Lue keskustelun säännöt.
Kauhea ikäkriisi! Onko elämällä mitään annettava kun täytän jo 40?
29.03.2019 |
Tuntuu että koko elämä meni jo ohi, tästä eteenpäin vaan odotellaan koska kuolema korjaa...
Kommentit (66)
No mistä se hankitaan? Mitä tässä enää tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pippeliä saa ainakin takaapäin vaikka kuinka pitkään, jos pitää pyllyn pinkeässä kunnossa tai etsii läskifanin.
Ei mun elämä minkään pippelin saamisen ympärillä pyöri, eiköhän ne ole jo nähty.
Ap
Jos olet nainen, alamäkesi on väistämätön.
Tulet huomaamaan, että elämäsi on enää luopumista.
Nyt rapistut vauhdilla.
Toivottavasti miehen hommasit? Nyt alkaa olla kiire, jos sellaisen haluat. Nyt on paras kelpuuttaa vaikka peräkamarin aikamiespoika. Nekin menee jo nuoremmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina vaan pitäisi olla ja saada jotain. Pinnallisuus huipussaan. Mitä jos vaihteeksi miettisit sitä mitä sinulla jo on ja nauttisit siitä?
Onhan mulla mies, mutta en enää oikein ymmärrä miksi. Mitä hyötyä siitä on?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia on.
Pitäisi loppu ikä keskittyä nauttimaan lapsista 7? Mitään "omaa" ei enää saisi haluta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onhan mulla mies, mutta en enää oikein ymmärrä miksi. Mitä hyötyä siitä on?
Ap
Tuo ei liity ikään mitenkään. Hyvä mies tuo elämään iloa joka vuosikymmenellä, huono ei milloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattahan se elämä olla loppu jo nelikymppisenä, jos asenne on sellainen, että elämää on vain nuorella.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia on.
Pitäisi loppu ikä keskittyä nauttimaan lapsista 7? Mitään "omaa" ei enää saisi haluta?Ap
Mitähän omaa olisit voinut saada kolmekymppisenä mutta et enää kun olet täyttänyt 40?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneton olet. Mun elämä vasta alkoi viisikymppisenä. Enpä olisi sitä uskonut nuorempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mistä se hankitaan? Mitä tässä enää tekee?
Vaikka Prismasta tai Cittarista, ihan sama! Pyydä ohjeet mukaan!
Täällä on siis lähinnä kakaroita jotka osaavat vaan vittuilla. Luulin että olisi joku vähän kypsempikin ihminen joka osaisi vastailla muutakin.
Kolmekymppisen elämä näytti vähän toiselta, oli hyvä ammatti ja puolisona innokas yrittäjä.
Nyt olen ammattiin työkyvytön, mies konkurssin tehnyt yrittäjä joka ei selviä veloistaan koskaan.
Vähän on sellainen olo, että tässäkö tämä nyt oli...
Ap
Sitä saa mitä tilaa aloituksessaan!
t. kakara
Mitä ihmeen luopumista ja alamäkiä ja kriisiä? Olen 42 ja elän elämän parasta aikaa. Lapset on jo melko isoja ja itsenäistyvät. Itse opiskelen uutta alaa työn ohella, ja olen sen myötä nousemassa työpaikallani johtavaan asemaan. Palkkakin nousee, ja mieheni voi sen myötä toteuttaa ilman riskiä halutessaan oman unelmansa ja alkaa yrittäjäksi.
Itse saman ikäinen. Ikäkriisi on myös mutta ei tuollainen toivoton. Koet että elämällä ei ole mitään tarjottavaa enää etkä ilmeisesti saa iloa mistään tällä hetkellä. Kuulostaa että olet masentunut. Kannattaa hankkia apua tuohon olotilaan. Itse lähinnä koen, että miten ehdin nähdä ja kokea "kaiken" ennen kuolemaa.
Minun elämäni on vasta alkaa! Mihinkäs sitten lähtisin? MInkä kirjan lukisin? Mitä reseptiä kokelisin? Mummo 88v
Taisit samaa kysyä jo 10, 20 ja 30 vuotiaan ja sama on edessä 50, 60, 70, 80 vuotiaana!
Vätys, hanki elämä niin saatkin jotain!