Lue keskustelun säännöt.
Joka kerta kun vien lapseni päiväkotiin, järkytyn lasten käytöksestä.
26.03.2019 |
En varmaan kestäisi sekuntiakaan lastenhoitajana / lastentarhanopettajana jos joutuisin tekemään töitä päiväkodissa. Esim. tänään tapahtunutta: Vien lapsen hoitoon ja eteiseen juoksee tarhakaveri Peetu 4v. Hoitaja tulee perässä ja sanoo että Peetu ei saa juosta. Peetu nauraa räkäisesti ja jatkaa juoksentelua ja yrittää kiivetä tiskipöydälle (missä kurikset voi pestä). Hoitajalla on pienempi lapsi sylissä ja pyytää Peetua alas, Peetu nauraa taas räkäisesti ja sanoo en tuu. Viereen kiipeää Hugo 4v. ja nyt pojat yhdessä nauravat kun hoitaja yrittää lapsia käskeä alas. Katson oikeasti suu auki JÄRKTYKSESTÄ että näinkö täällä se mun omakin mussukka käyttäytyy kun selkäni käännän?
Tämä on ihan joka päiväistä, tosin selkeästi joillakin hoitajilla on enemmän auktoriteettia ja lapset käyttäytyvät paremmin kuin joidenkin muiden hoitajien kanssa.
Iso hatunnosto kaikille päiväkodeissa työskenteleville. Ansaitsisitte ison palkankorotuksen.
(oikeasti uskon että oma tyttäreni 3v. käyttäytyy hyvin kun hän on kovin kiltti, joskus jopa liiankin. Tosin varmasti helposti vietävissä ja noottia onkin tullut ruokapöydässä pelleilystä jossa lapset toisiaan villitsevät.) Jaksan muistaa olla kiitollinen omista kilteistä lapsistani jotka ei kiipeile pöydille. Ei edes kotona. Otan myös osaa niiden perheiden vanhempien puolesta joiden lapset kiipeilee pöydille myös kotona eivätkä tottele.
On ihan paskapuhetta etteikö sukupuoli vaikuttaisi lasten käytökseen.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä aloitus muuten, mutta tämä kyllä pilasi sen:
”On ihan paskapuhetta etteikö sukupuoli vaikuttaisi lasten käytökseen.”
Fakta pilasi mammalaisten mielestä aloitusviestin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että päiväkodeissa on niin vähän miehiä. Lapset kun ovat kotona pääosin äitien hoivissa ennen päiväkotiuraansa, he tottuvat siihen, että äidille voi kettuilla niin paljon kuin haluaa. Päiväkodissa sitten toisten naisten kanssa käytös jatkuu.
Minun lapseni on myös ns. kiltti tyttö, joka pitää rauhasta ja hiljaisuudesta. Päiväkoti on erinomaisen hyvä, mutta kyllähän siellä ryhmässä on niitä poikia, joiden käytös on aivan järkyttävä. Huutoa, kirkumista, juoksemista, tönimistä, haukkumista jne. Sellaista en ole koskaan nähnyt tytöillä, en edes niillä vilkkailla.
Päiväkodissa on lähes aina joku työharjoittelija tai tettiläinen tai joku muu vieraileva tähti hoitopuolella. Silloin harvoin kun on kyseessä miespuolinen olento, meno on tyystin toinen. Mieshoitajan ei kahta kertaa tarvitse mörähtää, niin poikien huuto loppuu siihen.
Minä olin aivan kamala lapsi päiväkodissa. Muistan paljon todella ikäviä asioita mitä tein, monesti kaverin kanssa toisiamme yllättäen.
Huokaisin helpotuksesta, kun selvisi että odotan poikaa. Tytötkin osaavat olla todella hirveitä.
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että päiväkodeissa on niin vähän miehiä. Lapset kun ovat kotona pääosin äitien hoivissa ennen päiväkotiuraansa, he tottuvat siihen, että äidille voi kettuilla niin paljon kuin haluaa. Päiväkodissa sitten toisten naisten kanssa käytös jatkuu.
