Lue keskustelun säännöt.
Työkaverillani on niin paha puhevika, etten saa siitä mitään selvää. Tämä on todella noloa!
02.04.2019 |
Työkaveri aloitti tammikuussa. Pätevä ihminen ja tekee hyvin työnsä, mutta kommunikointi on todella haasteellista. Ei sano s-kirjainta ollenkaan, sanoo sen hoona (esim. sipuli - hipuli, syömään - hyömään). Tämän lisäksi r ja l ovat hankalia ja sanoo niitä joskus väärinpäin. Hän on kiinalainen, joten ehkä sillä on merkitystä?
On tosi kiusallista yrittää selvittää jotain asiaa hänen kanssaan, kun en välttämättä saa mitään selvää puheesta. Mitä teen? Minun on pakko kuitenkin joskus asioida hänen kanssaan. Olen alkanut enenevässä määrin lähetellä viestejä ja sähköposteja, vaikka huoneemme ovat vierekkäin.
Tänään aamulla työkaveri kertoi käyneensä eilen (kunto)salilla juoksemassa, enkä tajunnut ollenkaan. Pyörittelin pitkään lausetta ja tajusin vasta puolen tunnin päästä. (Harirla juokhemahha).
Kommentit (57)
Olen aspassa töissä, enkä vaan kertakaikkiaan ymmärrä venäläisten englantia, vaikka tahtoisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on todettu kuulonalenema ja hiljaisella äänellä puhuvat työkaverit ovat päivä päivältä suurempi stressi. Olen heti diagnoosin saatuani kertonut reilusti palaverissa tilanteestani ja pyytänyt että puhuttaisiin normaalilla äänellä jotta saan selvää puheesta. Muutamalle olen useita kertoja joutunut pyynnön toistamaan kun en yksinkertaisesti kuule heidän puhettaan. Ihan asiallisesti olen sanonut että "anteeksi, minulla on kuulonalenema enkä nyt kuullut mitä sanoit. Voisitko toistaa isommalla äänellä." Silti ei mene jakeluun. Tuntuu jo lähinnä kiusaamiselta, että vaikka tietävät tilanteen niin silti tahallisesti puhuvat hiljaisella äänellä. Ilmeisesri heillä on tarve savustaa minut ulos työyhteisöstä.
Mä jätin ottamatta avustettavakseni sellaista henkilöä jolla oli sellainen puhevika että hänellä oli käytännössä vain vokaalit käytössään, eikä niitäkkään kaikkia. Ihan vain siksi etten jaksanut alkaa opettelemaan hänen ymmärtämistään, kun vielä itselläni on kuulonalenemaa molemmissa korvissa, ja kuulen muutenkin väillä mitä sattuu. Oli hauskaa katsoa hänen keskusteluaan työntekijän kanssa, jonka kanssa olivat olleet tuttuja jo vuosia. Tämä henkilö kertoi pitkiäkin juttuja ja he nauroivat niille yhdessä :D Itse en ymmärtänyt yhtään mitään.
Suomessa hyvien rekryjen määrä on marginaalista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on todettu kuulonalenema ja hiljaisella äänellä puhuvat työkaverit ovat päivä päivältä suurempi stressi. Olen heti diagnoosin saatuani kertonut reilusti palaverissa tilanteestani ja pyytänyt että puhuttaisiin normaalilla äänellä jotta saan selvää puheesta. Muutamalle olen useita kertoja joutunut pyynnön toistamaan kun en yksinkertaisesti kuule heidän puhettaan. Ihan asiallisesti olen sanonut että "anteeksi, minulla on kuulonalenema enkä nyt kuullut mitä sanoit. Voisitko toistaa isommalla äänellä." Silti ei mene jakeluun. Tuntuu jo lähinnä kiusaamiselta, että vaikka tietävät tilanteen niin silti tahallisesti puhuvat hiljaisella äänellä. Ilmeisesri heillä on tarve savustaa minut ulos työyhteisöstä.
Minulla samaa ongelmaa. Henkilö voi puhua lujempaa, mutta minä en voi kuulla lujempaa. Puhukaa siis normaalilla puheäänellä, huutaa ei tarvitse. Jos henkilöllä on äänivika, ettei hän pysty kuin kuiskia, niin sitten hänen täytyy itse käyttää apuvälineenä esim. kirjoitusta. Kuulolaitetta minä en ainakaan saanut vain sen takia että jotkut eivät viitsi puhua ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tuli kerran tosi nolo tilanne kun en tajunnut erään henkilön puhevikaa. Isännöitsijätoimistossa olin täyttelemässä jotain papereita ja tämä henkilö kysyi "Ja nimi oli Viikanen?". Korjasin, että sukunimi on Liikanen. Henkilö toisti vielä "Siis Viikanen?" Sanoin ainakin pari kertaa vielä, että ei kun Liikanen, kunnes tajusin, että hän ei osannut sanoa l-kirjainta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä haittaisi olla hieman empaattisempi.
