Lue keskustelun säännöt.
Miksi "vapaaehtoisesti lapsettomat" tekevät itsestään numeron?
29.03.2019 |
Miksi henkilö, joka tekee päätöksen olla hankkimatta lapsia, kokee tarvetta lokeroida itsensä "vapaaehtoisesti lapsettomaksi"? Itsehän olen vapaaehtoisesti koiraton, vapaaehtoisesti moottoripyörätön, vapaaehtoisesti kesämökitön sekä vapaaehtoisesti kalaasyömätön. En silti koe tarvetta perustaa aiheen - jota minulla ei ole - tiimoille yhdistystä tai antaa asiasta haastatteluita kauhistellen ja tuomiten ihmisiä, jotka haluavat vapaaehtoisesti ottaa karvastavia lemmikkejä, meluisia ajoneuvoja, työläitä kakkosasuntoja tai syödä pahanhajuista ruokaa.
Miten kenelläkään riittää energiaa brändätä itsensä ihmiseksi, jolla _ei ole_ jotain tiettyä elämäntyyliä? Siis ymmärrän, että jonkun identiteetti rakentuu sen ympärille, että "olen veneilijä", jolloin elämä pyörii sen ympärillä, että veneilee ja koko elämäntapa, keskustelunaiheet ja vapaa-aika viettään veneilyn parissa. Mutta että jonkun elämäntapa olisi olla veneetön ja töiden jälkeen lähtisi julistamaan yhdistyksen kokoukseen sitä, miten hienoa elämä on kun ei omista venettä ja miten tärkeää on, että veneettömiä kohdellaan satamassa tasa-arvoisesti veneenomistajien kanssa.
Outoa.
Kommentit (20)
Mun kokemusten mukaan ne äänekkäimmät vastustajat ja lapsia kiroavat on juuri niitä, jotka on viittä vaille hankkimassa lapsia. Tavallaan joku mielen puolustusreaktio isoa identiteettimuutosta vastaan?
Ne oikeasti lapsettomat ovatkin sitten aika lunkkia porukkaa. Eivät edes tajua ajatella koko asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kenelläkään riittää energia miettiä tälläsiä ja tehdä siitä oikein aloitus?
Ehkä lapsettomat ovat niin onnellisia ihmisiä että haluavat kertoa sen muillekin!
Miten kenelläkään riittää energiaa vastata ketjuun aiheesta, jota selkeästi pitää tarpeettomana?
Onko se numeron tekemistä, jos vastaa kysymykseen niin, ettei se mammoja miellytä?
Minulla ei ole lapsia, koska en ole halunnut lapsia. Asiasta en ole keskustellut kuin kumppanin, läheisimpien ystävien ja perheen kanssa. Joskus joku kysynyt, onko lapsia? Olen sanonut että ei ole ja se siitä.
En ymmärrä, missä piireissä tämä on joku kohun aihe. Keskittykää mielenkiintoisempiin juttuihin vastakkainasettelun sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemusten mukaan ne äänekkäimmät vastustajat ja lapsia kiroavat on juuri niitä, jotka on viittä vaille hankkimassa lapsia. Tavallaan joku mielen puolustusreaktio isoa identiteettimuutosta vastaan?
Ne oikeasti lapsettomat ovatkin sitten aika lunkkia porukkaa. Eivät edes tajua ajatella koko asiaa.
Noin minäkin olen asian nähnyt. Lapsettomuus on tämän ajan "trendi", josta on hirmuinen tarve huutaa kaikkialla.
Mukavaa porukkaa taas ne joille aikoinaan ei lapsia siunaantunut. Eivät tee numeroa itsestään ja ovat sinut asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kai kaikki tekevät numero itsestään omaa epävarmuuttaan?
Toteutuuko se täälläkin?
Jaa. Ei mun mielestä veloista muut meuhkaa kuin jotkut väsyneet perheenäidit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se numeron tekemistä, jos vastaa kysymykseen niin, ettei se mammoja miellytä?
No minuakin se on huvittanut, että siitä on oikein yhdistys. Minulla ei ole koiraa, mutta en liittyisi vapaaehtoisesti koirattomien yhditykseen. Eikä siitäkään taida olla yhdistystä, jos lapset on kasvaneet aikuiseksi. Enemmän se on ehkä kuitenkin lapsia inhoavien yhdistys, arvelen. Suvussa on ihmisiä, jotka ovat päättäneet, etteivät hanki lapsia, mutta eivät he sitä korosta. He vain ovat. Vapaaehtoisesti kesämökittömätkin voisivat perustaa yhdistyksen, tai vapaahetoisesti omakotitalottomat. Multa on kysytty monesti, miksei ole kumpaakaan, joten sekään ei ole selitys, että joku kyselee.
Sitä kanssa ihmettelen, kun moni vela puhuu muiden suulla, että meistä ei kukaan hanki lapsia. Joidenkin mieli on kuitenkin muuttunut, se on vain faktaa ja syyt ei kuulu minulle. Mutta ihmetyttää, että toiset ottavat asiakseen puhua muiden puolesta. En usko koskaan hankkivani mökkiä, mutta kukaan muu ei ole oikea henkilö sanomaan puolestani, että en hanki sitä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ei mun mielestä veloista muut meuhkaa kuin jotkut väsyneet perheenäidit.
