Miten autottomat perheet pärjäävät, kun he eivät pysty kyydittämään lapsia esim. harrastuksiin?
Kommentit (55)
Lasten harrastukset eivät liity autoiluun mitenkään.
Toki mahdollistajilla on tuokin mahdollista.
Asutaan niin lähellä keskustaa, että kaikkiin paikkoihin on lyhyt matka. Outoja asioita mietit. Mihin ihmeessä tarvittaisiin autoa? Lapsetkin oppineet pienestä pitäen kulkemaan kävellen, pyöräilemään tai käyttämään julkisia liikennevälineitä. Itse en ymmärrä ovelta ovelle kyyditystä.
Niin kauan kuin lapsi tarvitsee saattamista täällä Helsingin kantakaupungissa, niin kävellään mukana tai mennåän julkisilla.
8-9 -vuotias voikin jo sitten yksin hyvin mennä. Turnausmatkoille ym. olemme saaneet muilta vanhemmilta kyydin aina. Olen tarjonnut rahaa -- ei kelpaa kenellekään. Olemme ratkaisseet asian tekemällä muita vastapalveluksia. Ottamaan lapsia matkoille, yökylään, kestitty juhlaillallisilla kyyditsijöitä jne.
Kävellen, pyörällä ja bussilla. Jotkut käyttävät kavereiden kyytiä, mutta se on sitten oma lukunsa, miten asiasta on sovittu. Meillä lapsilla oli sellainen harrastus, että välineet kulkivat joko repussa tai selässä. Musiikkiopistoon 300 metriä, urheiluharrastuspaikkaan reilu kilometri, kamppailulajeja. Aniharvoin kuljetettiin, vaan kulkivat itse pyörällä, vaikka meillä oli auto. Koulumatka ala-asteella n. 100 metriä, yläasteella pari kilsaa. Ikinä ei kuljetettu kumpaakaan. Yläasteella kävelivät tai pyöräilivät.
Kyllä täällä pienemmillä paikkakunnillakin on autottomia perheitä ja lapset harrastavat. Jos lapset eivät pääse esimerkiksi bussilla tai pyörällä harrastuksiin niin sitten vanhemmat aina ruinaamassa autollisilta kyytiä.
Minä taas en ymmärrä lasten kuljettamista ovelta ovelle kuin valtiovieraita.
Minusta taas on hassua, että autolliset eivät edes näe muita vaihtoehtoja kuin autoilun. Tukahduttaako se bensankäry jotenkin aivosoluja vai mitä, mutta kummallista se on ettei voi edes kuvitella muuta liikkumiskeinoa kuin yksityisautoilun. Minä keksin heti suoralta kädeltä ainakin 10 muutakin konstia päästä harrastuksiin.
Kavereiden vanhemmat kuskasivat treeneihin, tarjosin rahaa tietysti mutta nämä ihanat äidit eivät ikinä huolineet. Jalkapallo tosin loppui kun ei ollut rahaa siihen ja oli turnauksia ympäri Suomea. En sentään 8-vuotiasta halunnut päästää pariksi yöksi muiden huollettavaksi. Ja näitä turnauksia olisi ollut monia. Miksi ei vain voi pelata ja nauttia siitä ilman kilpailua?
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä lasten kuljettamista ovelta ovelle kuin valtiovieraita.
Futiksessa treenit saattavat olla toisella puolella kaupunkia klo 21 monta kertaa viikossa. Harva vanhempi haluaa laittaa pikkumuksun busseilla edestakaisin menemään. Ymmärrän että autolla viedään jos sellainen on.
Olen yhden teinin yh, ihan hyvin pärjätään. Pyörät on molemmilla ja asutaan pikkupaikkakunnan keskustassa, ei ole matkaa mihinkään.
Juna-asema ja bussiasema löytyy muutaman sadan metrin päästä jos isompaan kaupunkiin menossa.
Lapseni on oppinut jo pienenä käyttämään omia jalkojaan, siirtyäkseen paikasta toiseen.
Ihmettelen vanhempia, jotka kuskaavat tenaaviaan ovelta ovelle kuin kuninkaallisia. Mitä haaskausta, sekä bensan haaskausta (saastuttamista) kuin myös lapsen terveyden ja omatoimisuuden haaskausta. Mutta kun amerikasta pitää ottaa mallia, se on niin hienoa kun kuskaillaan, se on sitä "normaalia elämää" vissiin sitten heidän mielestään.
Kukin tavallaan. Turha sitten voivotella äitien kun ei ole omaa aikaa ja on stressi. Itsehän ne sen elämäntavan valitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä lasten kuljettamista ovelta ovelle kuin valtiovieraita.
Futiksessa treenit saattavat olla toisella puolella kaupunkia klo 21 monta kertaa viikossa. Harva vanhempi haluaa laittaa pikkumuksun busseilla edestakaisin menemään. Ymmärrän että autolla viedään jos sellainen on.
No meillä on lähestulkoon kaikki harrastusmahdollisuudet niin lähellä, että kävellen pääsee. Ehkä joku enduro ei onnistu, mutta se ei olisi vaihtoehto muutenkaan.
