Lue keskustelun säännöt.
Työkaverillani on niin paha puhevika, etten saa siitä mitään selvää. Tämä on todella noloa!
02.04.2019 |
Työkaveri aloitti tammikuussa. Pätevä ihminen ja tekee hyvin työnsä, mutta kommunikointi on todella haasteellista. Ei sano s-kirjainta ollenkaan, sanoo sen hoona (esim. sipuli - hipuli, syömään - hyömään). Tämän lisäksi r ja l ovat hankalia ja sanoo niitä joskus väärinpäin. Hän on kiinalainen, joten ehkä sillä on merkitystä?
On tosi kiusallista yrittää selvittää jotain asiaa hänen kanssaan, kun en välttämättä saa mitään selvää puheesta. Mitä teen? Minun on pakko kuitenkin joskus asioida hänen kanssaan. Olen alkanut enenevässä määrin lähetellä viestejä ja sähköposteja, vaikka huoneemme ovat vierekkäin.
Tänään aamulla työkaveri kertoi käyneensä eilen (kunto)salilla juoksemassa, enkä tajunnut ollenkaan. Pyörittelin pitkään lausetta ja tajusin vasta puolen tunnin päästä. (Harirla juokhemahha).
Kommentit (57)
Mulla taas on alkanut kuulo mennä enkä saa puheesta mitään selvää, onneksi olen alkanut päästä eroon ujoudesta ja uskallan kysyä "mitä?", aikaisemmin se on tuntunut jotenkin nololta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on alkanut kuulo mennä enkä saa puheesta mitään selvää, onneksi olen alkanut päästä eroon ujoudesta ja uskallan kysyä "mitä?", aikaisemmin se on tuntunut jotenkin nololta.
https://yle.fi/uutiset/3-10265040
Mulla kuulo heikkenee titaanidioksidista, mutta sentään ei pysyvästi - ainakaan vielä!
Vierailija kirjoitti:
Mulla taasen on työkaveri, joka puhuu TODELLA hiljaa, en oikeasti kuule vaikka olisin ihan vieressä.
Minulla oli tällainen hiljaa puhuva työkaveri. Kaiken lisäksi tämä henkilö halusi aina jutella mun kanssa, erityisesti matkalla töistä kotiin julkisissa. En saaanut puheesta mitään selvää, kysyin aikani, että mitä hän sanoi, mutta vastaus tuli entistä hiljaisemmalla volyymilla. En liiottele. Kysyin työkavereiltakin, että onko mulla kuulossa jotain vikaa, vai miksi en saa hänen puheestaan selvää. Ei saaneet muutkaan.
Kuuntelin sitten vaan lopulta sitä supinaa ja mutinaa ja nyökkäilin ja hymyilin sopiviksi katsomissani kohdissa. Emme ole enää samassa työssä, sillä mies lähti jatokoulutttautumaan - opettajaksi! En osaa kuvitella, miten hän pitää oppitunteja, ei takuulla kukaan kuule opetuksesta sanaakaan. Ja ihan miellyttävä henkilö oli, mutta kommunikoinnista ei tullut yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on tosiaankin vaikeita kielellisiä hahmottamisongelmia. En lievän r-vikani vuoksi käytä ollenkaa r:ää kahden työkaverini kanssa keskustellessa, sillä, jos sanomassani lauseessa on yksikin r, muuttuvat kaikki sanat lauseessa mystisesti epäselväksi siansaksaksi heidän mielessään ja he menevät ihan lukkoon. Muiden työkaverien kanssa samaa ongelmaa ei ole, ekä välttele r:n käyttöä.
Kaikilla meillä on omat heikkoutemme, itselläni puhevika ja joillain kielellinen hahmottamishäiriö. Kun asian ottaa huomioon puolin ja toisin, asiat sujuvat.
Minulla työkaverina r- vikainen välttelijä, eli ei käytä r-sanoja ollenkaan. Välillä rasittavaa käydä keskustelua näiden kiertoilmausten takia, ihmiset joiden nimissä, etu-, suku- ja lempi nimessä r-kirjan, saavat erikoisia "nimiä". Valillä "arvuuttelee" asiaa, johon vaikea keksiä kiertoilmausta, että joku sanoo sen ääneen. On se toki joskus aika huvittavaa kuunneltavaa, etenkin tun tämä henkilö vissiinkin luulee ettei kukaan ole huomannut hänen r-vikaansa.
Pahimpaan puhevikaan törmäsin opiskeluaikoina. Nuori nainen sanoi jokaisen r-kirjaimen paikalle "hoi". Ruotsin tunnin ryhmäkeskustelu oli aivan hirveä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko muuten kiinalaisen l/r-vian parantaa puheterapialla? Tietääkö kukaan?
