Lue keskustelun säännöt.
Työkaverillani on niin paha puhevika, etten saa siitä mitään selvää. Tämä on todella noloa!
02.04.2019 |
Työkaveri aloitti tammikuussa. Pätevä ihminen ja tekee hyvin työnsä, mutta kommunikointi on todella haasteellista. Ei sano s-kirjainta ollenkaan, sanoo sen hoona (esim. sipuli - hipuli, syömään - hyömään). Tämän lisäksi r ja l ovat hankalia ja sanoo niitä joskus väärinpäin. Hän on kiinalainen, joten ehkä sillä on merkitystä?
On tosi kiusallista yrittää selvittää jotain asiaa hänen kanssaan, kun en välttämättä saa mitään selvää puheesta. Mitä teen? Minun on pakko kuitenkin joskus asioida hänen kanssaan. Olen alkanut enenevässä määrin lähetellä viestejä ja sähköposteja, vaikka huoneemme ovat vierekkäin.
Tänään aamulla työkaveri kertoi käyneensä eilen (kunto)salilla juoksemassa, enkä tajunnut ollenkaan. Pyörittelin pitkään lausetta ja tajusin vasta puolen tunnin päästä. (Harirla juokhemahha).
Kommentit (57)
Nostan vielä eilistä avaustani, kun ongelma on todellinen ja kiusallinen. Mitä voin tässä tilanteessa tehdä, kun en oikeasti ymmärrä, mutten halua loukata henkilöä? Kuinka paha olisi sanoa suoraan, etten valitettavasti ymmärrä hänen puheestaan paljoakaan ja voitaisiinko hoitaa kommunikointi esim. sähköpostitse tai intran chat-toiminnolla?
Aamulla työkaveri joutui "tulkkaamaan" yhdessä asiassa ja selvästi tilanne oli äärimmäisen kiusallinen kaikille meille kolmelle :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla taasen on työkaveri, joka puhuu TODELLA hiljaa, en oikeasti kuule vaikka olisin ihan vieressä.
Ei hänellä ole puhevikaa vaan aksentti.
Suomi ei ole hänen äidinkielensä. Deal with it. Mitä enemmän keskustelet hänen kanssaan, sitä paremmin totutut asiaan ja opit tulkitsemaan hänen puhettaan.
Eikä haittaisi olla hieman empaattisempi. Suomi ja kiina ovat äänteiltään varsin erilaisia kieliä, eikä suomi muutenkaan ole helpoimmasta päästä oppia. Mene itse kiinankurssille, jotta saat vähän perspektiiviä.
Noi puheongelmaiset on kauheita. Nolottaa kun joutuu jatkuvasti kysymään"MITÄ? " kun ei saa selvää. Kokemuksia mm. liian nopeasti puhuvista, liian hiljaa puhuvista ja ihmisistä jotka puhuu tyyliin suu ja hampaat kiinni?!
Samaa mieltä edellä kirjoittaneen kanssa, että työkaverisi ei ole puhevikainen, vaan et vain ole tottunut hänen aksenttiinsa. Mietipä, kuinka monella on vaikeaa ulkomailla ymmärtää suomalaisten aksenttia? Minä en ainakaan ikinä tule siitä pääsemään eroon ja se kuuluu ihan jokaisessa vieraassa kielessä, jota puhun. Suomalainen aksentti esim. Väli-Euroopassa on paljon harvinaisempi kuin vaikka ranskalainen ja puolalainen aksentti saksalaisille tai italialainen ja espanjalainen aksentti kreikkalaisille jne. Välttely nimenomaan pitää ongelmaa yllä. Mitä enemmän keskustelet ja olet tekemisissä hänen kanssaan, sitä helpommin alat ymmärtämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen tottuu ja alkaa vähitellen ymmärtämään. Tiedän tilanteen, se on kauheata. Meillä töissä pari ihmistä ymmärsi puhetta heti, heitä oli pakko käyttää tulkkina. Noloahan se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on myös niin hiljaa puhuva tuttu, että välillä on ihan mahdotonta kuulla mitä hän sanoo. En kuitenkaan halua vaivautua tuntemaan noloutta sellaisesta mikä ei ole missään määrin minun aiheuttamani asia. Niinpä sanon hänelle, että en kuullut mitä hän sanoi. Joskus toistaa edelleen niin hiljaa, etten kuule. Silloin sanon enemmin sanoin, että hänen puheensa on niin hiljaista, etten pysty sitä kuulemaan, ja jos hän haluaa minun kuulevan, niin hänen on lisättävä äänenvoimakkuutta. Minua ei kiinnosta onko vaatimukseni hänestä kiusallista vai mitä lie. Ei kukaan voi kuulla puhetta, jossa ei ole ääntä. Hän itse päättäköön haluaako minun kuulevan vai ei. Riittävän monen pyynnön ja perustelun jälkeen ääntä löytyy sen verran, että sen kuulee.