Ja jukkiset kulkee myös siihen aikaan. En tosin laittaisi lasta noin myöhään alkaviin harjoituksiin. Siihen aikaan menee alakoululaiset nukkumaan.
Pyörällä mennään harrastuksiin 3x viikko. Kävellenkin joskus jos on liukasta tms. Lapset tottuneet pienestä saakka touhuamaan pihalla joka päivä, pyöräretkiin ja ylipäätänsä liikuntaan. Lapset nyt 7 ja 5v. Kaverilla saman ikäinen lapsi kun minulla (5v) he kulkevat autolla joka paikkaan, asuvatkin tosin hieman kauempana. Lapsi valittaa, jää makaamaan sekä itkemään maahan kun joutuu käveleen 300 m lähipuistoon. 🙄 Toki auto helpottaisi elämää esim kauppareissulla mutta ei ole varaa tällä hetkellä ostaa autoa. Asutaan kyllä niin keskeisellä paikalla että auto ei ole välttämättömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä lasten kuljettamista ovelta ovelle kuin valtiovieraita.
Futiksessa treenit saattavat olla toisella puolella kaupunkia klo 21 monta kertaa viikossa. Harva vanhempi haluaa laittaa pikkumuksun busseilla edestakaisin menemään. Ymmärrän että autolla viedään jos sellainen on.
Mutku kaikilla ei ole. Meidän lasten treenit olivat ihan klo 18 arkena ja lauantaisin iltapäivällä. Kaikki muut kuljettivat paitsi me, vaikka matka oli ihan käveltävissäkin monella ja varusteet olivat judopuku, mikä ei todellakaan ole raskas kannettava. Siinä ei edes kenkiä tarvita, pyyhe ja jotain vaihtovaatteita, jos halusi käydä treenipaikan suihkussa, mutta suurin osa kävi kotonaan treenin jälkeen. Siinä ei niin kamala hiki yleensä tullut. Sama musiikkiopistossa, mikä oli meidän naapurissa. Huomasin, että pojan luokkakaveri kuljetettiin puolen kilometrin päästä, vaikka hänellä ei ollut edes soitinta mukana, kun soitti pianoa.
Pummivat kyytejä muilta. Mun toinen lapsi harrastaa rarsastusta ja toinen jääkiekkoa, julkisilka näihin ei kyllä meillä pääse.
Milläs harrastat esim lätkää, niitä kamoja ei bussissa kanneta. Treenit ympäri Espoota ja Helsinkiä, hallit vaihtuvat joka kertA.
Nyt kyllä väitän, että ei onnistu autottoman lapsen jääkiekko ainakaan pääkaupunkiseudulla isossa seurassa!
Vierailija kirjoitti:
Autottomat perheet asuvat sellaisessa paikassa, josta pääsee kulkemaan vaivattomasti ilman autoa. Me esim. asumme 10 km päässä keskustasta, joten tarvitsemme auton.
Ihan kuin kaikki harrastukset olisi keskustassa =)
Suomessa on useammin huono sää kuin hyvä sää. Me asumme melkein 20 km päässä kaupungin keskustasta eikä täällä julkiset kulje kuin puolentoista tunnin välein. Kyllä tuolla meidänkin kylällä on yksi harrastus, mutta kuljetan alle kouluikäisen lapseni sinne autolla enkä todellakaan pistä häntä yksin kulkemaan ja harrastustavaroita kantamaan. Koulumatka tulee olemaan 1.-9. luokalla 2 km, joten sen hän kyllä sitten aikanaan kulkee pyörällä.
Itse kuljen työmatkat autolla tuon 20 km suuntaansa.
Aina olen ihmetellyt, kuinka hankalaa olisi tuoda kaupasta 3-4 kassillista tavaraa kävellen tai pyörällä. Ehkä autottomat ihmiset käyvät kaupassa joka päivä ja tuovat aina vain vähän tavaraa? Sinkkuna opiskelijana toin kyllä omat ruokani kaupasta pyörällä, mutta nyt perheellisenä ei tulisi kuuloonkaan. Ruokaa pari kassillista, wc-paperisäkki jne. - miten ne saa pyörällä tuotua?
Samoin kun olemme tätä taloa ja pihaa rakentaneet, olisi ollut melkoisen hankalaa roudata rakennusmateriaalia, jos ei olisi ollut omaa autoa ja peräkärryä. Jos ihan vaikka puutarhalta joku omenapuun tuominen olisi ollut aika hankalaa ilman autoa.
Kalliiksihan se käy, jos aina pitää vuokrata auto tai kärry kuljettamisiin. Eikä se bussikortti koko perheelle mitään ilmaista ole sekään.
Autottomat vinkuu kyytiä niiltä kenellä auto on. Tai vaikka olisikin auto ja sovittu kimppakyydit vaikka vuoroviikoin ni se yleeensä loppuu kun tulee sen narisijan vuoro. Enää en sovi kenenkään kanssa kuskauksista. Vien omat ja naapurin pennut saa nysvää kotona jos ei muuten pääse.
Autottomat perheet asuvat sellaisessa paikassa, josta pääsee kulkemaan vaivattomasti ilman autoa. Me esim. asumme 10 km päässä keskustasta, joten tarvitsemme auton.