Mulla on työpäivän (8 tuntia) aikana noin kuusi tuntia luppoaikaa. Palkka on bruttona 3100 euroa.
Se kaksi tuntia on ajatustyötä vaativaa ja joskus jopa kiireistä, koska joku asia tulee yhtäkkiä nopeasti hoidettavaksi. Mutta loppuaika on netissä surffaamista, unelmoimista, lukemista jne.
En halua silti lisää töitä, koska elämä on stressittömämpää näin. Palkka on kuitenkin niin ok, etten viitsi hakea mielekkäämpäänkään työhön, joka melkeinpä automaattisesti tällä koulutuksella olisi pienempi palkka.
Kommentit (60)
Olen töissä lastensuojelussa. Ylitöitä joka viikko, takaisin saan tunnin tunnista. Taukoja ei ehdi pitää. Stressi ollut vuosia ihan tapissa. Palkka huono työn vaativuuteen ja työtaakkaan nähden. Joten kyllä kunnalla on myös töitä missä ei todellakaan ole luppoaikaa.
Ilmottaudun tähän ketjuun. Vuositulot 75.000 euroa, viikossa tehokkaita työtunteja 15-20 tuntia. Muun aikaa voin tehdä suunnilleen huvittaa, esim ”etäpäivinä” ainoa työ on avata kone ja vastailla sähköposteihin.
Ja mikään lusmu en ole. Töissä saan poikkeuksetta erinomaista palautetta johdolta ja kollegat arvostavat hyvin paljon osaamistani (usein työnkuvaansa kuuluu ratkaista ongelmia, joita he eivät kykyne ratkaisemaan).
Koko jutun juoni on seuraava: olen hyvä koodaamaan työkaluja, joita muut kollegat eivät osaa tehdä. Ja toisaalta ne, joilta löytyy koodausosaamista, eivät ymmärrä työni substanssia. Käytännössä mun korvaaminen edellyttäisi joko kahden senioriasiantuntijan palkkaamista tai toisaalta ostaa kalliilla. (250 e/t) konsulttiosaamista. Eli en hirveästi stressaa työni puolesta. Headhunterit soittelevat säännöllisesti tarjoten paremmin palkattuja hommia, mutta arvostan nykyistä vapautta rahaa enemmän.
Voin hyvin kuvitella aloittajan kaltaiset etupäässä jauhamassa suurten ikäluokkien ansiottomista eläkkeistä.
Mä saan päivässä piljuunan eikä mun tartte kun piäreskellä kevyesti joka kolmas tunti. Mitäs siihen sanotte, köyhät kanssakulkijat?
Ne joilla on aikka tai mielenkiintoa maleksia näillä palstoilla, eivät oikeasti töitä tee. Puhuvat vaan
Mulla on kanssa elämäni rennoin työpaikka tällä hetkellä, toki palkkaa tulee käteen 1400e kuussa. Mutta vihaan stressiä joten toistaiseksi olen tässä duunissa. Etäpäivinä (4-8 kuussa) makaan sängyssä kone auki ja katson tuleeko sähköposti. Toimistolla kopioin numeroita dokumentista toiseen. Lähden aina tasan neljältä enkä mieti sekuntiakaan työtä vapaa-ajallani.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 8h päivässä töitä, vain yksi n. 20min tauko ja ei yhtään luppoaikaa. Hyvä jos vessassa ehtii käydä. Työ tehdään seisten ja nettopalkka 1500€.
Ehdottomasti kannattaa vaihtaa.
Tuollaiset kiire ja kyttäystyöt ei ole mistään kotoisin.
Eli olet jossain valvomossa? Olin voimalaitoksen valvomossa harjoittelussa ja siellä työ oli just tuota. Mutta sitten kun tuli sairasloma ja muut kierroksella, ei valvomosta vastaava saanut mennä edes kuselle.
Meillä ei otettu pikkufirmassa kikyä, kun todettiin, ettei niitä töitä voi keinotekoisesti lisätä. Välillä niitä on paljon ja välillä vähän, mutta vuoden aikana tasaantuu.
Ei sitä vaativaa ajatustyötä kyllä pystykään 8 tuntia tekemään putkeen. Tai sitten on poikkeusyksilö jos pystyy.
Sitä hieman ihmetellyt kyllä joskus miten jotkut jaksaa n. 4 palaveria joka päivä + siihen päälle kaikki suunnittelutyö ja muu vastaava....
Kolmessa tunnissa teen päivä työt, mutta onneksi voin tehdä etätöitä.
