Lue keskustelun säännöt.
Miksi minua tuijotetaan joka paikassa!? Kun kävelen ulkona ihmiset tuijottaa minua autoistaan..
27.03.2019 |
Tai jos olen salilla tai kaupassa.
Aina tuntuu, että ympärillä olevat ihmiset kiinnittävät minuun poikkeuksellisen paljon huomiota.
Olen aika neutraalin näköinen hieman keskikokoista miestä pienempi n. 173cm/63kg.
Ikää tosiaan 29v eikä tyylissäni ole mitään huomiota herättävää.
Silti minua pällistellään ihan häpeilemättä.
Tänääkin lenkillä ollessani useasta autosta kääntyi ihmisten naamat minuun päin ja jossain jopa repsikkakin kääntyi katsomaan ja tujotusta jatkui herkeämättä koko ohi menon ajan.
Salilla ympärillä olevat ihmiset vuoronperään katselevat minua.
Alan olla väsynyt tähän..
En edes tiedä, että mitä omituista teen!!?
Kommentit (123)
Musta tuntuu kans että mua tuijotetaan ja pahinta että ihmiset naureskelee, no ei nyt ääneen mutta kuitenkin. Ja joka s-tanan päivä. Aikaisemmin luulin että papiljotti jääny päähän tai viilut auki tai kengässä laahaantuu vessapaperia mutta ei. Itse en tuijottele, silmäkulmasta kuitenkin havainnoin tilanteen. Ehkä mä olen sitten vaan niin ruma että ihmisiä naurattaa. Ei tunnu hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutko pienemmällä paikkakunnalla? Siellä tollotetaan hyviä tapoja vastaan vastaantulevia
Pelkkää Kuvitelmaa, olet narsisti tai harhainen.
Vierailija kirjoitti:
Etköhän nyt vain luule itsestäsi hieman liikoja?
Tuskin tuijotetaan. Et sinä niin kiinnostava ole.
Vainoharhaisuus on vain eräs suuruudenhulluuden ilmenemismuoto.
Näin ajateltiin 30 vuotta sitten. Nyt ollaan fiksumpia.
On monia syitä miksi tuijotetaan, hyviä, pahoja ja neutraaleja. Jotkut ei tajua että ne pukee itsensä näyttävän näköisesti, tai on kaunis/komea tai jos kävelee paljon samoja reittejä niin ihmiset katselee että taas tuo menee tuossa, tai on tehnyt jotain josta ihmiset puhuu tai on jonkun sukulainen joka tehnyt jotain yms yms. Syitä on vaikka kuinka paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntemattomien naisten harrastama virnuilu on ahdistavaa ja syö sielua :( Rumakin mies on tunteva ihminen.
Mulla on toi sama. Jotkut ihmiset vain ovat persoonallisia.
Mulle sanottiin jo lapsena, että "sä herätät huomiota, miks sä haluut herättää huomiota?", kun seisoin liikkumatta naama peruslukemilla.
Se massaan täydellisesti sulautuminen ei vain jotenkin onnistu.
M53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntemattomien naisten harrastama virnuilu on ahdistavaa ja syö sielua :( Rumakin mies on tunteva ihminen.
Naisten ikävä puoli on se että he yrittävät painaa alas ne joita eivät koe viehättäviksi.
Naiset eivät oikein osaa olla uskottavasti neutraaleja, enkä edes tiedä, haluavatko.
Voisitko kysyä asiaa ihmisiltä jotka sinut tuntevat ja ovat nähneetkin? Kun ei ole nähnyt niin on vähän turhan oloista heitellä arvauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ap:ssä tarvitse olla mitään vikaa. Suomalaiset vain ovat tuollaisia tuijottajia. Pienemmillä paikkakunnilla varsinkin tämä ilmiö korostuu.
1. Olet hyvännäköinen
2. Olet poikkeuksellisen ruma
3. Näytät joltain julkkikselta
4. Olet vainoharhainen
5. Sinua vainotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on se jonkinlainen synnynnäinen karisma, star quality. Joillain ihmisillä on se, vaikka he eivät olisi millään tavoin tähtiä. Kasvojen piirteet voivat myös olla persoonalliset. Babyface, yms. Viimeksi pummi alkoi raivota minulle sporapysäkillä. Kun kysyin miksi, niin vastaus oli "sä oot niin hyvinvoivan näköinen!".
