Parisuhteeseen duunarin kanssa?
Minulla on jo pitkään ollut säpinää erään itseäni hieman vanhemman duunarimiehen kanssa. Olen 26v, korkeakoulutettu, keskisuuresta kaupungista Suomesta. Teen siistiä sisätyötä ja myönnetään, että olen melko urbanisoitunut, vaikka pidänkin ulkoilmasta. Luen paljon ja tykkään sivistää itseäni. Minulla on kaksi koiraa, jotka pitävät kiireisenä.
Mies puolestaan on minua 8v vanhempi, "maalaistollukka" pieneltä kylältä. Tekee toiminimellä töitä, on erittäin pätevä ja ei ole vähäisestä koulutuksestaan (peruskoulu) huolimatta ollut päivääkään työttömänä. Ei ole opiskelijatyyppiä, on oppinut työssään tekemään lähes mitä vaan, työkalut pysyy käsissä ja jos ei sopivaa työkalua löydy, hän tekee sellaisen itse. Mikään kodin homma ei jää häneltä tekemättä. On myös kokenut elämässään pahoja asioita, joten sydämenviisautta ja tilannetajua on vaikka muille jakaa. On perillä yhteiskunnallisista asioista ja lukee paljon historiaa, vaikkei itseni veroinen lukutoukka ja kouluttautunut olekaan. Mies harrastaa metsästystä ja kalastusta, ja hän on myöskin koiraharrastaja.
Miehessä on kaikki se, joka itseäni viehättää: iloiset silmät, tumma ja hillittömän parrakas. Pitkä ja raamikas, fyysistä työtä tehneen näköinen, ei mikään kuntosalipoika. Nostelee itsekseen kodinkoneita ja huonekalujakin ihan niin kuin eivät painaisi mitään. Kesäisin ruskettuu pavuksi, sellaiseksi kuin asfalttityömiehet. Puolustaa tarvittaessa läheisiään epäilyksettä vaikka henkensä uhalla, ja vihastuessaan herättää kyllä varmasti pelonsekaista kunnioitusta, vaikka perusluonteeltaan on oikeasti todella ujo ja sympaattinen. Itse taas olen pieni, hoikka, punatukkainen ja pisamainen, joten näytettäisiin pariskuntana lähinnä peppi pitkätossulta ja sen isältä...
Juttu luistaa erilaisista lähtökohdista huolimatta, on samanlainen huumori ja yhteisiä harrastuksia on. Mies on näyttänyt vihreää valoa seurustelulle, itseäni silti epäilyttää se, että kannattaako edes yrittää? Olemme kuitenkin saaneet aivan eri kortit elämässä... Kumpikin ollaan kyllä pitkissä parisuhteissa viihtyvää tyyppiä.
Onko täällä muita, joiden polven duunari on saanut veteläksi? Onko meillä minkäänlaista onnistumismahdollisuutta? Kokemuksia ja vinkkejä jakoon, kiitos!
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Jos toinen on muodollisen koulutuksen vähäisyydestä huolimatta asioista perillä oleva ihminen, miksi ei olisi yhteisiä puheenaiheita?
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti olet mies joka ei saa naista. Ja tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää että kaikki naiset ovat narsisteja, täydellinen mies ei kelpaa koska se on duunari. Näin duunarinaisena voin kertoa, että ei ne akateemiset miehet meitä varastomuijia katsele, muijat haetaan sieltä yliopistolta. Turha ulista siellä, saatana.
Mmmitä ihmettä..?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Jos toinen on muodollisen koulutuksen vähäisyydestä huolimatta asioista perillä oleva ihminen, miksi ei olisi yhteisiä puheenaiheita?
Siksi koska duunareilla on yleensä "käytännönläheiset" puheenaiheet, eli vaikka 2-tahtiöljyn hintakehitys tai jonkun tiiliseinän korjaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Jos toinen on muodollisen koulutuksen vähäisyydestä huolimatta asioista perillä oleva ihminen, miksi ei olisi yhteisiä puheenaiheita?
Siksi koska duunareilla on yleensä "käytännönläheiset" puheenaiheet, eli vaikka 2-tahtiöljyn hintakehitys tai jonkun tiiliseinän korjaaminen.
onpa melkoista aliarvointia.. itse olen oppinut omalta puolisoltani uusia asioita päivittäin, kädentaidoista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Jos toinen on muodollisen koulutuksen vähäisyydestä huolimatta asioista perillä oleva ihminen, miksi ei olisi yhteisiä puheenaiheita?
