Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää! Pojat osaavat 10 000 sanaa, tytöt 100 000
03.04.2019 |
"Suomalaisohjaaja huolissaan poikien ahdingosta: Nuorten miesten entistä vaikeampi päästä lukioon ja yliopistoon – "suomalaiset pojat osaavat 10 000 sanaa ja tytöt 100 000 sanaa""
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisohjaaja-huolissaan-poikien…
"– Alkulaukaus tälle elokuvalle oli se, että kun huomasin, että Pisassa suomalaiset pojat olivat tipahtaneet EU:n pohjamutiin. Nuoret naiset on maailman huippuja ja nuoret miehet EU:n pohjamudissa ja tähän ei ole reagoitu millään tavalla kolmeen vuoteen.
– Ero peruskoulun jälkeen näkyy esim siinä, että suomalaiset pojat osaavat 10 000 sanaa ja tytöt 100 000 sanaa, niin eihän siinä ihan samalla viivalla olla, jos esimerkiksi lukioon haetaan.
Ohjaaja arvioi, että kehityst tulee näkymään niin, että poikien on entistä vaikeampi päästä yliopistoihin."
Tämä on oikeasti järkyttävää! Pojat ja miehet tulevat tällä menolla syrjäytymään yhteiskunnasta kohta kokonaan. Lukioihin ja yliopistoihin on oikeasti saatava sukupuolikiintiöt, että kumpaakin sukupuolta on lukioissa ja yliopistoissa yhtä paljon!
Poikien ja miesten syrjäytyminen on pysäytettävä! Tilanne on äärimmäisen huolestuttava!
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Minua kyllä harmitti, kun en kuullut opettajan puhetta vieressä häiriköivän tyypin takia. Joskus jäi tärkeitäkin asioita kuulematta ja niistä tuli itselle harmia.
Ei se sanojen määrä, vaan se laatu, ratkaisee.
Tuli mieleen entisen työkaverini poika, joka oli äidin äitiysloman ja hoitovapaan ajan äidin kanssa kahden kotona. Äitiysneuvolassa oltiin jossakin vaiheessa vähän huolissaan pojan pienestä sanavarastosta. Kysyin, mitä poika sitten juttelee. Äiti vastasi: "Aiti, anna!". Kotona nuo sanat riittivät päivittäisten tarpeiden tyydyttämiseen ja poika kasvoi melkoisen isoksi jo ensimmäisen vuoden aikana. Mitä sitä turhaan lötisee, kun pärjää vähemmälläkin. Toki pojan sanavarsto kasvoi varsin nopeasti, kun mukaan tuli päiväkoti, joiden tädit eivät asioita yhdellä lauseella ymmärtäneet.
Vierailija kirjoitti:
Tytöt osaavat enemmän kirosanoja.
Niin 90 000 kpl per lärvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Taas palstalla soditaan, vaikka yhdessä pitäisi tulevaisuutta luoda kaikille lapsillemme.
Surullista. Tässä sodassa EI OLE voittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota tuohon uhriutumispuheeseen. Tuollaisilla asenteilla on tapana ruokkia itse itseään. Jos vakuutat lapsellesi, ettei hän ole arvokas, ei hän sitä ole omastakaan mielestään.
Mulla on oikeasti lahjakas lapsi. Välillä hän istuu jonkun vilkkaan tyypin vieressä. Silloin jutellaan, miten maailmassa on monenlaisia ihmisiä. Minun lapseni arvo ei vähene siitä, kuka sattuu viereiseen penkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Nimenomaan he tekevät jotain saadakseen huomiota, joskin negatiivisia asioita. Häiriköt voivat olla myös tyttöjä. Ne jotka eivät tee "mitään" ja ovat keskinkertaisia oppilaita, eivät saa minkäänlaista huomiota. Ei se ole sukupuolesta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota tuohon uhriutumispuheeseen. Tuollaisilla asenteilla on tapana ruokkia itse itseään. Jos vakuutat lapsellesi, ettei hän ole arvokas, ei hän sitä ole omastakaan mielestään.
