Lue keskustelun säännöt.
Perkele, olen kaverimies
29.03.2019 |
En tiedä mikä lie, mutta onnistun jollain ihmeellä aina päätymään naisten kavereiksi, mutta mihinkään muuhun en sitten kelpaa. Alkuun oli tietty ihan kivaa, että sai edes naisista kavereita, mutta voi jummijammi, että alkaa käydä hermon päälle kun ihan kaikki jutut päätyy sinne ystävyyteen. Alkaa usko loppua siihen, että joskus voisi jotain naista kiinnostaa seksuaalisessakin mielessä.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustan myös tuohon, että voisit kysyä niiltä naiskavereiltasi että tuntevatko he ketään joka voisi olla sinulle sopiva kumppani. Siinä sinulla on uudelle naiselle valmiiksi jo suosittelija olemassa, joten hän tietää jo etukäteen että olet ok tyyppi.
Kaverinaisena pahastuisin tästä koska en itse kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin myös että mikä on tyypillisin tilanne, missä tapaat naisia?
Harrastukset.
Ap
Ja olet varmaan kokeillut jo nämä perusjutut että juttelee ensin ihan normaalisti kuten kenen tahansa ihmisen kanssa, ja kun molemmilla on selvästi mukavaa toisen seurassa niin pyydät kahville? Ovatko antaneet heti pakit vai mitä on tapahtunut?
Sinänsä ihan mahtavaa tuo että tapaat harrastuksissa uusia ihmisiä ja vastakkaista sukupuoltakin. Olet siinä mielessä onnekas ja uskoisin että sulla on hyvät mahdollisuudet verrattuna niihin moniin muihin, joilla ei ole harrastuksia ollenkaan ja vaihtoehdot ovat suunnilleen baari tai treffisovellukset.
No en osaa naisten kanssa pelata mitään "pelejä", eli olen heidän kanssaan aina lähtökohtaisesti ihan kuin kenen tahansa kanssa (virhekö kenties?). En yleensä pyydä ketään heti ensinäkemältä treffeille, mutta hyvinkin pitkälti se menee kuvailemallasi tavalla.
Ap
Juu ei mitään pelejä kannata pelaillakaan. Tuo on ihan parasta että otetaan vastaan ihmisenä. Mutta suosittelen kokeilemaan sitä että pyydätkin heti ensinäkemältä sinne kahville/treffeille. Jos tähänastinen taktiikka ei ole toiminut, niin miksipä ei kannattaisi kokeilla jotain toista tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaa tutustumisen kaveripohjalta, niin siihen se helposti jääkin. Alusta asti siis enemmän romantiikkaa peliin. Mieluummin ottaa pakit ja antaa välien hiipua pois kuin se, että esiintyy platonisena kaverina, joka hellii salaa haaveita suhteeseen. En pidä itsekään siitä, että pidempään kaverina ollut ihminen alkaa ehdotella joskus tsiljoonan vuoden jälkeen. Jos suhde kiinnostaa, niin aluksi jo ehdotat reilusti treffejä, ei mitään kaverihengailuja. Ja kerro avoimesti, että olet kiinnostunut. Loppu on vastapuolesta kiinni, eikä siihen voi vaikuttaa vaikka olisi maailman paras kaveri. Jos kaikilta tulee aina pakit, niin kannattaa vähän pohtia, onko kohderyhmä ihan oikea.
Hmm. Tuossa on minusta hieman se haaste, että tahattomasti tulee antaneeksi itsestään liian innokkaan, etten sanosi epätoivoisen kuvam...Täytyy oikein miettiä, että millaiset olisivat oikeat treffit?
.Samaa mieltä olen siitä, että pidempään kaverina ollut alkaa yks-kaks ehdottelemaan, jotain enemmän.
Olen varmaa hieman naivi, mutta jotenkin uskon, että jotta parisuhde voisi muodostua parisuhteeksi se vaatii molemmilta panostusta ja etenee siihen, jos niin on tarkoitettu. Ei vain toisen pakottamana saati painostamana.
Jos ei ole tähänkään mennessä flaksi käynyt, niin kannattaa varmaan kokeilla silläkin uhalla että antaisi kerran pari itsestään liian innokkaan kuvan. Eihän siinä mitään voi menettääkään. Paitsi ehkä mahdollisen kaveruuden hänen kanssaan.
