Tavallisia ruokia, joita ette ole koskaan edes maistaneet, koska ette ole tienneet niiden olemassaolosta?
Ruokia, joita ei koskaan tehty omassa lapsuudenkodissani, eikä niitä ole ollut tarjolla esim. koulu- tai työpaikkalounailla, ja olen kuullut niiden olemassaolosta lähinnä sattumalta:
- tilliliha
- kesäkeitto
- siskonmakkara
- kinkkupasta, juustomakaroni sekä kaikki muut pastaruuat paitsi makaronilaatikko, lasagne ja spagetti kastikkeen kanssa.
- sushi
- blinit, bagelit, englantilaiset muffinsit, bretzelit
Mitään näistä en ole eläessäni syönyt. Juuri googletin, että miltä nämä syötävät edes näyttää. Tuntuu hullulta, kun en ole nirso, tosin leivonnaisia ym. en juuri syö terveydellisistä syistä.
Onko teillä tällaisia aivan arkipäiväisiä ruokia, joiden olemassaolosta olette kuulleet kenties vasta aikuisena, ettekä ole niitä vieläkään edes maistaneet?
Kommentit (84)
No paha sanoa, jos on joku ruoka jotan en tunne, enkä ole syönyt, niin enhän minä voi sitä tähänkään luetella. Esimerkiksi pelmenejä en ollut syöntyt ennen kuin olin Venäjällä töissä, sitten kyllä huomasin niitä kotonakin olevan myynnissä. Nykyisin suuressa marketissa taitaa olla jo jotain 80 tuhatta myyntiartikkelia, kyllä siinä on aika monta ruokaa jota en ole koskaan syönyt.
Vierailija kirjoitti:
Samma här. Meillä ei käytetty kotona juurikaan näitä puolivalmisteita/eineksiä ym. , joten pussimuussista kuulin vasta kun lähentelin kolmeakymppiä. Se ei minusta edes maistu perunamuussilta. Ei se pahaa ole mutta outoa. Hajutonta, mautonta sosetta. Vaatii voita ja suolaa maistuakseen miltään.
Ohjeen mukaan tehdyssä pussimuusissa on aika reilusti suolaa (3.1%). Jos tarvit siihen lisää suolaa, niin olet tottunut todella suolaiseen ruokaan. Tuli taas mieleen se urbaanilegenda terveellisestä kotiruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Kanamunakastike tmv? Sain kuulla siitä aaveella jossain ketjussa jossa puhuttiin lapsuuden (?) ruoista joita kaipaa. En oikein vieläkään ole hahmottanut minkälaista se on - pitäisi varmaan joskus googlettaa ja kokeilla.
Kananmunakastike on hyvää, jos sen osaa tehdä oikein. Uudet, pienet perunat ja kananmunakastike. Ou jeah!
Makaroonivellistä aina puhutaan, mutta en ole sitä koskaan syönyt enkä tunne ketään, joka olisi sellaista syönyt. Aloittajan ruoista myös tilliliha ja siskonmakkara olivat minulle pitkään vieraita.
Olen syntynyt 1980 ja sushista kuulin ensimmäisen kerran vasta parikymppisenä.
Sen sijaan, että tekisi tänne näitä aloituksia, voisi joskus vaikka kokeilla syödä noita jännittäviä ruokia. Ilmeisesti asia kuitenkin kiinnostaa, kun täällä haluaa siitä keskustella. Miksi tämä kiinnostus ei johda siihen, että seuraavalla kauppareissulla ostaa paketin siskonmakkaroita? Tai googlaa, miten kesäkeitto tehdään ja kokeilee? Tai siihen, että matkustaisi kerrankin kotikylän ulkopuolelle ja kävisi vaikka sushiravintolassa, joita on monta jokaisessa suomalaisessa keskikokoisessa kaupungissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samma här. Meillä ei käytetty kotona juurikaan näitä puolivalmisteita/eineksiä ym. , joten pussimuussista kuulin vasta kun lähentelin kolmeakymppiä. Se ei minusta edes maistu perunamuussilta. Ei se pahaa ole mutta outoa. Hajutonta, mautonta sosetta. Vaatii voita ja suolaa maistuakseen miltään.
Ohjeen mukaan tehdyssä pussimuusissa on aika reilusti suolaa (3.1%). Jos tarvit siihen lisää suolaa, niin olet tottunut todella suolaiseen ruokaan. Tuli taas mieleen se urbaanilegenda terveellisestä kotiruuasta.
Olen ihan kolmas hahmo, mutta sehän se eineksissä on epäterveellistä ja pahaa. Liikaa suolaa ja sokeria eikä kuitenkaan maistu miltään. Kotiruoassa voi itse nähdä sen suolan, rasvan ja sokerin määrän kun tekee kaiken itse ja vähemmällä määrällä tulee hyvää.
Helmipuuro ! Mies kihisi siitä lapsuusnostalgiassaan ja kylässä ollut kaverini naureskeli että " Et sä Satu ole oikeasti syönyt lapsena helmipuuroa?"
No en ole ! Mies on syntynyt 76 ja minä 80 eli kaippa sitä jo lapsuudessani oli , meille ei vain ostettu.
Kolmekymppisenä meni sitten helmipuuroneitsyys eikä ollut kummoista , ihan kuin sammakonkutua suussa.