Tämmöistä on ihmisten käytös joskus, täysin epärationaalista. Ongelmani on siis ilmeisesti, että näytän liian hyvinvoivalta, jengi alkaa ragee.
Äijä
Minua myös. Olen nuori nainen ja minua lähestyy helposti kaikenlaiset ihmiset. Mitä nyt olen udellut ihmisiltä syitä tähän, olen päätynyt siihen lopputulokseen että minusta huokuu hyvää "energiaa". Vieraat lapsetkin juoksevat luokseni. Ja lemmikkieläimet. Ja mummot ja keski-ikäiset naiset. Naiset myös helposti ihastuvat minuun. Miehiä en valitettavasti vedä samalla tavalla puoleeni, mikä on harmi, koska olen hetero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on se jonkinlainen synnynnäinen karisma, star quality. Joillain ihmisillä on se, vaikka he eivät olisi millään tavoin tähtiä. Kasvojen piirteet voivat myös olla persoonalliset. Babyface, yms. Viimeksi pummi alkoi raivota minulle sporapysäkillä. Kun kysyin miksi, niin vastaus oli "sä oot niin hyvinvoivan näköinen!".
Tämmöistä on ihmisten käytös joskus, täysin epärationaalista. Ongelmani on siis ilmeisesti, että näytän liian hyvinvoivalta, jengi alkaa ragee.
Äijä
Tää oli hyvä 😄😄😄
Vierailija kirjoitti:
Minua myös. Olen nuori nainen ja minua lähestyy helposti kaikenlaiset ihmiset. Mitä nyt olen udellut ihmisiltä syitä tähän, olen päätynyt siihen lopputulokseen että minusta huokuu hyvää "energiaa". Vieraat lapsetkin juoksevat luokseni. Ja lemmikkieläimet. Ja mummot ja keski-ikäiset naiset. Naiset myös helposti ihastuvat minuun. Miehiä en valitettavasti vedä samalla tavalla puoleeni, mikä on harmi, koska olen hetero.
Piti sanomani, että tuijottamisen lisäksi minua lähestytään. Aamuaivot. :)
Mulla oli, ei ole enää, naiskaveri joka näkiessään ihmisten keskustelevan, luuli että he puhuvat hänestä, eli meitä sekottaa eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleeni, ovatko kasvosi täysin symmetriset ja vartalosi poikkeuksellisen tasapainoinen. Olen huomannut, että symmetria kiinnittää ihmisten huomion eikä tarvitse olla edes kaunis/komea. Istuin kerran itse tällaista ihmistä vastapäätä ja ihmettelin, miksi käännyn koko ajan katsomaan häntä vaikka kuinka yritin olla tuijottamatta. Tulin tulokseen, että symmetrialla oli jotain tekemistä asian kanssa. Se jotenkin vangitsee kai siksi, että sitä on niin harvoin nähtävissä.
Yksi mies jolla on täydelliset kasvot ja hiukset ja hiusraja, aina katson häntä vaikka ei ole mahdollinen kumppaniehdokas. On vaan just symmetrinen pää.
Vierailija kirjoitti:
Asutko pienemmällä paikkakunnalla? Siellä tollotetaan hyviä tapoja vastaan vastaantulevia
Siellä myös moikkaillaan ja jopa, hui, jutellaan tuntemattomille ihmisille spontaanisti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli, ei ole enää, naiskaveri joka näkiessään ihmisten keskustelevan, luuli että he puhuvat hänestä, eli meitä sekottaa eri tavoin.
Ennen oli pakko keksiä ihmisille mielenterveysonglmia kun potilaita oli vähän ja hoitokapasiteettia liikaa. Silloin kiusaajiakaan ei ollut olemassa vaan kaikki vika ja tapahtumat olivat hoitoon hakeutuneen päässä.
Musta ihosi herättää huomiota täällä pohjolassa !