Siskoni kuoli viime vuonna nyt vanhempani purkavat pahaa oloaan minuun
En oikein tiedä miten minun pitäisi toimia, kun tosiaan menetin ainoan siskoni viime kesänä. Ymmärrän, että tämä on kova pala vanhemmalleni, joka menetti myös puolisonsa (toisen vanhemmistani) joitakin vuosia sitten ja on elänyt yksin leskenä tämän jälkeen. Hän on täynnä vihaa elämää kohtaan, joka tietysti kovin inhimillistä, mutta huomaan että hän purkaa sitä vihaansa minua - ainoaa elossa olevaa perheenjäsentä kohtaan. Tämä tuntuu pahalta, vaikka yritän olla välittämättä ja nähdä sen läpi. Kuitenkin nämä läheisten menettämiset ovat vaikuttaneet myös minuun ja minulla ei ole enää oikein perhettä, tätä yhtä perheenjäsentä lukuunottamatta.
Tavallaan kuitenkin koen syyllisyyttä siitä, että minua ei huvita nähdä vanhempaani, koska tiedän että hänellä on paha olla ja varmaan kuolee seuraavaksi, koska elää epäterveellisesti, eikä jaksa pitää itsestään huolta. Varmaan on masentunut jne, mutta ei ikinä myöntäisi sellaista tai hakisi apua siihen. Kaukaisemmat sukulaiset ja tutut kyselevät, että kai olen käynyt katsomassa häntä jne, ja näytän itse pahalta kun vastaan että en ole. Tilanne on kuitenkin sellainen, että hän ei ikinä itse ota yhteyttä minuun, eikä välttämättä vastaa viesteihini tai puheluihini jos yritän ottaa häneen yhteyttä. Tällä tavalla hän myös osoittaa että sisarukseni oli hänelle minua tärkeämpi.
Kommentit (30)
Muita kellä samantyyppisiä ongelmia suhteessa omiin vanhempiin tai muihin sukulaisiin? Miten järkeistätte näitä asioita ja toimitte niin että itsellä hyvä olla? Mitä esim tällaisessa tilanteessa voi sanoa sukulaisille, ettei itse näytä vaikealta ihmiseltä? T. Ap
Otsikossa on virhe, tarkoitan nyt vaan toista vanhempaani. T. Ap
Vanhenpani purkavat, vaikka toinen vanhempi on kuollut?
entä jos sanoisit tämän ääneen? Vanhemmallesi sen, että sinäkin suret ja että koet hänen purkavan sinänsä ymmärrettävää vihaansa lapsensa kuolemasta sinuun, vaikket sinä ole siihen syypää. Ja uteliaille sukulaisille sen, että vanhempasi syyttää sinua sisaruksesi kuolemasta, eikä halua olla sinuun yhteydessä, ja että se on silnulle liian raskasta kestettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
totuuden voi sanoa aina, kunhan sen sanoo ymmärtäväisesti ja neutralisti.
Kertoisin sukulaisille asian niin kuin se on. "Olen yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta en saa koskaan vastausta" tai "kävisin kyllä katsomassa häntä, mutta ilmeisesti en ole tervetullut."
Tai jos et halua kertoa totuttaa, valehtelet. Sanot, että olet ottanut yhteyttä vanhempaasi. Jätät vain kertomatta, että tämä vanhempasi ei vastaa viesteihin tai puheluihin.
Keneen vanhemman sitten tulisi tukeutua ellei omaan lapseensa? Ja mitä vanhenpasi on sanonut, kun olet hänen kanssaan tästä keskustellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
Miksi ap:n pitäisi olla yhtään kenenkään likasanko, vaikka henkilö olisikin sukua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
Olisitko itse yhteydessä henkilöön, joka toistuvasti purkaa huonon olonsa sinuun ja saa sinun vointisi huonoksi? Tietenkin olisit, olethan selvästi maailman ymmärtäväisin ihminen, joka jaksaa kaiken paskan! Olet niin superupea ihminen, että mielelläsi kuuntelet haukkumista, koska sinä nyt vain olet niin ylivertainen ihminen!
Älä viitsi jauhaa paskaa. Aloittaja on myös menettänyt läheisiä ihmisiä, miksi hänen tehtävänsä on kestää aikuisen ihmisen kiukuttelu ja syyttely? Niin, ei olekaan. Hänkin haluaa hengähtää ja surra kunnolla, hänkin haluaisi jonkun jolle purkaa pahaa oloa.
Vierailija kirjoitti:
Keneen vanhemman sitten tulisi tukeutua ellei omaan lapseensa? Ja mitä vanhenpasi on sanonut, kun olet hänen kanssaan tästä keskustellut?
Pahan olon purkaminen ei ole tukeutumista. Jos olo on niin paha, niin ihan ammattiapua on saatavilla sen purkamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
Olisitko itse yhteydessä henkilöön, joka toistuvasti purkaa huonon olonsa sinuun ja saa sinun vointisi huonoksi? Tietenkin olisit, olethan selvästi maailman ymmärtäväisin ihminen, joka jaksaa kaiken paskan! Olet niin superupea ihminen, että mielelläsi kuuntelet haukkumista, koska sinä nyt vain olet niin ylivertainen ihminen!
Älä viitsi jauhaa paskaa. Aloittaja on myös menettänyt läheisiä ihmisiä, miksi hänen tehtävänsä on kestää aikuisen ihmisen kiukuttelu ja syyttely? Niin, ei olekaan. Hänkin haluaa hengähtää ja surra kunnolla, hänkin haluaisi jonkun jolle purkaa pahaa oloa.
