Äiti joka ei kunnioita yksityisyyttä. Olenko nipottaja?
Äh kun on taas paha mieli :/
Onko kellään muulla tällaista? Olenko kohtuuton? Äitini siis on kykenemätön kunnioittamaan mun yksityisyyden rajoja. Jos kerron hänelle jotain, ihan mitä vaan, niin kertoo kaiken eteenpäin. Vaikka olis jotain "arkaluontoista" asiaa. Viimeksi oli kyse siitä kun olin saanu uuden psyykenlääkkeen. Keskustelin asiasta äitini kanssa, oireista yms, ja sitten kun muutama viikko sen jälkeen tavattiin, äiti paukautti yhtäkkiä, että joku TYÖKAVERINSA halusi tietää, että minkämerkkisiä ne mun uudet psyykenlääkkeet olikaan?!? Iloisesti kyseli että voi kertoa eteenpäin. Mulle tuli tosi kauhea olo ja suutuin, ja sitten äiti suuttui vielä enemmän siitä että suutuin. Hän kun ei "tarkoita mitään pahaa". Musta tuntui tosi ikävältä, en siis tunne äitini uteliasta työkaveria ollenkaan. Äitini huusi minulle, että olen lapsellinen, ja että eihän työkaverinsa edes tunne mua. Silti minusta on ikävää, että tuntemattomat ruotivat psyykenlääkityksiäni. Vielä ikävämpää se on, koska olen samalla alalla, enkä halua että alalla leviää jotain tietoja mun mielensairauksista.
Olen alkanut epäillä omaa oikeuttani suuttua, koska nyt äiti on pitänyt mykkäkoulua tuosta asti. On niin loukkaantunut että suutuin enkä halunnut hänen puhuvan asioistani. Olenko tosiaan kohtuuton ja todellisuudesta vieraantunut, jos äiti ylitti mielestäni rajani? Meinasin jo tänään soittaa itkien ja pyytää anteeksi ettäs uutuin. Mutta olen ollut tällaisessa tilanteessa aiemmin, ja tuntuu että eihän se aina voi mennä näin, että minulla ei ole sanottavaa omaan yksityisyyteen ja pitää pyydellä anteeksi jos yritän pitää siitä kiinni?
Ainakaan en enää puhu äidilleni mitään kauhean henkilökohtaista... mutta arvon av- raati, mitä sanotte, kumpaa ryöpytätte, meikäläistä vai äitiä?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, kuulostaa jossain määrin tutulta. Esimerkiksi kuukautisteni alkaminen oli sellainen asia, josta äitini kertoi kaikille kavereilleen, naapurintädeille jne.
Mulla tämä on johtanut siihen, että vaikka olenkin tosi paljon tekemisissä äitini kanssa, niin en kerro hänelle henkilökohtaisista asioistani juuri mitään. Mitä kuuluu -kyselyihin vastaan aina täysin monotonisella äänellä vain ”Ihan hyvää” tai ”Ei mitään erikoista”. Lapseni opetan myös siihen, että mummille ei kannata kertoa mitään sellaista minkä ei halua olevan julkista tietoa.
Mitähän tapahtuisi, jos näyttäisit äidillesi tämän ketjun?
MIksi?
Et luota äitiisi etkä pidä hänestä? Miksi olet edes tekemisisssä hänen kanssaan?
En tajua tuota ajatusmaailmaa että pitää olla tekemisissä sukulaisten kanssa vain siksi että ne on sukulaisia. Jos et pidä koko ihmisestä niin lopeta yhteydenpito.
Väärin. AP:n pitää katkaista väliit äitiinsä ja unohtaa koko ihminen.