En osaa sanoa äkkiseltään miksi, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että joku saisi minusta kuvan "liian innokkaana" Onko tämä sitten sitä, että haluan olla hieman "kaikkien kaveri", vaikka tiedänkin, että se on mahdotonta; ei kaikkia voi miellyttää, eikä toisaalta minusta pidäkään.
Toisinaan huomaan pienessä mielessäni aattelehtivan toistakin, jonkun mielestä ehkä paradoksia; onko yksi syy siihen, miksi olen sinkku myös siinä, että viihdyn ja nautn niin hyvin elostani myös sinkkuna(kin).
Paradoksin tästä tekee se, että näin aattelehtiessani uskon olevani jopa parempi kumppani ehkä ja toivottavsti vielä joskus jollekin Erityiselle. En siis ts. tapaa ajatella, että jotenkin arvostettavampi tai kunnioitettavami elämäni saattaisi alkaa vasta parisuhteen myötä.
Sano suoraan naiselle mitä haluat ja jos ei ole samalla aaltopituudella niin kävele pois. Älä jää ottamaan mitä kaveri armopaloja. Ole mies.
Niin. Ehkä ongellmani on, että "ajattelen" liikaa sen sijaan että toimisin. - Toisaalta kun toiseen olen ollut oikein ihastunut olisin ollut valmis tekemään hänen kanssaan melkein mitä tahansa. Varovaisesti(kko) sitten olen vain ehdottanut milloin mitäkin ja monesti nainen on lähtenytkin mitä sitten ikinä olen osannut tai kyennyt ehdottamaankin. Mutta haaste on miten sitten edetä eteen päin. Kun vaikka olemme saattaneet tapailla ja nähdä n. kertaa, niin aina tilanne on lopulta päättynyt siihen, että meistä on tullut parhaimmillankin "vain" erinomaisen hyvät ja läheiset ystävät. - Ja nainen on kertonut ettei halua minusta mitään muuta tai antanut minun ymmärtää, ettei meistä tule olemaan ydessä mitään muuta; hän on saattanut kertoa -pisteet avoimuudesta- kertoa että tapailee ja näkee myls toista miesta ja lopulta kertoa, että he ovat tun miehen kanssa nyt niinkuin sanotaan pari.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.
Sorry mutta on tervettä itsesuojeluvaistoa ettei kutsu liki tuntemattomia kotiinsa. Ei se meinaa välttämättä mitään muuta.
Palsta sulkeutuu pian mutta toivottavasti ap on saanut hyviä vinkkejä ja uusia ajatuksia. Tsemppiä! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin myös että mikä on tyypillisin tilanne, missä tapaat naisia?
Harrastukset.
Ap
Ja olet varmaan kokeillut jo nämä perusjutut että juttelee ensin ihan normaalisti kuten kenen tahansa ihmisen kanssa, ja kun molemmilla on selvästi mukavaa toisen seurassa niin pyydät kahville? Ovatko antaneet heti pakit vai mitä on tapahtunut?
Sinänsä ihan mahtavaa tuo että tapaat harrastuksissa uusia ihmisiä ja vastakkaista sukupuoltakin. Olet siinä mielessä onnekas ja uskoisin että sulla on hyvät mahdollisuudet verrattuna niihin moniin muihin, joilla ei ole harrastuksia ollenkaan ja vaihtoehdot ovat suunnilleen baari tai treffisovellukset.
No en osaa naisten kanssa pelata mitään "pelejä", eli olen heidän kanssaan aina lähtökohtaisesti ihan kuin kenen tahansa kanssa (virhekö kenties?). En yleensä pyydä ketään heti ensinäkemältä treffeille, mutta hyvinkin pitkälti se menee kuvailemallasi tavalla.
Ap
Juu ei mitään pelejä kannata pelaillakaan. Tuo on ihan parasta että otetaan vastaan ihmisenä. Mutta suosittelen kokeilemaan sitä että pyydätkin heti ensinäkemältä sinne kahville/treffeille. Jos tähänastinen taktiikka ei ole toiminut, niin miksipä ei kannattaisi kokeilla jotain toista tapaa.