Näin. Yleensä toisten lapsettomuus tuntuu olevan isoin juttu äiti-ihmisille. Ihan niinku se ois heiltä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se numeron tekemistä, jos vastaa kysymykseen niin, ettei se mammoja miellytä?
Lähinnä ihmetyttää tosiaan se tunkeminen sössöttämään sellaisiin keskusteluihin, missä ei ketään kiinnosta se, että jollain ei ole lapsia. Täälläkin sitä tapahtuu koko ajan: joku aloittaa keskustelun jostain lapsiin liittyvästä, ja sellaiseen pitää sitten tulla mölisemään jotain " onneksi en ole lapsia tehnyt, aah!"
Ei vaan tulisi itselle mieleenkään mennä koirakeskusteluihin nolaamaan itseäni samalla tavalla. Tai vaikka omaishoitajuuskeskusteluihin, ylipäätään mihinkään, mikä yksinkertaisesti ei kosketa minua, ja ennenkaikkea: jossa minun mielipiteeni on yhtä tärkeä kuin rekallinen rotanraatoja tampoonitehtaalla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, koska en ole halunnut lapsia. Asiasta en ole keskustellut kuin kumppanin, läheisimpien ystävien ja perheen kanssa. Joskus joku kysynyt, onko lapsia? Olen sanonut että ei ole ja se siitä.
En ymmärrä, missä piireissä tämä on joku kohun aihe. Keskittykää mielenkiintoisempiin juttuihin vastakkainasettelun sijaan.
No just tämä. Minkälaisiin tilanteisiin "vapaaehtoisesti lapseton" oikeasti arjessa törmää niin useasti, että tätä varten täytyy julistaa asiaa oikein rekisteröityneen yhdistyksen muodossa?
Omassa elinpiirissä on ihmisiä, jotka eivät erityisesti suunnitelleet perheenlisäystä ja joilla sitä silti on. On niitä, jotka eivät suunnitelleet ja joilla ei lapsia myöskään ole. Ja on lapsiperheitä, joita on toivottu ja suunniteltu. Ja on pariskuntia, jotka ovat toivoneet ja suunnitelleet, eivätkä silti ole lapsia saaneet. Kaikki elävät sulassa sovussa keskenään.
En tiedä minkälaista imagoa "vapaaehtoisesti lapsettomaksi" itseään tituleeraavat haluavat ja pyrkivät itsestään rakentamaan, mutta ainakin itselleni päällimmäisenä käsityksenä on "vihainen" ja "närkästynyt". En tiedä mitä väärää lapsiperheet ovat heille tehneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomuus on uusi veganismi ja ympäristönpelastaja. Vegaanius on niin 2018.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yes you are.
You are number sixhundred and sixtysix.
Koska vapaaehtoinen lapsettomuus herättää ihmisissä raivoa, ihmetystä ja kummastelua. Tätä valintaansa joutuu selittelemään ulkopuolisille kaiken aikaa, etenkin jos on parisuhteessa. Se on raivostuttavaa. Moni lapseton haluaisi olla ihan rauhassa, eikä todellakaan kaipaa mitään huomiota asian suhteen.
Eikös se ole ihan niin, että muut tekevät heistä numeron ja lasten saamisesta myös tekevät yleensä numeron ne, jotka lapsia saavat. Muita ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, koska en ole halunnut lapsia. Asiasta en ole keskustellut kuin kumppanin, läheisimpien ystävien ja perheen kanssa. Joskus joku kysynyt, onko lapsia? Olen sanonut että ei ole ja se siitä.
En ymmärrä, missä piireissä tämä on joku kohun aihe. Keskittykää mielenkiintoisempiin juttuihin vastakkainasettelun sijaan.
No just tämä. Minkälaisiin tilanteisiin "vapaaehtoisesti lapseton" oikeasti arjessa törmää niin useasti, että tätä varten täytyy julistaa asiaa oikein rekisteröityneen yhdistyksen muodossa?
Omassa elinpiirissä on ihmisiä, jotka eivät erityisesti suunnitelleet perheenlisäystä ja joilla sitä silti on. On niitä, jotka eivät suunnitelleet ja joilla ei lapsia myöskään ole. Ja on lapsiperheitä, joita on toivottu ja suunniteltu. Ja on pariskuntia, jotka ovat toivoneet ja suunnitelleet, eivätkä silti ole lapsia saaneet. Kaikki elävät sulassa sovussa keskenään.
En tiedä minkälaista imagoa "vapaaehtoisesti lapsettomaksi" itseään tituleeraavat haluavat ja pyrkivät itsestään rakentamaan, mutta ainakin itselleni päällimmäisenä käsityksenä on "vihainen" ja "närkästynyt". En tiedä mitä väärää lapsiperheet ovat heille tehneet.
Yhdessä työpaikassa minulla oli tällainen aatetta julistava pomo. Mutta hän oli aika erikoinen persoona muutenkin. Eiväthän ihmiset yleensä näistä ratkaisuistaan muille kovin paljon huutele.
Koska heidän pitää vakuutella itselleen, että se todella on heille oma valinta.
Miten kenelläkään riittää energia miettiä tälläsiä ja tehdä siitä oikein aloitus?
Ehkä lapsettomat ovat niin onnellisia ihmisiä että haluavat kertoa sen muillekin!