Se ei ole puhevika, vaan kyse on siitä, että kiinan kielessä on eri äänteet kuin vaikka suomessa. Aikuisena on vaikeaa oppia äänteitä, joita omassa kielessä ei ole.
Voit itse yrittää oppia puheterapiassa lausumaan ymmärrettävää kiinaa. Kiinanopettajani mukaan suurin osa länsimaalaisista aikuisena Kiinaan muuttaneista ei ikinä opi.
Uusia äänteitä oppii aikuisenakin. Kovasti työtä se tietysti vaatii. Mutta jos ei opi niin kyseessä on puhevika tai laiskuus.
Äänteiden oppimisen herkkyyskausi ajoittuu lapsuuteen, suunnilleen samoihin aikoihin kun opitaan puhumaan. Aikuisena on hyvin vaikeaa, ja monille ihmisille mahdotonta, oppia kokonaan uusia äänteitä luontevasti. Siksi suomea äidinkielenään puhuvan on hankala aikuisena oppia puhumaan vaikkapa tonaalisia kieliä, joissa äänteiden sävelkorkeus määrää sanan merkityksen. Esim thai ja kiina ovat tällaisia kieliä. Puhevian kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on tosiaankin vaikeita kielellisiä hahmottamisongelmia. En lievän r-vikani vuoksi käytä ollenkaa r:ää kahden työkaverini kanssa keskustellessa, sillä, jos sanomassani lauseessa on yksikin r, muuttuvat kaikki sanat lauseessa mystisesti epäselväksi siansaksaksi heidän mielessään ja he menevät ihan lukkoon. Muiden työkaverien kanssa samaa ongelmaa ei ole, ekä välttele r:n käyttöä.
Kaikilla meillä on omat heikkoutemme, itselläni puhevika ja joillain kielellinen hahmottamishäiriö. Kun asian ottaa huomioon puolin ja toisin, asiat sujuvat.
Minulla työkaverina r- vikainen välttelijä, eli ei käytä r-sanoja ollenkaan. Välillä rasittavaa käydä keskustelua näiden kiertoilmausten takia, ihmiset joiden nimissä, etu-, suku- ja lempi nimessä r-kirjan, saavat erikoisia "nimiä". Valillä "arvuuttelee" asiaa, johon vaikea keksiä kiertoilmausta, että joku sanoo sen ääneen. On se toki joskus aika huvittavaa kuunneltavaa, etenkin tun tämä henkilö vissiinkin luulee ettei kukaan ole huomannut hänen r-vikaansa.
Eli siis mikään ei ole puhevikaiselta hyvä? Jos r-vikainen käyttää viallista r-kirjainta, siitä ei saa selvää. Jos taas ei käytä, sekään ei ole hyvä.
Tuskin kukaan r-vikainen kuvittelee, että muut eivät tietäisi r-viasta. Jos on vuosikausia joutunut esim. koulussa kuuntelemaan avointa vittuilua puheviasta, on varmasti helpompaa ohittaa viallinen kirjain kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Intiassa työkavereita ja välillä puhelimessa en tajua yhtään mitään siitä aksentista. Sit kun oon viis kertaa kysynyt uudelleen, niin pyydän laittamaan sähköpostiin kun "linja on niin huono".
Kyllä sitä 10 vuodessa oppii ymmärtämään mitä se Intialainen puhuu. Sitten kun tulee uusia Inkkareita niin sama lähtee taas alusta :D Nimimerkillä kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Intiassa työkavereita ja välillä puhelimessa en tajua yhtään mitään siitä aksentista. Sit kun oon viis kertaa kysynyt uudelleen, niin pyydän laittamaan sähköpostiin kun "linja on niin huono".
Kyllä sitä 10 vuodessa oppii ymmärtämään mitä se Intialainen puhuu. Sitten kun tulee uusia Inkkareita niin sama lähtee taas alusta :D Nimimerkillä kokemusta on.
Tietyt ihmiset eivät opi. Sama ongelma ilmenee puhevikaisten kanssa kommunikoidessakin, jos yhdenkin kirjaimen artikulointi on puutteellista, osa ihmisistä hämääntyy niin, että kaiken muunkin puheen ymmärtäminen puhevikaisen suusta on mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaita ovat kuulovammaiset, joiden mielestä puhevikaiset eivät saisi luennoida yliopistolla, kun he eivät saa kunnolla selvää. Jos joku yrittäisi esittää, että kuulovammaiset eivät saisi luennoida, koska heillä on vaikeuksia kommunikoida opiskelijoiden kanssa, samat ihmiset nousisivat barrikadeille.