Sinunkin kannattaisi olla. Ap ei mielestäni haukkunut työkaveriaan, ja näytti ymmärtävän ihan täysin, mistä ongelma johtuu (eli työkaveri kiinalainen). Hän vain kokee asian vaikeaksi. Mitään pilkkaa ei aloituksessa ollut. Eikö sitä saa sanoa edes anonyymisti?
Pelkkä empaattisuus nyt ei auta ketään saamaan toisen puheesta selvää.
No kyllä se on aika ilkeää kun sanoo henkilön aksenttia puheviaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Intiassa työkavereita ja välillä puhelimessa en tajua yhtään mitään siitä aksentista. Sit kun oon viis kertaa kysynyt uudelleen, niin pyydän laittamaan sähköpostiin kun "linja on niin huono".
:-D SAMA täällä!
Ihan hirveää yrittää tajuta, mitä siellä sanotaan. Ja meillä se on vielä IT-tuki... ihan kuin ei olisi muutenkin ongelmia koneen kanssa, niin yritä sitten vielä tajuta, mitä se tuki sanoo linjan toisessa päässä. "Dis is veri diffikult sidjueissön. Hävju puddit dö päsvöd deö?" Ja jos ei edes s-posti toimi, niin pakko vaan yrittää puhelimella. Huudan varmaankin sata kertaa minuutissa excuse me/what/could you repeat it?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aspan hommissa hyvin hälyisässä paikassa, ja nämä hiljaa puhuvat on todellinen ongelma. Ihan kuin he eivät kykenisi hahmottamaan, että ympärillä oleva melu peittää heidän kuiskailunsa.
Voiko muuten kiinalaisen l/r-vian parantaa puheterapialla? Tietääkö kukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin vuosia sitten Skotlannissa yhden työprojektin takia. Osaan hyvin englantia, mutta kyllä se alku oli ihan shokkiaikaa mulle. Ajattelin, että en pärjää millään siellä kun en tajua mitään heidän puheesta. Se ei millään tasolla edes kuulosta englannilta. Loppujen lopuksi korva alkoi tottumaan siihen ja parin viikon päästä kaikki sujui jo hyvin. Kuten sanottu, ap:n kannattaa sitkeästi jatkaa keskustelua sen työkaverin kanssa, siihen tottuu yllättävän nopeasti.
Mun luokkakaverillani oli sellainen todella epäselvä puhetapa. Puhui aivan liian nopeasti ja mistään ei saanut selvää. Kerran tämä mukava poika tuli samaa matkaa koulusta kanssani. Oli aivan hirveän vaikea keskustella, kun ei kehdannut koko aikaa kysyä, että voitko sanoa vielä kerran hitaammin taikka mitäh? Siinä koitin sitten jotakin hymistellä hänelle vastaukseksi, mutta kai paljastuin, kun sanoin väärässä kohdassa "joo". Kiusallinen hiljaisuus. Ikävä vaiva, onneksi saa puheterapiaa kaikkeen nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko muuten kiinalaisen l/r-vian parantaa puheterapialla? Tietääkö kukaan?
Japanilaisilla on tuo sama ongelma. Englanti heillä vielä sujuu, kun ärrä lausutaan siellä muutenkin eri lailla, mutta suomalainen päristely ei onnistu. Tunsin parikin japanilaista, jotka olivat opiskelleet suomen kieltä jo kymmenisen vuotta ja osasivat hyvin sanastoa ja taivuttamista ym., mutta ärrä ei heiltä onnistunut. Aina sanoivat ärrän tilalle ällän.
Kerran yhden suomalaisen kollegan kanssa kävi nolo juttu, kun hän kertoi nimekseen Viitta. Kummastelin sitä mielessäni, ja jälkikäteen muut kertoivat, että hänen nimensä on siis Riitta. Ei vain osannut sanoa ärrää. Sen jälkeen osasin tulkita hänen muunkin puheensa, kun mielessäni lisäilin ärrää oudoilta kuulostaviin sanoihin. Aluksi kävi voimille, mutta sitten siihen tottui.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vuosia sitten Skotlannissa yhden työprojektin takia. Osaan hyvin englantia, mutta kyllä se alku oli ihan shokkiaikaa mulle. Ajattelin, että en pärjää millään siellä kun en tajua mitään heidän puheesta. Se ei millään tasolla edes kuulosta englannilta. Loppujen lopuksi korva alkoi tottumaan siihen ja parin viikon päästä kaikki sujui jo hyvin. Kuten sanottu, ap:n kannattaa sitkeästi jatkaa keskustelua sen työkaverin kanssa, siihen tottuu yllättävän nopeasti.