Mulla on oikeasti lahjakas lapsi. Välillä hän istuu jonkun vilkkaan tyypin vieressä. Silloin jutellaan, miten maailmassa on monenlaisia ihmisiä. Minun lapseni arvo ei vähene siitä, kuka sattuu viereiseen penkkiin.
Älä viitsi jauhaa potaskaa.
Minun lapseni käy koulua päästäkseen johonkin. Hän ei ole siellä holhoamassa ketään eikä tekemässä opettajan hommia.
On vaikeaa tarkkaan määritellä, kuinka monta sanaa esim. suomen kielessä on. On paljon erityissanastoa joka on tuttua vain alan ammattilaisille, murresanastoa, sanoja joilla on monta merkitystä, synonyymeja, yhdyssanoja jne. Tämän päälle vielä erilaiset sanonnat ja sanaparit. Kukaan ei osaa kaikkea, ei edes puoliakaan.
Enimmäkseen, arkielämässä, käytämme varsin suppeaa sanavarastoa. Kielessä kuin kielessä pärjää arjessa ainakin joten kuten jo 2500 sanalla. (Kuinka monta erilaista verbiä käytetään päivän aikana, ehkä joku on laskenut tämänkin?) Tämän lisäksi tarvitaan kielioppia ja kuullun ymmärtämistä. Turkkilainen ystäväni valitteli, kun hänelle oli opetettu suomen kirjakieltä ja sitä hän osasi melko hyvin, mutta puhekielen ymmärtämisessä oli isoja vaikeuksia. Kiinalainen lapsi oppii kouluaikanaan juurikin tuon 2500 merkkiä, siis kirjoittamaan. 99% yleisimmin käytetyistä merkeistä sisältyy juurikin tuohon 2500:aan. Lukutaidon rajana pidetään jo 1500 merkkiä, tosin sanomalehteä voi lukea sujuvasti vasta 2000-3000 merkin osaamisella. Tämä nyt vain suuntaa antavana, suoraan näitä ei voi verrata länsimaihin.
Ohjaaja on todennäköisesti vetänyt hatustaan nuo luvut. 10 000 ei välttämättä ole edes kovin pieni luku. Suomen kielestä löytyy kyllä ainakin tuo 100 000 sanaa, mutta epäilen osaako kukaan noin paljon. Ehkä jos on useampi akateeminen tutkinto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota tuohon uhriutumispuheeseen. Tuollaisilla asenteilla on tapana ruokkia itse itseään. Jos vakuutat lapsellesi, ettei hän ole arvokas, ei hän sitä ole omastakaan mielestään.
Mulla on oikeasti lahjakas lapsi. Välillä hän istuu jonkun vilkkaan tyypin vieressä. Silloin jutellaan, miten maailmassa on monenlaisia ihmisiä. Minun lapseni arvo ei vähene siitä, kuka sattuu viereiseen penkkiin.
Ei vilkkaus poisulje mitenkään pois lahjakkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota tuohon uhriutumispuheeseen. Tuollaisilla asenteilla on tapana ruokkia itse itseään. Jos vakuutat lapsellesi, ettei hän ole arvokas, ei hän sitä ole omastakaan mielestään.
Mulla on oikeasti lahjakas lapsi. Välillä hän istuu jonkun vilkkaan tyypin vieressä. Silloin jutellaan, miten maailmassa on monenlaisia ihmisiä. Minun lapseni arvo ei vähene siitä, kuka sattuu viereiseen penkkiin.
Älä viitsi jauhaa potaskaa.
Minun lapseni käy koulua päästäkseen johonkin. Hän ei ole siellä holhoamassa ketään eikä tekemässä opettajan hommia.
Lapsi parka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoihin tarvitaan ne opiskelijat, jotka on älykkäitä, kielitaitoisia ja valmiita paiskimaan töitä. Ei ole mitään järkeä hassata yhteiskunnan varoja ihmisiin, joilta nää ominaisuudet puuttuu.