Yritän kuulemisen suhteen parhaani. Mutta olematonta ei kerta kaikkiaan voi kuulla. Ongelma ei ole minussa eikä minun asenteessani. Joten nolous ei ole minun. En pidä toistakaan sen nolompana. Haluan vain päästä tilanteesta eteenpäin ja kenenkään nolostuminen ei edistä sen enempää kuulemista kuin puhumistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taasen on työkaveri, joka puhuu TODELLA hiljaa, en oikeasti kuule vaikka olisin ihan vieressä.
Mulla oli tällainen työkaveri ja se oli ihan hirveää :D eikä muka millään tajunnut että puhuu liian hiljaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai oikeasti kutsu hänen aksenttiaan puheviaksi..? Minusta voisit ihan reippaasti kertoa, että sinun on vaikea ymmärtää hänen aksenttiaan (ks. tarvittaessa google), mutta älä missään tapauksessa ala vältellä puhumista hänen kanssaan, sitten et ainakaan totu siihen. Luulen, että osalle ihmisistä on vaikeampaa ymmärtää "erikoista" puhetta kuin toisille. Esimerkkinä kun lapseni korvasi pienenä e-kirjaimet i-kirjaimella puheessaan. Toiset isovanhemmat eivät ymmärtäneet puolikaan lapsen puheesta, vaikka kuinka monta kertaa kehotin miettimään oudot sanat tuolla kaavalla. Saman verran lasta tavanneet toiset isovanhemmat keksivät heti mitä lapsi tarkoitti vaikkapa sanoilla kinkä tai liipä. Eli uskoisin, että tässä on myös joku kielellinen hahmottamisongelma, jonka vuoksi erilaisen aksentin ymmärtämine on toisille vaikeampaa.
Joillakin on tosiaankin vaikeita kielellisiä hahmottamisongelmia. En lievän r-vikani vuoksi käytä ollenkaa r:ää kahden työkaverini kanssa keskustellessa, sillä, jos sanomassani lauseessa on yksikin r, muuttuvat kaikki sanat lauseessa mystisesti epäselväksi siansaksaksi heidän mielessään ja he menevät ihan lukkoon. Muiden työkaverien kanssa samaa ongelmaa ei ole, ekä välttele r:n käyttöä.
Kaikilla meillä on omat heikkoutemme, itselläni puhevika ja joillain kielellinen hahmottamishäiriö. Kun asian ottaa huomioon puolin ja toisin, asiat sujuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kans tuollainen työkaveri, joka istuu vielä mun vieressä, mutta yleensä mumisee itsekseen. Sitten kun puhuu mulle, niin tietty niin hiljaisella äänellä, että en tajua, että teksti tuleekin nyt mulle ja en saa selvää, nyökkäilen vaan tyhmänä kun en kehtaa kysyä kolmatta kertaa, että anteeksi. Lisäksi vielä sellainen tupakan kangistama kieli hällä, niin ei sanat taivu kunnolla... Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Noi puheongelmaiset on kauheita. Nolottaa kun joutuu jatkuvasti kysymään"MITÄ? " kun ei saa selvää. Kokemuksia mm. liian nopeasti puhuvista, liian hiljaa puhuvista ja ihmisistä jotka puhuu tyyliin suu ja hampaat kiinni?!
Mietipä välillä keskustelukumppaneittesi vaikeuksia. Typerän tollon kanssa on pakko yrittää ja se tollo = sinä, vain suu auki tollottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on Intiassa työkavereita ja välillä puhelimessa en tajua yhtään mitään siitä aksentista. Sit kun oon viis kertaa kysynyt uudelleen, niin pyydän laittamaan sähköpostiin kun "linja on niin huono".