Ei vaan jotenkin tunnu minusta luontevalta heti ensinäkemältä pyytää kahville, mutta saattanet olla oikeassa asian suhteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaa tutustumisen kaveripohjalta, niin siihen se helposti jääkin. Alusta asti siis enemmän romantiikkaa peliin. Mieluummin ottaa pakit ja antaa välien hiipua pois kuin se, että esiintyy platonisena kaverina, joka hellii salaa haaveita suhteeseen. En pidä itsekään siitä, että pidempään kaverina ollut ihminen alkaa ehdotella joskus tsiljoonan vuoden jälkeen. Jos suhde kiinnostaa, niin aluksi jo ehdotat reilusti treffejä, ei mitään kaverihengailuja. Ja kerro avoimesti, että olet kiinnostunut. Loppu on vastapuolesta kiinni, eikä siihen voi vaikuttaa vaikka olisi maailman paras kaveri. Jos kaikilta tulee aina pakit, niin kannattaa vähän pohtia, onko kohderyhmä ihan oikea.
Hmm. Tuossa on minusta hieman se haaste, että tahattomasti tulee antaneeksi itsestään liian innokkaan, etten sanosi epätoivoisen kuvam...Täytyy oikein miettiä, että millaiset olisivat oikeat treffit?
.Samaa mieltä olen siitä, että pidempään kaverina ollut alkaa yks-kaks ehdottelemaan, jotain enemmän.
Olen varmaa hieman naivi, mutta jotenkin uskon, että jotta parisuhde voisi muodostua parisuhteeksi se vaatii molemmilta panostusta ja etenee siihen, jos niin on tarkoitettu. Ei vain toisen pakottamana saati painostamana.
Jos ei ole tähänkään mennessä flaksi käynyt, niin kannattaa varmaan kokeilla silläkin uhalla että antaisi kerran pari itsestään liian innokkaan kuvan. Eihän siinä mitään voi menettääkään. Paitsi ehkä mahdollisen kaveruuden hänen kanssaan.
En osaa sanoa äkkiseltään miksi, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että joku saisi minusta kuvan "liian innokkaana" Onko tämä sitten sitä, että haluan olla hieman "kaikkien kaveri", vaikka tiedänkin, että se on mahdotonta; ei kaikkia voi miellyttää, eikä toisaalta minusta pidäkään.
Toisinaan huomaan pienessä mielessäni aattelehtivan toistakin, jonkun mielestä ehkä paradoksia; onko yksi syy siihen, miksi olen sinkku myös siinä, että viihdyn ja nautn niin hyvin elostani myös sinkkuna(kin).
Paradoksin tästä tekee se, että näin aattelehtiessani uskon olevani jopa parempi kumppani ehkä ja toivottavsti vielä joskus jollekin Erityiselle. En siis ts. tapaa ajatella, että jotenkin arvostettavampi tai kunnioitettavami elämäni saattaisi alkaa vasta parisuhteen myötä.
Sano suoraan naiselle mitä haluat ja jos ei ole samalla aaltopituudella niin kävele pois. Älä jää ottamaan mitä kaveri armopaloja. Ole mies.
Niin. Ehkä ongellmani on, että "ajattelen" liikaa sen sijaan että toimisin. - Toisaalta kun toiseen olen ollut oikein ihastunut olisin ollut valmis tekemään hänen kanssaan melkein mitä tahansa. Varovaisesti(kko) sitten olen vain ehdottanut milloin mitäkin ja monesti nainen on lähtenytkin mitä sitten ikinä olen osannut tai kyennyt ehdottamaankin. Mutta haaste on miten sitten edetä eteen päin. Kun vaikka olemme saattaneet tapailla ja nähdä n. kertaa, niin aina tilanne on lopulta päättynyt siihen, että meistä on tullut parhaimmillankin "vain" erinomaisen hyvät ja läheiset ystävät. - Ja nainen on kertonut ettei halua minusta mitään muuta tai antanut minun ymmärtää, ettei meistä tule olemaan ydessä mitään muuta; hän on saattanut kertoa -pisteet avoimuudesta- kertoa että tapailee ja näkee myls toista miesta ja lopulta kertoa, että he ovat tun miehen kanssa nyt niinkuin sanotaan pari.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.
Tämä ap tämä. Lue ja kiteytä tuo päähäsi.