Suomessa on ilmainen kirjasto ja ilmainen koulu. Ihan jokaisella on mahdollisuus töitä tekemällä päästä eteenpäin.
Ihan jokaisella?
Miten herkästi palkataan esimerkiksi ihmisiä, joilla on jokin vamma/kehitysvamma? Tai on vaikkapa tietynlainen ulkomaalainen nimi, joka herättää työnantajassa ennakkoluuloja?
Jokaikisen työnantajan intresseissä on palkata paras mahdollinen ja soveltuvin henkilö tarjoamansa avoimeen työpaikkaan. Ihan jokaisen. Ja kokemuksesta moni palkkaaja tietää, minkä tyyppisen hakijan kohdalla voi tulevaisuudessa tulla firmalle rahanmenoa tms. Sairaslomat, vanhempainlomat, kielitaidottomuus on monessa työpaikassa ongelma. Nykypäivänä ei palkita herkästi enää ketään ja tulevaisuudessa entistä vähemmän, koska työt vähenee muutenkin.
On hyväksyttävä tosiasia ettei töitä ole kuin osalle ja se osa on, se lahjakas osa väestöstä, jolla ei ole ”hidasteita” tai motivaatio puutteita.
Vierailija kirjoitti:
On vaikeaa tarkkaan määritellä, kuinka monta sanaa esim. suomen kielessä on. On paljon erityissanastoa joka on tuttua vain alan ammattilaisille, murresanastoa, sanoja joilla on monta merkitystä, synonyymeja, yhdyssanoja jne. Tämän päälle vielä erilaiset sanonnat ja sanaparit. Kukaan ei osaa kaikkea, ei edes puoliakaan.
Enimmäkseen, arkielämässä, käytämme varsin suppeaa sanavarastoa. Kielessä kuin kielessä pärjää arjessa ainakin joten kuten jo 2500 sanalla. (Kuinka monta erilaista verbiä käytetään päivän aikana, ehkä joku on laskenut tämänkin?) Tämän lisäksi tarvitaan kielioppia ja kuullun ymmärtämistä. Turkkilainen ystäväni valitteli, kun hänelle oli opetettu suomen kirjakieltä ja sitä hän osasi melko hyvin, mutta puhekielen ymmärtämisessä oli isoja vaikeuksia. Kiinalainen lapsi oppii kouluaikanaan juurikin tuon 2500 merkkiä, siis kirjoittamaan. 99% yleisimmin käytetyistä merkeistä sisältyy juurikin tuohon 2500:aan. Lukutaidon rajana pidetään jo 1500 merkkiä, tosin sanomalehteä voi lukea sujuvasti vasta 2000-3000 merkin osaamisella. Tämä nyt vain suuntaa antavana, suoraan näitä ei voi verrata länsimaihin.
Ohjaaja on todennäköisesti vetänyt hatustaan nuo luvut. 10 000 ei välttämättä ole edes kovin pieni luku. Suomen kielestä löytyy kyllä ainakin tuo 100 000 sanaa, mutta epäilen osaako kukaan noin paljon. Ehkä jos on useampi akateeminen tutkinto?
Nuo kiinalaiset "merkit" on kyllä aika hölmö esimerkki, kun monet sanat ovat kuitenkin merkkien yhdistelmiä. 2500 mekin osaamisella saattaa luultavasti pystyä jo kirjoittamaan reilut 20 000 sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Englannin kielen oppimisen keskeinen hankaluus on kyllä siinä, että sanat lausutaan eritavalla, kuin kirjoitetaan. Siinä se keskeinen opettelemisen ongelma on.
Ei lausuta. Englanti lausutaan kuten se kirjoitetaan, kuten kaikki kielet. Englannin ongelma on se, että se on idiomaattinen kieli, eli asiat pitää opetella ulkoa. Siksi suomen kieli on paljon helpompi oppia vieraana kielenä kuin englanti. Loogisen rakenteensa ansiosta suomi on yksi maailman helpoimmista kielistä oppia. Englanti on kooste kolmesta eri kielestä: latinasta, ranskasta ja saksasta.