Siksi koska duunareilla on yleensä "käytännönläheiset" puheenaiheet, eli vaikka 2-tahtiöljyn hintakehitys tai jonkun tiiliseinän korjaaminen.
onpa melkoista aliarvointia.. itse olen oppinut omalta puolisoltani uusia asioita päivittäin, kädentaidoista puhumattakaan.
Kuten esimerkiksi?
Anna mennä ap! Olisin kiitollinen miehestä jolla on kädentaitoja, ja joka ei aina höpisisi omista sijoituksistaan johonkin riskirahastoihin :D Nimimerkillä meidän perheessä auton renkaat ja muut "miesten työt" teen minä
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Jos toinen on muodollisen koulutuksen vähäisyydestä huolimatta asioista perillä oleva ihminen, miksi ei olisi yhteisiä puheenaiheita?
Siksi koska duunareilla on yleensä "käytännönläheiset" puheenaiheet, eli vaikka 2-tahtiöljyn hintakehitys tai jonkun tiiliseinän korjaaminen.
no en tiedä muista pariskunnista, mutta ainakin meillä pystytään puhumaan ihan kaikista ajankohtaisista aiheista. historiasta, politiikasta ja talousasioista mies on enemmän perillä kun minä, hänellä on hirvittävän hyvä muisti. mies on myös minua älykkäämpi tunneasioissa ja osaa esim. paremmin eläytyä toisen ihmisen asemaan kun taas itse olen enemmän tunnekylmää järkityyppiä. miehelläni on paha lukihäiriö eikä osaa kieliä juuri lainkaan, joudun oikolukemaan melkein kaikki hänen tekstinsä, jos hänen pitää jotain virallisempaa lähettää johonkin. arjessa se ei silleen haittaa.
sitä paitsi mitä vikaa on käytännönläheisissä aiheissa? niistähän arki pääasiassa koostuu. minun mielestä tärkeitä on että kumpikin voi oppia toiseltaan erilaisia asioita ja kasvaa yhdessä vahvemmiksi ja viisaammiksi. myöskin toinen voi aina paikata jotain sellasta osa-aluetta jossa toinen ei ole vahvimmillaan. :)
ja minä siis sosiaalitieteiden maisteri, mies sähköasentaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Jos toinen on muodollisen koulutuksen vähäisyydestä huolimatta asioista perillä oleva ihminen, miksi ei olisi yhteisiä puheenaiheita?
Siksi koska duunareilla on yleensä "käytännönläheiset" puheenaiheet, eli vaikka 2-tahtiöljyn hintakehitys tai jonkun tiiliseinän korjaaminen.
no en tiedä muista pariskunnista, mutta ainakin meillä pystytään puhumaan ihan kaikista ajankohtaisista aiheista. historiasta, politiikasta ja talousasioista mies on enemmän perillä kun minä, hänellä on hirvittävän hyvä muisti. mies on myös minua älykkäämpi tunneasioissa ja osaa esim. paremmin eläytyä toisen ihmisen asemaan kun taas itse olen enemmän tunnekylmää järkityyppiä. miehelläni on paha lukihäiriö eikä osaa kieliä juuri lainkaan, joudun oikolukemaan melkein kaikki hänen tekstinsä, jos hänen pitää jotain virallisempaa lähettää johonkin. arjessa se ei silleen haittaa.
sitä paitsi mitä vikaa on käytännönläheisissä aiheissa? niistähän arki pääasiassa koostuu. minun mielestä tärkeitä on että kumpikin voi oppia toiseltaan erilaisia asioita ja kasvaa yhdessä vahvemmiksi ja viisaammiksi. myöskin toinen voi aina paikata jotain sellasta osa-aluetta jossa toinen ei ole vahvimmillaan. :)
ja minä siis sosiaalitieteiden maisteri, mies sähköasentaja.
Miten luku ja kirjoitustaidoton ihminen pääsee sähköasentaja kai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin. Yksi klisee on vielä lisätä muiden jatkoksi 😅:
Hän on rikas, vaikka ei sitä moni tiedä. Vanhaa rahaa on takana vaikka kuinka ja omistaa paljon maata ja metsää. Tämän lisäksi on tienannut vielä lisää tekemällä ahkerasti töitä ja elämällä fiksusti.
Että näin. Oikeastaan minun pitäisikin ehkä alkaa miettiä, mitä ihmettä hän oikein näkee minussa, eikä toisin päin?
Ap
No todellakin!
Talar du svenska!?
On selittelyä että voidaan puhua, ei ne turhaan älykkäät ihmiset korkeakoulussa ole olleet tai verkostoituneet isommassa kuvassa.
