteiden ruokien aloittamista suositellaan pieninä maisteluannoksina vauvan yksilölliset valmiudet huomioiden, äidinmaidon pysyessä vauvan pääasiallisena ravintona.

Suomessa ollaan tällä hetkellä kaukana suosituksen tavoitteista, sillä vauvat saavat äidinmaitoa ainoana ravintona keskimäärin vain kaksi kuukautta. Uudessa suosituksessa nostetaan esiin imeväisikäisten ravitsemuksen keskeiset haasteet: äidinmaidonkorviketta saavien vauvojen suuri osuus ja kiinteiden ruokien aloittaminen yleisesti ennen suositusikää.

www.imetys.fi

Mä aloin antaa molemmille lapsilleni muuta ruokaa, kun selkeästi kiinnittivät huomiota muiden syömiseen. Meillä sen näki aika selvästi siinä 5kk paikkeilla, että yrittivät kurkotella kohti mun ruokia yms.

Imettävällä lapsella tulee paljon kausia, jolloin hän tilaa lisää maitoa äidiltä eli viihtyy rinnalla lähes jatkuvasti. Tämä sekoitetaan herkästi maidon riittämättömyyden, vaikka tosiasiassa tässä vaiheessa jatkuva imeminen nimenomaan lisää maidon tuotantoa. Tosiasiassa maito suurimmalla osalla riittää vauvan pääasiallisesti ravinnoksi noin vuoden ikään asti.

Itse koen, että meillä ruokien maistelun aloitus onnistui hyvään aikaan, vaikka aluksi aioin täysimettää 6kk. Lapset olivat asiasta luontaisesti kiinnostuneita ja innokkaita oppimaan.

Oma vaikutuksensa ruokailuun oli myös sillä, että toinen lapsistani oli kykenevä istumaan hetken noin 5kk iässä ja toinen vasta noin 7kk. Toisen kanssa siis voitiin heti alusta asti istua syöttötuoli saa ja hän sai itse ottaa ruokaa. Toinen oppi sitterissä maissinaksujen kanssa viemään ruokaa suuhunsa.

Vierailija kirjoitti:

1 lusikkan voi antaa omaan käteen heti kun jotsin kiinteitä syödään, mutta sitä ei kannata thsä kylässä ja vieraisilla vielä pariin vuoteen, koska isäntä ei ehkä tykkää sotkusta. Erityishemmotteluna vielä montaa nelivuotiasta välillä syötetään. Myös edim jotkut katumakkarat yms on ruokia, joita syötetään, koska vielä nelivuotias unohtaa makkaran kädestään ja sotkee helposti.

.

2. Potalle voi opetella ja harjoitella kun osaa istua, mitta oikeasti siinä ei ole mitään järkeä. Kolmivuotiaaksi mennessä ne yleensä oppivat. Mitä vanhempia he ovat, sitä helpommin se ”oppiminen” käy. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on tietyt luontaiset valmiudet.

3. Moni lapsi peseytyy suihkussa heti kun osaa seistä tukevasti liukkaallakin alustalla. Noin puolentoidta vuoden vanhasta eteenpäin. Pikkuvauvaakin voi tosiaan suihkuttaa sylissä. Silti samat lapset nautiskelevat ammeesta ja leikkivät siinä niin kauan kuin mahtuvat siihen. Miksi sen heiltä kieltäisi?

4. Lapsi tarvitsee tyynyä samaan tarkoitukseen kuin aikuinenkin, eli pitämään selkärankaa suorassa nukkuessa. Jos nukkuu kyljellään ja hartialeveys on suurempi kuin pää, tarvitaan sen kokoista tyynyä, että se tsaa eron. Jos pää on vielä isompi kuin hartiat, ei tarvita tyynyä. Selällään tai vatsallaan nukkumista ei suositella pikkuvauvoille, mitta silloin ne ei tarvitse tyynyä.

Kohta 4... Suositus nimenomaan on, että pikkuvauvat nukkuvat selällään.