Mulla on kans intialainen työkaveri, jonka puheesta ymmärrän ehkä 20%. Joskus kestää kauan tajuta, että hän puhuu englantia eikä hindiä. Hänen aksentistaan on useampi oppilas ja vanhempi valittanut. Työpaikka on siis yksityinen koulu. Noin vahvasta aksentista voi kyllä pyrkiä eroon kunhan löytää osaavan opettajan.
Yksi työkaveri on ranskalainen, joka puhuu englantia niin ranskalaisittain, että ihan tosissaan pitää keskittyä, että pysyn kärryillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi puheongelmaiset on kauheita. Nolottaa kun joutuu jatkuvasti kysymään"MITÄ? " kun ei saa selvää. Kokemuksia mm. liian nopeasti puhuvista, liian hiljaa puhuvista ja ihmisistä jotka puhuu tyyliin suu ja hampaat kiinni?!
Mietipä välillä keskustelukumppaneittesi vaikeuksia. Typerän tollon kanssa on pakko yrittää ja se tollo = sinä, vain suu auki tollottaa.
No mitä sen typerän tollon pitäisi tehdä jos ei ymmärrä sitä mokellusta?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Intiassa työkavereita ja välillä puhelimessa en tajua yhtään mitään siitä aksentista. Sit kun oon viis kertaa kysynyt uudelleen, niin pyydän laittamaan sähköpostiin kun "linja on niin huono".
Mulla sama ongelma. Ongelma vielä siinä, että ymmärrän eri aksentteja, jos puhuvat englantia omana äidinkielenään (esim. skotlanti, intian englanti - hyvin erilaisia ääntämykseltään), mutta auta armias, kun joku kiinalainen tai ranskalainen yrittää puhua puhelimeen huonoa englantia. On tosi vaikeaa saada selvää! Teen samaa, että valittelen huonoa linjaa, yritän pinnistellen kuunnella pari, kolme kertaa ja joskus on pakko vain luovuttaa.
Joskus puhelimen toisessa päässä on englantia sönköttävä ihminen, joka ei ymmärrä minun englannistani yhtään mitään. Englanti on kuitenkin minulla todella vahva, olen asunut 10 vuotta Lontoossa ja puhunut siellä vain englantia. Osaan siis sanoa asiani monella tavalla, mutta aina ei mene perille, kun toinen ei yksinkertaisesti ymmärrä englantia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kans intialainen työkaveri, jonka puheesta ymmärrän ehkä 20%. Joskus kestää kauan tajuta, että hän puhuu englantia eikä hindiä. Hänen aksentistaan on useampi oppilas ja vanhempi valittanut. Työpaikka on siis yksityinen koulu. Noin vahvasta aksentista voi kyllä pyrkiä eroon kunhan löytää osaavan opettajan.
Yksi työkaveri on ranskalainen, joka puhuu englantia niin ranskalaisittain, että ihan tosissaan pitää keskittyä, että pysyn kärryillä.
Mulla myös yksi vakioasiakas soittelee Intiasta ja aina menee hetki, kun tajuan, että puhelimen toisessa päässä puhutaan englantia!
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on tosiaankin vaikeita kielellisiä hahmottamisongelmia. En lievän r-vikani vuoksi käytä ollenkaa r:ää kahden työkaverini kanssa keskustellessa, sillä, jos sanomassani lauseessa on yksikin r, muuttuvat kaikki sanat lauseessa mystisesti epäselväksi siansaksaksi heidän mielessään ja he menevät ihan lukkoon. Muiden työkaverien kanssa samaa ongelmaa ei ole, ekä välttele r:n käyttöä.
Kaikilla meillä on omat heikkoutemme, itselläni puhevika ja joillain kielellinen hahmottamishäiriö. Kun asian ottaa huomioon puolin ja toisin, asiat sujuvat.
Ai nyt kaikki muut-paitsi-puhevikaiset onkin vammaisia??? Hoitakaa ongelmanne kuntoon, helpottaa itseännekin. Tutut voivat oppia tulkitsemaan/arvailemaan teitä, mutta tuntemattomat esim. aspassa tai virastossa eivät.
ok