Ei tavan ihmisten luokkaeroja ole olemassakaan. En ainakaan itse mene suhteeseen ammatin tai tittelin kanssa vaan ihmisen. Myös vähemmällä koulutuksella voi olla fiksu ja monitaitoinen tekijä. Kuvauksesi perusteella minulle kyllä kelpaisi tuollainen mies ennemmin kuin joku mamman hoivissa 30v saakka elänyt insinööri tms. Olisin jopa valmis muuttamaan maalle vaikka olen hyvin Helsinkikeskeinen kaupunkilainen. Maaseutua vastaan minulla ei ole mitään, en ole vain elänyt siellä, ainoastaan lomaillut. Itse katsoisin tämän kortin.
Vierailija kirjoitti:
On selittelyä että voidaan puhua, ei ne turhaan älykkäät ihmiset korkeakoulussa ole olleet tai verkostoituneet isommassa kuvassa.
Hyi hitto miten kapeakatseista. Tämmöset ihmiset on just se syy, että tämmösiä aloituksia tänne edes tehdään. Että ihmiset joutuu miettimään, että mitähän muut meistä ajattelee.
Ap. Ajattele sydämellä ja ole ylpeä tästä miehestä. Mi olisin. Hän kuulostaa olevan alansa ammattilainen. Kyllä tekevälle aina töitä on, varsinkin osaavalle sellaiselle. Todennäköisesti mies on myös verkostoitunut hyvin omalla kentällään ja hänen osaaminen tiedetään, jos töitä on kerran jatkuvasti tarjolla. Ottaisin tuollaisen miehen ehdottomasti mieluummin kuin akateemisen snobin, joka on työttömänä siksi ettei ole löytänyt hänen ylhäisyytensä arvolle sopivaa työtä ja joka pelkää käsiensä likaamista.
Ota nyt suosiolla se lentokapteeni tai finanssipankkiiri. Sen sä kummiskin haluat ja jätä duunariäijät duunarimuijille.
Voi, ihania viestejä on tullut tänne! Kiitos kaikille. Kutsuin juuri miehen kylään ja aion kysyä häneltä, onko tämän seurustelutarjous vielä voimassa. Toivottavasti kukaan ei ole ehtinyt napata häntä sillä aikaa kun olen jahkaillut tätä asiaa jo viikkoja.
Ap
Duunarit on älyttömän seksikkäitä haalareissaan ja vähän rähjääntyneissä t-paidoissaan etenkin kun kropasta näkee, että on pidelty muutakin kuin kynää.
En kyllä ymmärrä, miksi ette voisi olla onnellisia yhdessä. Käy kiinni!!
Terv. Akateeminen täti-ihminen
Vierailija kirjoitti:
Ai niin. Yksi klisee on vielä lisätä muiden jatkoksi 😅:
Hän on rikas, vaikka ei sitä moni tiedä. Vanhaa rahaa on takana vaikka kuinka ja omistaa paljon maata ja metsää. Tämän lisäksi on tienannut vielä lisää tekemällä ahkerasti töitä ja elämällä fiksusti.
Että näin. Oikeastaan minun pitäisikin ehkä alkaa miettiä, mitä ihmettä hän oikein näkee minussa, eikä toisin päin?
Ap
En kyllä kutsuisi duunariksi rikasta maanomistaja-yrittäjää..
Mun mies on amis ja mulla on ylempi korkeakoulututkinto. Rakastan miestäni enkä haluaisi ketään muuta. Hän on miehekäs ja luotettava.
Olipas pinnallinen aloitus, huh, huh. Aloittaja (siis jos ei ole provo), valittaa siitä, että on löytänyt ihanan miehen, mutta ongelmana on se, että mies on duunari. Aloituksesta tulee mieleen Ensitreffit alttarilla-ohjelman akateemisesti koulutetut, yksinäiset naiset, joille kukaan mies ei ole kelvannut juuri tuosta samasta syystä. Ei kannata aloittaa suhdetta. Kyllä tuollanen, kuvailun perusteella fiksu, komea, ja muutenkin ihana duunari mies kyllä muille kelpaa.
Oikeasti olet mies joka ei saa naista. Ja tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää että kaikki naiset ovat narsisteja, täydellinen mies ei kelpaa koska se on duunari. Näin duunarinaisena voin kertoa, että ei ne akateemiset miehet meitä varastomuijia katsele, muijat haetaan sieltä yliopistolta. Turha ulista siellä, saatana.