Tiedän tunteen. Toisaalta bore out uhkaa. Itse lungin hyvällä palkalla toimistossa yli 10 vuotta. Näennäisesti tein 8 tunnin työpäiviä, mutta oikeasti tein töitä jotain 2-5 tuntia viikossa. Lopun aikaa esitin työskenteleväni. Työkaverit tuntui aina pirun kiireisiltä, mutta kun niiden työtehtäviin perehtyi, niin tajusi niide olevan samanlaisia esittäjiä. Tavallaan elimme yhteistä kuplaa, jossa kukaan ei kehdannut sanoa totuutta ääneen. Yhden entisen työkaverin kanssa puhuin vuosia myöhemmin asiasta ja sanoi, että suurin syy alanvaihtoon oli juuri se nolouden tunne ja turhautuminen siihen, että pitää esittää kiireistä, eikä tajua, että onko toiset muka oikeasti kiireisiä vai valehdellaanko porukalla Kokemusta minullakin useammasta työpaikasta YKSITYISELLÄ sektorilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
Sitten vaihdoin paljon kadehdittuun "opettajan työhön", jossa siis "lyhyet työpäivät" ja "pitkät lomat". No, täytyy sanoa, että tykkään työstäni, koska koen tekeväni joka pennin eteen töitä. Työpaikalla ei tarvi roikkua väkisin kuten edellisessä, mutta joka päivä teen moninkertaisesti töitä enemmän ja kovemmalla intensiteetillä kuin entisissä hommissa. Olen aidosti väsynyt työpäivien jälkeen ja lomat menee toipuessa stressistä toisin kuin ennen lomat oli vaan lomia. Silti pidän tästä. Työpäivä menee nopeasti, kun on tekemistä ja tilipäivänä ei hävetä.
Esimiehille maksetaan yleensä korkeata palkkaa pelkästä esimiesvastuusta, vaikkei olisikaan kiireistä.
Se on henkisesti pirun raskasta, jos pitää olla toimistolla (jos etätyö ei ole sallittua) ja pitää joka päivä teeskennellä monta tuntia että tekee jotain järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Se on henkisesti pirun raskasta, jos pitää olla toimistolla (jos etätyö ei ole sallittua) ja pitää joka päivä teeskennellä monta tuntia että tekee jotain järkevää.
Ei mun mielestä ole, varsinkaan jos on oma työhuone ja työrauha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on henkisesti pirun raskasta, jos pitää olla toimistolla (jos etätyö ei ole sallittua) ja pitää joka päivä teeskennellä monta tuntia että tekee jotain järkevää.
Ei mun mielestä ole, varsinkaan jos on oma työhuone ja työrauha.
No joo, jos on oma työhuone joka pelkästään itselle varattu käyttöön, niin sitten menettelee.
Tulipa inhottava etiäinen ajasta, jolloin olin itse samassa tilanteessa. Hyh.
Avokonttori ja kaikki näkee mitä teet koneella. Availla edestakaisin eri sivustoja ja siirrellä tekstiä paikasta toiseen, poistaa tekstiä ja kirjoittaa se uudestaan... Tunti töitä päivässä ja sekin vain sillä, että teet ne sun kolme hommaa maahddoollisimmmmaaaan hitaasti, muuten menisi vain 20min.
Olin sellaisessa työssä 11 vuotta! Teki mieli repiä omat kynnet irti yksitellen, kun päivät oli niin turhauttavia. Lisää töitä ei voinut pyytää, koska kyseisellä toimistolla ei tehty mitään muuta.
Luojan kiitos, saan nyt tehdä oikeasti TÖITÄ työaikana ja päivät kuluu siivillä. Ihanaa huomata, että "Ai kello on jo neljä!" eikä "Ei ju*"lauta, miten se voi olla vasta 9:10?!"
En voisi elää noin. Itsekin olen luovassa asiantuntijatyössä, jossa voisin vain surffailla jos haluaisin. Mutta luonto ei antaisi periksi. Sen sijaan teen todella paljon töitä, kehitän yksikkömme toimintaa, opettelen uutta, kouluttaudun ja ideoin. Tylsyys tai jämähtäminen olisi minulle pahinta.
Näin nautin eniten elämästäni ja työstäni, mutta jokainen tyylillään. Eniten ehkä ihmettelen miten joku voi pitkään opiskeltuaan vain jäädä niille sijoilleen? Itsellä on verissä jatkuva pyrkimys parempaan ja itsensä ylittämiseen.
Kiitos kun lisäsitte taas ymmärrystä siitä, miksi maa on konkassa.
Aloitus kuvaa hyvin suomalaisen työelämän peruspilareita eli työssä menetettyä vapaa-aikaa ja siitä maksettavaa haittakorvausta. Reilu kolme tonnia on tuossakin tapauksessa varaa maksaa lähestulkoon "tyhjästä". Mutta jos pyytäisi neljää, niin vastaus työnantajalta olisi todennäköisesti, että siihen ei olisi varaa vaikka työntekijä tekisi oikeasti 12 tuntia tuottavaa työtä joka päivä.
Jos tiedätte jossain työn, jossa maksetaan oikeasti työn tuloksista eikä siitä menetetystä vapaa-ajasta niin kertokaa ihmeessä. Enkä nyt tarkoita puhelinmyyjän töitä tai urakkapalkalla työskentelevää muuraria.