Et vaan osaa iskee muijia. Siks oot friendzonella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaa tutustumisen kaveripohjalta, niin siihen se helposti jääkin. Alusta asti siis enemmän romantiikkaa peliin. Mieluummin ottaa pakit ja antaa välien hiipua pois kuin se, että esiintyy platonisena kaverina, joka hellii salaa haaveita suhteeseen. En pidä itsekään siitä, että pidempään kaverina ollut ihminen alkaa ehdotella joskus tsiljoonan vuoden jälkeen. Jos suhde kiinnostaa, niin aluksi jo ehdotat reilusti treffejä, ei mitään kaverihengailuja. Ja kerro avoimesti, että olet kiinnostunut. Loppu on vastapuolesta kiinni, eikä siihen voi vaikuttaa vaikka olisi maailman paras kaveri. Jos kaikilta tulee aina pakit, niin kannattaa vähän pohtia, onko kohderyhmä ihan oikea.
Hmm. Tuossa on minusta hieman se haaste, että tahattomasti tulee antaneeksi itsestään liian innokkaan, etten sanosi epätoivoisen kuvam...Täytyy oikein miettiä, että millaiset olisivat oikeat treffit?
.Samaa mieltä olen siitä, että pidempään kaverina ollut alkaa yks-kaks ehdottelemaan, jotain enemmän.
Olen varmaa hieman naivi, mutta jotenkin uskon, että jotta parisuhde voisi muodostua parisuhteeksi se vaatii molemmilta panostusta ja etenee siihen, jos niin on tarkoitettu. Ei vain toisen pakottamana saati painostamana.
Jos ei ole tähänkään mennessä flaksi käynyt, niin kannattaa varmaan kokeilla silläkin uhalla että antaisi kerran pari itsestään liian innokkaan kuvan. Eihän siinä mitään voi menettääkään. Paitsi ehkä mahdollisen kaveruuden hänen kanssaan.
En osaa sanoa äkkiseltään miksi, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että joku saisi minusta kuvan "liian innokkaana" Onko tämä sitten sitä, että haluan olla hieman "kaikkien kaveri", vaikka tiedänkin, että se on mahdotonta; ei kaikkia voi miellyttää, eikä toisaalta minusta pidäkään.
Toisinaan huomaan pienessä mielessäni aattelehtivan toistakin, jonkun mielestä ehkä paradoksia; onko yksi syy siihen, miksi olen sinkku myös siinä, että viihdyn ja nautn niin hyvin elostani myös sinkkuna(kin).
Paradoksin tästä tekee se, että näin aattelehtiessani uskon olevani jopa parempi kumppani ehkä ja toivottavsti vielä joskus jollekin Erityiselle. En siis ts. tapaa ajatella, että jotenkin arvostettavampi tai kunnioitettavami elämäni saattaisi alkaa vasta parisuhteen myötä.
Sano suoraan naiselle mitä haluat ja jos ei ole samalla aaltopituudella niin kävele pois. Älä jää ottamaan mitä kaveri armopaloja. Ole mies.
Niin. Ehkä ongellmani on, että "ajattelen" liikaa sen sijaan että toimisin. - Toisaalta kun toiseen olen ollut oikein ihastunut olisin ollut valmis tekemään hänen kanssaan melkein mitä tahansa. Varovaisesti(kko) sitten olen vain ehdottanut milloin mitäkin ja monesti nainen on lähtenytkin mitä sitten ikinä olen osannut tai kyennyt ehdottamaankin. Mutta haaste on miten sitten edetä eteen päin. Kun vaikka olemme saattaneet tapailla ja nähdä n. kertaa, niin aina tilanne on lopulta päättynyt siihen, että meistä on tullut parhaimmillankin "vain" erinomaisen hyvät ja läheiset ystävät. - Ja nainen on kertonut ettei halua minusta mitään muuta tai antanut minun ymmärtää, ettei meistä tule olemaan ydessä mitään muuta; hän on saattanut kertoa -pisteet avoimuudesta- kertoa että tapailee ja näkee myls toista miesta ja lopulta kertoa, että he ovat tun miehen kanssa nyt niinkuin sanotaan pari.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.
Sorry mutta on tervettä itsesuojeluvaistoa ettei kutsu liki tuntemattomia kotiinsa. Ei se meinaa välttämättä mitään muuta.