Mutta kaikki tämä on off-topic.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin joskus, kuinka lapsen koulussa tehdään asiat ryhmätyönä. Ja sen on todettu auttavan poikia. Tuli hirveä polemiikkia, koska ihmiset näkivät sen taas jarruttavat ja häiritsevän tyttöjä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Koulun pitää antaa kaikki mahdollisuudet tytöille poikien kustannuksella.Ja sinusta ne lahjakkaat tytöt on siellä ensisijaisesti kaitsemassa ääliö poikaasi?
Ihan ohiksena: mulla on kaksi poikaa, jotka molemmat oppivat lukemaan viisivuotiaina ja osasivat kouluun mennessään yhtä ja toista. Enpä silti väittäisi, että he olivat koulussa kaitsemassa kenenkään ”ääliö tyttäriä”.
Sinulta jäi sitten sisälukutaito hankkimatta?
Jo päiväkodissa on vallalla ajatus, että lahjakkaat rauhalliset tytöt valjastetaan eri tavoin kaitsemaan riehuvia hidasälyisiä häirikköpoikia.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.
Ja lässytilää.
Kas kun tuossahan siinä pikkupiikasessa ei nimenomaan nähdä mitään. Vain se hyötyarvo, että tytön kuuluu jotenkin palvella ja olla hyödyksi, toisarvoinen. Olen niin väsynyt tuohon asenteeseen!
Huhhuh, lapsi saa kehuja joka puolelta kympin arvosanoistaan, stipendejä, kerrotaan miten on mahdollisuuksia jatkaa mihin tahansa lukioon ja on tietysti monien opettajien suosikki. Eikö siinä ole tarpeeksi kiitosta? Erilaisuutta on pakko kestää eikä rauhattomia lapsia/nuoria voi istuttaa toistensa viereen. Harva jaksaa yksinään riehua ja jos riehuu niin silloin ei normaali luokka taida olla oikea paikka.
Eli hän saa kehuja ja häntä huomatana vain ja ainoastaan tekemistensä kautta. Välineellisesti.
Juuri tätä tarkoitan. Tytön pitää aina jotenkin ansaita se huomio.
Voi apua :D
Pojat ilmeisesti sitten saa huomiota tekemättä mitään?
Kyllä saa. Saahan hän jo sen pikkuapulaisenkin luokassa ihan vaan olemalla.
Nimenomaan he tekevät jotain saadakseen huomiota, joskin negatiivisia asioita. Häiriköt voivat olla myös tyttöjä. Ne jotka eivät tee "mitään" ja ovat keskinkertaisia oppilaita, eivät saa minkäänlaista huomiota. Ei se ole sukupuolesta kiinni.
Niin. Ja mitä enemmän sinne luokkaan on integroitu kaiken maailman surkeiden vanhempien tyhmiä örvelöitä, sitä vähemmän ne muut oppilaat saa yhtään mitään.
On niiden örvelöiden vanhempien ja koulun asia hoitaa opetus niin, että myös ne muut saavat sieltä jotain.
Erilaisuuden sietäminen on aivan eri asia kuin se, että nykyään oppilaille sälytetään töitä, jotka kuuluu örvelön vanhemmille, opettajalle, erityisluokkaan, koulunkäyntiavustajalle tai henk koht avustajalle.
Mun tytär on yläasteella ja kympin oppilas, jolle tämä on tuttua. Monesti vieressä on istunut rauhaton poika tai tyttö. Hän ei ole kuitenkaan koskaan valittanut eikä varsinkaan kutsunut ketään hidasälyiseksi häiriköksi? Minä olen opettanut hänet kunnioittamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä tasa-arvoisesti, joten hän tulee toimeen kaikkien luokkatoveriensa kanssa. Mun mielestä on tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä ja jokaisessa ihmisessä on hyviä puolia. Jopa niissä rauhattomissa lapsissa, hyväksyntää hekin kaipaavat.