Vanhemman tulisi palvoa aloittajaa toisena päivätyönään, kun tämä on menettänyt sekä vanhempansa ja siskonsa. Vanhempi on vaan menettänyt elämänkumppaninsa ja lapsensa.
Missä on ap ystävät? Aihe vapaalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen vanhemman sitten tulisi tukeutua ellei omaan lapseensa? Ja mitä vanhenpasi on sanonut, kun olet hänen kanssaan tästä keskustellut?
Pahan olon purkaminen ei ole tukeutumista. Jos olo on niin paha, niin ihan ammattiapua on saatavilla sen purkamiseen.
Oletko ap keskustellut vanhempasi kanssa, että tämä olisi yhteydessä esim. terveyskeskukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
Olisitko itse yhteydessä henkilöön, joka toistuvasti purkaa huonon olonsa sinuun ja saa sinun vointisi huonoksi? Tietenkin olisit, olethan selvästi maailman ymmärtäväisin ihminen, joka jaksaa kaiken paskan! Olet niin superupea ihminen, että mielelläsi kuuntelet haukkumista, koska sinä nyt vain olet niin ylivertainen ihminen!
Älä viitsi jauhaa paskaa. Aloittaja on myös menettänyt läheisiä ihmisiä, miksi hänen tehtävänsä on kestää aikuisen ihmisen kiukuttelu ja syyttely? Niin, ei olekaan. Hänkin haluaa hengähtää ja surra kunnolla, hänkin haluaisi jonkun jolle purkaa pahaa oloa.Vanhemman tulisi palvoa aloittajaa toisena päivätyönään, kun tämä on menettänyt sekä vanhempansa ja siskonsa. Vanhempi on vaan menettänyt elämänkumppaninsa ja lapsensa.
Missä on ap ystävät? Aihe vapaalla?
Oletko oikeasti noin s**tanan yksinkertainen vai esitätkö vaan?
Monesti ihmissuhteissa on sellaisia tilanteita, että ei ole "oikeita vastauksia". Esim. Sinun tilanteessasi haluaisit varmasti olla vanhempasi kanssa väleissä, varmasti koet että sinun pitäisi olla hänen tukenaan ja ulkopuolisetkin antavat painetta siihen. Mutta toisaalta sinä et ansaitse huonoa kohtelua etkä ole vastuussa vanhempasi kannattelusta. Sinun vanhempasi pitäisi myös yhtälailla tukea sinua, eikä hän tee sitä.
Vaikea tilanne, en tiedä mitä tekisin itse. Te olette molemmat kokeneet kovia menetyksiä, lämpimät osanotot niiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
Miksi ap:n pitäisi olla yhtään kenenkään likasanko, vaikka henkilö olisikin sukua?
Ehkä siksi, että meille on suotu kyky asettua muiden asemaan emmekä ole tunnepuoleltamme köyhiä tai yleisesti välinpitämättömiä vaan haluamme auttaa muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen vanhemman sitten tulisi tukeutua ellei omaan lapseensa? Ja mitä vanhenpasi on sanonut, kun olet hänen kanssaan tästä keskustellut?
Pahan olon purkaminen ei ole tukeutumista. Jos olo on niin paha, niin ihan ammattiapua on saatavilla sen purkamiseen.
Mielestäni ihmisten pitäisi ylipäänsä olla kokonaisia ihmisiä toisilleen, sietää toistensa epätäydellisyyksiä, pahaa oloa ja olla toisilleen olkapäinä. Pahaa oloa ei pidä ulkoistaa "ammattiavuille". Jos ei kestä kuin hyviä hetkiä, ei ole edes ystävä, läheisestä puhumattakaan, vaan vain tuttava jos sitäkään.
Toki tämän pitäisi olla molemminpuolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.
Eli yhteydessä tulisi olla vain, jos on koko ajan kivaa?
Olisitko itse yhteydessä henkilöön, joka toistuvasti purkaa huonon olonsa sinuun ja saa sinun vointisi huonoksi? Tietenkin olisit, olethan selvästi maailman ymmärtäväisin ihminen, joka jaksaa kaiken paskan! Olet niin superupea ihminen, että mielelläsi kuuntelet haukkumista, koska sinä nyt vain olet niin ylivertainen ihminen!
Älä viitsi jauhaa paskaa. Aloittaja on myös menettänyt läheisiä ihmisiä, miksi hänen tehtävänsä on kestää aikuisen ihmisen kiukuttelu ja syyttely? Niin, ei olekaan. Hänkin haluaa hengähtää ja surra kunnolla, hänkin haluaisi jonkun jolle purkaa pahaa oloa.Vanhemman tulisi palvoa aloittajaa toisena päivätyönään, kun tämä on menettänyt sekä vanhempansa ja siskonsa. Vanhempi on vaan menettänyt elämänkumppaninsa ja lapsensa.
Missä on ap ystävät? Aihe vapaalla?
Oletko oikeasti noin s**tanan yksinkertainen vai esitätkö vaan?
Samaa voisi kysy sinulta. Ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin, kun voisi vaan jättää huomioimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen vanhemman sitten tulisi tukeutua ellei omaan lapseensa? Ja mitä vanhenpasi on sanonut, kun olet hänen kanssaan tästä keskustellut?
Pahan olon purkaminen ei ole tukeutumista. Jos olo on niin paha, niin ihan ammattiapua on saatavilla sen purkamiseen.
Siis mitä? Pahaa oloaan ei saisi purkaa läheisilleen?
Älä ole yhteydessä. Et ansaitse tuollaista kohtelua.