Itse (olen nainen) voin kyllä kutsua tuntemattoman treffien yhteydessä kylään jos tyyppi siltä vaikuttaa, mutta yökylään olisi todella korkea kynnys.
Eihän kenellekään luottamus toiseen synny heti, vai syntyykö? Eivätkä kaikki ole sitä tyyppiä, jotka ovat saman tien valmiita "antautumaan" toiselle. Toinen voi olla aidosti kiinnostunut mutta haluaa vaikkapa edetä hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustan myös tuohon, että voisit kysyä niiltä naiskavereiltasi että tuntevatko he ketään joka voisi olla sinulle sopiva kumppani. Siinä sinulla on uudelle naiselle valmiiksi jo suosittelija olemassa, joten hän tietää jo etukäteen että olet ok tyyppi.
Mulla on hyvä kaverimies ja jos hän alkaisi kysellä multa tällaisia (olemme molemmat sinkkuja) eikä olisi ikinä yrittänyt mitään moovia mua kohtaan, todellakin loukkaantuisin siitä ettenkö minä kelpaisi kumppaniksi. Ottaisin etäisyyttä ja reippaasti. Se olisi itse asiassa siinä sitten koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustan myös tuohon, että voisit kysyä niiltä naiskavereiltasi että tuntevatko he ketään joka voisi olla sinulle sopiva kumppani. Siinä sinulla on uudelle naiselle valmiiksi jo suosittelija olemassa, joten hän tietää jo etukäteen että olet ok tyyppi.
Mulla on hyvä kaverimies ja jos hän alkaisi kysellä multa tällaisia (olemme molemmat sinkkuja) eikä olisi ikinä yrittänyt mitään moovia mua kohtaan, todellakin loukkaantuisin siitä ettenkö minä kelpaisi kumppaniksi. Ottaisin etäisyyttä ja reippaasti. Se olisi itse asiassa siinä sitten koko juttu.
Miksi siitä pitäisi loukkaantua jos kuitenkin KAVERImies kyseessä? Siis eivätkö mies ja nainen voi olla kavereita samalla tavalla kuin kaksi saman sukupuolen edustajaa. Toki jos mielessään on elätellyt toiveita jostain muusta kuin kaveruudesta tän miehen kanssa niin silloin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen kaverimies kuin ap on mutta kelpaanko minä hänelle? Alkaa tuntua etten kun mitään ei tapahdu.
Ei kaverille kuulukaan kelvata seksuaalisesti. Ei se silloin ole kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveruuden pitäs kestää pitempään kuin suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustan myös tuohon, että voisit kysyä niiltä naiskavereiltasi että tuntevatko he ketään joka voisi olla sinulle sopiva kumppani. Siinä sinulla on uudelle naiselle valmiiksi jo suosittelija olemassa, joten hän tietää jo etukäteen että olet ok tyyppi.
Mulla on hyvä kaverimies ja jos hän alkaisi kysellä multa tällaisia (olemme molemmat sinkkuja) eikä olisi ikinä yrittänyt mitään moovia mua kohtaan, todellakin loukkaantuisin siitä ettenkö minä kelpaisi kumppaniksi. Ottaisin etäisyyttä ja reippaasti. Se olisi itse asiassa siinä sitten koko juttu.
Miksi siitä pitäisi loukkaantua jos kuitenkin KAVERImies kyseessä? Siis eivätkö mies ja nainen voi olla kavereita samalla tavalla kuin kaksi saman sukupuolen edustajaa. Toki jos mielessään on elätellyt toiveita jostain muusta kuin kaveruudesta tän miehen kanssa niin silloin eri asia.
Aloituksen aiheena oli miten edetä kaveriasteelta eteenpäin. Sun ehdotus on jäädä kaveriasteelle ja kysellä vieläpä tältä kaverilta josta on kiinnostunut toisista naisista?! Tipahdin kärryiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustan myös tuohon, että voisit kysyä niiltä naiskavereiltasi että tuntevatko he ketään joka voisi olla sinulle sopiva kumppani. Siinä sinulla on uudelle naiselle valmiiksi jo suosittelija olemassa, joten hän tietää jo etukäteen että olet ok tyyppi.