Ei se kuulolaitekkaan auta, jos joku puhuu liian hiljaa. Mieheni on esimerkiksi sellainen mutisija, että ei auta vaikka olisi äänenvoimakkuus säädetty tappiinsa. Taustamelu voi myös haitata kuulemista ja pahimpia ovat kaikuvat tilat.
Kuulolaitteiden saaminen julkiselta edellyttää 30 desibelin kuulonalenemaa. Normaalikuuloiseksi koje ei tee.
Itselläni on myös työkavereita, joille on pakko sanoa, että puhu kovempaa. Huutaa ei tarvitse. Helpottaa myös, jos puhutaan kasvotusten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nostan vielä eilistä avaustani, kun ongelma on todellinen ja kiusallinen. Mitä voin tässä tilanteessa tehdä, kun en oikeasti ymmärrä, mutten halua loukata henkilöä? Kuinka paha olisi sanoa suoraan, etten valitettavasti ymmärrä hänen puheestaan paljoakaan ja voitaisiinko hoitaa kommunikointi esim. sähköpostitse tai intran chat-toiminnolla?
Aamulla työkaveri joutui "tulkkaamaan" yhdessä asiassa ja selvästi tilanne oli äärimmäisen kiusallinen kaikille meille kolmelle :(
ap
Lopeta tämä typerä provo, kiitos, sen voit tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kuulolaitekkaan auta, jos joku puhuu liian hiljaa. Mieheni on esimerkiksi sellainen mutisija, että ei auta vaikka olisi äänenvoimakkuus säädetty tappiinsa. Taustamelu voi myös haitata kuulemista ja pahimpia ovat kaikuvat tilat.
Kuulolaitteiden saaminen julkiselta edellyttää 30 desibelin kuulonalenemaa. Normaalikuuloiseksi koje ei tee.
Itselläni on myös työkavereita, joille on pakko sanoa, että puhu kovempaa. Huutaa ei tarvitse. Helpottaa myös, jos puhutaan kasvotusten.
Sun kannattaa karsia titaanidioksidi hänen sapuskoista kokonaan, katso mitä tapahtuu. Ei saa olla mitään taustamelua, mut jos tuo yhtään auttaa, kerro meillekin:
https://www.zentrum-der-gesundheit.de/artikel/krebs/titandioxid-verursa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on todettu kuulonalenema ja hiljaisella äänellä puhuvat työkaverit ovat päivä päivältä suurempi stressi. Olen heti diagnoosin saatuani kertonut reilusti palaverissa tilanteestani ja pyytänyt että puhuttaisiin normaalilla äänellä jotta saan selvää puheesta. Muutamalle olen useita kertoja joutunut pyynnön toistamaan kun en yksinkertaisesti kuule heidän puhettaan. Ihan asiallisesti olen sanonut että "anteeksi, minulla on kuulonalenema enkä nyt kuullut mitä sanoit. Voisitko toistaa isommalla äänellä." Silti ei mene jakeluun. Tuntuu jo lähinnä kiusaamiselta, että vaikka tietävät tilanteen niin silti tahallisesti puhuvat hiljaisella äänellä. Ilmeisesri heillä on tarve savustaa minut ulos työyhteisöstä.
TAI SITTEN HE PUHUVAT NORMAALISTI,VIKA ON SINUSSA KUN ET KUULE.HANKI KUULOLAITE,ON RASITTAVAA ALKAA HUUTAMAAN ETTÄ TOINEN KUULISI EDES YHDEN SANAN PUHEESTANI.
https://www.terve.fi/artikkelit/ranska-laittoi-suomessakin-kaytetyn-eli…
Niin justiinsa:-D
Vierailija kirjoitti:
Pahimpaan puhevikaan törmäsin opiskeluaikoina. Nuori nainen sanoi jokaisen r-kirjaimen paikalle "hoi". Ruotsin tunnin ryhmäkeskustelu oli aivan hirveä!
Siis täh? Sanoiko hän esim koiran koihoia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimpaan puhevikaan törmäsin opiskeluaikoina. Nuori nainen sanoi jokaisen r-kirjaimen paikalle "hoi". Ruotsin tunnin ryhmäkeskustelu oli aivan hirveä!
Siis täh? Sanoiko hän esim koiran koihoia?
Onhan se mahdollista! Tosin ärräkoulussa käsketään laittaa d-kirjain aina ärrän kohdalle. Toimii se!
Ei hän varmaan sitä tule koskaan tietämäänkään:-X