Joskus telkusta tulee Skotlantiin sijoittuvia sarjoja, ja se puhe kuulostaa tosi hauskalta. Itse en ole siellä koskaan käynyt, mutta Irlannissa olen, ja ilahduin tavattomasti, kun irlanninenglanti kuulosti ihan samanlaiselta kuin englanti suomalaisella aksentilla puhuttuna. Ymmärsimme toisiamme vaivatta :D
Vierailija kirjoitti:
Voiko muuten kiinalaisen l/r-vian parantaa puheterapialla? Tietääkö kukaan?
Se ei ole puhevika, vaan kyse on siitä, että kiinan kielessä on eri äänteet kuin vaikka suomessa. Aikuisena on vaikeaa oppia äänteitä, joita omassa kielessä ei ole.
Voit itse yrittää oppia puheterapiassa lausumaan ymmärrettävää kiinaa. Kiinanopettajani mukaan suurin osa länsimaalaisista aikuisena Kiinaan muuttaneista ei ikinä opi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on todettu kuulonalenema ja hiljaisella äänellä puhuvat työkaverit ovat päivä päivältä suurempi stressi. Olen heti diagnoosin saatuani kertonut reilusti palaverissa tilanteestani ja pyytänyt että puhuttaisiin normaalilla äänellä jotta saan selvää puheesta. Muutamalle olen useita kertoja joutunut pyynnön toistamaan kun en yksinkertaisesti kuule heidän puhettaan. Ihan asiallisesti olen sanonut että "anteeksi, minulla on kuulonalenema enkä nyt kuullut mitä sanoit. Voisitko toistaa isommalla äänellä." Silti ei mene jakeluun. Tuntuu jo lähinnä kiusaamiselta, että vaikka tietävät tilanteen niin silti tahallisesti puhuvat hiljaisella äänellä. Ilmeisesri heillä on tarve savustaa minut ulos työyhteisöstä.
Heillä on varmasti ongelmia, ihan niin kuin sinullakin. Tuskin kukaan nyt tarkoituksella kiusaa tuolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on todettu kuulonalenema ja hiljaisella äänellä puhuvat työkaverit ovat päivä päivältä suurempi stressi. Olen heti diagnoosin saatuani kertonut reilusti palaverissa tilanteestani ja pyytänyt että puhuttaisiin normaalilla äänellä jotta saan selvää puheesta. Muutamalle olen useita kertoja joutunut pyynnön toistamaan kun en yksinkertaisesti kuule heidän puhettaan. Ihan asiallisesti olen sanonut että "anteeksi, minulla on kuulonalenema enkä nyt kuullut mitä sanoit. Voisitko toistaa isommalla äänellä." Silti ei mene jakeluun. Tuntuu jo lähinnä kiusaamiselta, että vaikka tietävät tilanteen niin silti tahallisesti puhuvat hiljaisella äänellä. Ilmeisesri heillä on tarve savustaa minut ulos työyhteisöstä.
TAI SITTEN HE PUHUVAT NORMAALISTI,VIKA ON SINUSSA KUN ET KUULE.HANKI KUULOLAITE,ON RASITTAVAA ALKAA HUUTAMAAN ETTÄ TOINEN KUULISI EDES YHDEN SANAN PUHEESTANI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko muuten kiinalaisen l/r-vian parantaa puheterapialla? Tietääkö kukaan?
Se ei ole puhevika, vaan kyse on siitä, että kiinan kielessä on eri äänteet kuin vaikka suomessa. Aikuisena on vaikeaa oppia äänteitä, joita omassa kielessä ei ole.
Voit itse yrittää oppia puheterapiassa lausumaan ymmärrettävää kiinaa. Kiinanopettajani mukaan suurin osa länsimaalaisista aikuisena Kiinaan muuttaneista ei ikinä opi.
Uusia äänteitä oppii aikuisenakin. Kovasti työtä se tietysti vaatii. Mutta jos ei opi niin kyseessä on puhevika tai laiskuus.
Sinunkin kannattaisi olla. Ap ei mielestäni haukkunut työkaveriaan, ja näytti ymmärtävän ihan täysin, mistä ongelma johtuu (eli työkaveri kiinalainen). Hän vain kokee asian vaikeaksi. Mitään pilkkaa ei aloituksessa ollut. Eikö sitä saa sanoa edes anonyymisti?
Pelkkä empaattisuus nyt ei auta ketään saamaan toisen puheesta selvää.