Mulla on hyvä kaverimies ja jos hän alkaisi kysellä multa tällaisia (olemme molemmat sinkkuja) eikä olisi ikinä yrittänyt mitään moovia mua kohtaan, todellakin loukkaantuisin siitä ettenkö minä kelpaisi kumppaniksi. Ottaisin etäisyyttä ja reippaasti. Se olisi itse asiassa siinä sitten koko juttu.
Siis mitä, en nyt ollenkaan hahmota logiikkaa??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustan myös tuohon, että voisit kysyä niiltä naiskavereiltasi että tuntevatko he ketään joka voisi olla sinulle sopiva kumppani. Siinä sinulla on uudelle naiselle valmiiksi jo suosittelija olemassa, joten hän tietää jo etukäteen että olet ok tyyppi.
Mulla on hyvä kaverimies ja jos hän alkaisi kysellä multa tällaisia (olemme molemmat sinkkuja) eikä olisi ikinä yrittänyt mitään moovia mua kohtaan, todellakin loukkaantuisin siitä ettenkö minä kelpaisi kumppaniksi. Ottaisin etäisyyttä ja reippaasti. Se olisi itse asiassa siinä sitten koko juttu.
Miksi siitä pitäisi loukkaantua jos kuitenkin KAVERImies kyseessä? Siis eivätkö mies ja nainen voi olla kavereita samalla tavalla kuin kaksi saman sukupuolen edustajaa. Toki jos mielessään on elätellyt toiveita jostain muusta kuin kaveruudesta tän miehen kanssa niin silloin eri asia.
Aloituksen aiheena oli miten edetä kaveriasteelta eteenpäin. Sun ehdotus on jäädä kaveriasteelle ja kysellä vieläpä tältä kaverilta josta on kiinnostunut toisista naisista?! Tipahdin kärryiltä.
Lue aiemmat viestit. Jos nainen on jo tehnyt selväksi ettei ole tälle miehelle muuta kuin kaveri niin miksi sen kummankaan siinä kohtaa pitäisi loukkaantua, jos mies asiasta kysyy.
Sun täytyy sitte varmaa koittaa kaivaa se toinen puoli paremmmin siihen framille.
Vierailija kirjoitti:
Kaveruuden pitäs kestää pitempään kuin suhteen.
Miksi? Onko jonkinlaiset aikarajat olemassa? Kerro mullekin.
Ap on tehnyt todennäköisesti kaiken voitavansa jo. Ehkä paljon enemmänkin kuin moni muu. Valitettavasti jotkut meistä on vetävämpiä vastakkaisen sukupuolen silmissä kuin toiset. Tarkoittaa sitä, että ap kuuluu siihen joukkoon, jolle se sopiva osuu kohdalle hyvin harvoin ja siihen tarvitaan tuuria. Jatka siis valitsemallasi tiellä ja jossain kohtaa se vielä osuu kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen mies olet? Kuvaile itseäsi vähän; ulkonäköä sekä luonnetta.
Ulkonäöltä olen varmaan ihan suht perus suomalainen pallopää vaaleilla hiuksilla ja sinisillä silmillä. Fyysisesti ihan ok kunnossa, mutta en mikään lihaskimppu, joka viihtyy erityisemmin salilla.
Luonteeltani taas olen hauska, luotettava, empaattinen ja auttavainen. Ehkä vähän tylsä ja välillä hieman vetäytyvä, koska kaipaan ajoittain omaa rauhaakin.
Ap
Eli oot ruma ja tylsä. Game over!
No ei kai sitä kaverina ihan tylsimyksiä pidetä. Jotain vetoa ap:ssa on, kun kaveriksi käy.
Vaikea sanoa mikä sitten on ns. pielessä.
Ehkä AP ei tee mitään viedäkseen sitä kaveruutta sinne seksuaalisen kiinnostuksen suuntaan. Jos hän ei vaikuta siinä mielessä kiinnostuneena niin ei se nainenkaan vie asiaa eteenpäin.
Itse hengailin mieheni kanssa samassa kaveriporukassa. Hän oli hauska ,mukava ja komea mielestäni kyllä, mutta ei vähääkään juolahtanut mieleen että olisin herättänyt hänessä sen suurempaa kiinnostusta. Sitten hän sai suunsa auki ja kertoi, että haluaisi olla kanssani ja pussasi. Olin yllättänyt, mutta ajattelin, että miksikäs ei. Tuskin olisin itse arvannut ryhtyä mitään ehdottelemaan.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.