Muistan, kun sain ensimmäisenä koulupäivänä 80-luvun lopussa ensimmäistä kertaa lasagnea. Se oli mielettömän hyvää. Meillä ei kotona ollut koskaan muuta pastaruokaa kuin makaronilaatikkoa ja spagettia jauhelihakastikkeen kanssa. Muistan myös, kun maistoin ensimmäistä kertaa avokadoa ja fetajuustoa. 90-luvulla näitä ei vielä yleisesti syöty Suomessa. Pizza tarkoitti lapsuudessani roiskeläppäpizzoja, olen syönyt pizzeriassa vasta aikuisena ensimmäisen kerran. Hampurilainen puolestaan tarkoitti grillikioskin hampparia. Perheeni ei käynyt pikaruokaravintoloissa. Ensimmäisellä ulkomaanmatkallani Kreikkaan sain maistaa katkarapuja ja mustekalaa. En ollut edes tiennyt, että muitakin mereneläviä kuin järvikaloja syödään.
Oi kun saisin kanaviillokkia ja tillilihaa, kananmunakastike maistuisi myös ja maksakastike. Ah, ihana nuoruus. Olen 1955 syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Oi kun saisin kanaviillokkia ja tillilihaa, kananmunakastike maistuisi myös ja maksakastike. Ah, ihana nuoruus. Olen 1955 syntynyt.
Meillä ei koskaan syöty tillilihaa kun olin lapsi kun mutsi oli kuulemma saanut kammon siihen nuoruudessaan. On sinun ikäluokkaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samma här. Meillä ei käytetty kotona juurikaan näitä puolivalmisteita/eineksiä ym. , joten pussimuussista kuulin vasta kun lähentelin kolmeakymppiä. Se ei minusta edes maistu perunamuussilta. Ei se pahaa ole mutta outoa. Hajutonta, mautonta sosetta. Vaatii voita ja suolaa maistuakseen miltään.
Ohjeen mukaan tehdyssä pussimuusissa on aika reilusti suolaa (3.1%). Jos tarvit siihen lisää suolaa, niin olet tottunut todella suolaiseen ruokaan. Tuli taas mieleen se urbaanilegenda terveellisestä kotiruuasta.
Mistä ihmeestä sait tuon prosentin? Kurkkasin Mummon muusin tuoteselostetta, siinä jauhossakin on vain 2,5 % suolaa, miten se osuus lisääntyisi, kun lisätään vettä?
No nyt oli pakko googlata mitä on helmipuuro 😂😂😂 En ole koskaan kuullut enkä todellakaan maistanutkaan. Epäilin ensin että se olisi vain toinen nimi mannapuurolle 😁
Vierailija kirjoitti:
Helmipuuro ! Mies kihisi siitä lapsuusnostalgiassaan ja kylässä ollut kaverini naureskeli että " Et sä Satu ole oikeasti syönyt lapsena helmipuuroa?"
No en ole ! Mies on syntynyt 76 ja minä 80 eli kaippa sitä jo lapsuudessani oli , meille ei vain ostettu.
Kolmekymppisenä meni sitten helmipuuroneitsyys eikä ollut kummoista , ihan kuin sammakonkutua suussa.
Minä oon syntynyt 77 enkä ole koskaan kuullutkaan helmipuurosta...
Ryynimakkaran ja mustamakkaran tiedän, mutta en ole syönyt. Enkä syö. Täällä mainittu nottkötti on tullut kaupassa vastaan, mutta muuten tarkka haju näkö koostumus mysteeri.
Lapsuuden kodissa oltiin kokeilevia kokkeja. Ei ollut ikinä perinteisiä ruokia ilman eksoottisia makuelämyksiä, yrttejä ja jänniä makuyhdistelmiä. Aina ei niin onnistuneesti ja oli luksusta välillä syödä isovanhemmilla nimenomaan tavallista makaronilaatikkoa ilman mitään tvistiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi kun saisin kanaviillokkia ja tillilihaa, kananmunakastike maistuisi myös ja maksakastike. Ah, ihana nuoruus. Olen 1955 syntynyt.
Meillä ei koskaan syöty tillilihaa kun olin lapsi kun mutsi oli kuulemma saanut kammon siihen nuoruudessaan. On sinun ikäluokkaasi.
Meidän kansakoulumme keittäjä oli kuuluu hyvästä ruoastaan, Ah muistelen hellyydellä vieläkin niitä herkkuja, T. Tää 1955 syntynyt.
Etanat
Pääkallopata, en ollut kuullut moisesta, on kuulemma makarooni-jauhelihapataa ja yleistä kotikaupungissani, kuulin yli nelikymppisenä
En keksi omia ruokia, mutta yläasteella luokkakaveri ei ollut koskaan kuullut pannukakusta ja ei tiennyt miten vesimelonia syödään kun ei ollut aikaisemmin syönyt.... Muutenkin oli vähän muista poikkeava jollain tavalla ja sen takia häntä myös kiusattiin. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
En keksi omia ruokia, mutta yläasteella luokkakaveri ei ollut koskaan kuullut pannukakusta ja ei tiennyt miten vesimelonia syödään kun ei ollut aikaisemmin syönyt.... Muutenkin oli vähän muista poikkeava jollain tavalla ja sen takia häntä myös kiusattiin. Surullista.
Olen kyllä syönyt vesimelonia ja esim appelsiinia monestikin, mutta minulla ei ole hajuakaan, miten niitä oikeaoppisesti kuuluisi syödä. Aina samanlaista sotkemista.
Pussimuusi sellaisenaan on minusta karmeaa, mutta siitä tulee hyviä perunarieskoja.