Minun lapseni on myös ns. kiltti tyttö, joka pitää rauhasta ja hiljaisuudesta. Päiväkoti on erinomaisen hyvä, mutta kyllähän siellä ryhmässä on niitä poikia, joiden käytös on aivan järkyttävä. Huutoa, kirkumista, juoksemista, tönimistä, haukkumista jne. Sellaista en ole koskaan nähnyt tytöillä, en edes niillä vilkkailla.
Päiväkodissa on lähes aina joku työharjoittelija tai tettiläinen tai joku muu vieraileva tähti hoitopuolella. Silloin harvoin kun on kyseessä miespuolinen olento, meno on tyystin toinen. Mieshoitajan ei kahta kertaa tarvitse mörähtää, niin poikien huuto loppuu siihen.
Eli niistä järkyttävistä pojista tulee lopulta paljon parempia lastenhoitajia kuin tytöistä?
Tätä ketjua lukiessani huokaisen helpotuksesta jälleen että onneksi ei tarvitse työskennellä päiväkodissa enää. Ei stressiä, ei valvottuja öitä, ei pahaa mieltä. Ehkä elämäni paras päätös. Olen onnellinen elämääni ja kiitollinen itselleni siitä, että uskalsin tehdä rohkean päätöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoimme päiväkotia vuosi sitten. Ero on merkittävä: hämmästymme joka kerta nykyisessä siitä, miten "hiljaista" siellä on. Enää lapsi ei kerro lyömisestä, hiekan heitosta yms. Edellisestä jäi lapselle mieleen nimi, joka elää hänellä edelleen satujen pahiksena. Lapsi, joka teki ilkeitä juttuja. Yksi hoitaja puuttui, valvoi ja esti lyömistä ja tönimistä, mutta esim. lastentarhanopettaja aina vähätteli, että no niin, johan tuo käytiin läpi, ei siinä muuta kuin sattui perusleikissä kaikenlaista... Syy ei ole useinkaan hoitajissa, mutta nyt kun näen eron, olen entistä vahvemmin sitä mieltä, että napakat pelisäännöt ja johdonmukainen puuttuminen heti alkujaan on keskeistä. Nykypäiväkodissa lapset leikkivät, touhuavat ja tekevät järjestelmällisesti pienissä ryhmissä ohjaajan läsnä olon ollessa aitoa, vaikkei hän puutukaam leikin kulkuun. On adhd-diagnosoituja enemmän kuin edellisessä, mutta kyky huomioida tilannetta on parempi. Ja ryhmäkoko on iso. Silti organisointi ja hoitajien läsnäolo äidinkin silmin eri maailmasta kuin edellisessä, tosin ikäjakaumakin on henkilökunnassa paljon nuorempi. Ja kaikki lapsen kolhut kerrotaan, on selvitetty jne. Edellisessä vain lapsi kertoi tapahtumista, kotona sitten huomattiin mustelmat ja haavat.
Miksi siellä on tettiläinen lasten kanssa? Ei varhaiskasvatuksen ammattilainen sano lapselle, että ei saa juosta. Kyllä ne osaa perustella asian eikä tyydy kieltelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että päiväkodeissa on niin vähän miehiä. Lapset kun ovat kotona pääosin äitien hoivissa ennen päiväkotiuraansa, he tottuvat siihen, että äidille voi kettuilla niin paljon kuin haluaa. Päiväkodissa sitten toisten naisten kanssa käytös jatkuu.
Minun lapseni on myös ns. kiltti tyttö, joka pitää rauhasta ja hiljaisuudesta. Päiväkoti on erinomaisen hyvä, mutta kyllähän siellä ryhmässä on niitä poikia, joiden käytös on aivan järkyttävä. Huutoa, kirkumista, juoksemista, tönimistä, haukkumista jne. Sellaista en ole koskaan nähnyt tytöillä, en edes niillä vilkkailla.
Päiväkodissa on lähes aina joku työharjoittelija tai tettiläinen tai joku muu vieraileva tähti hoitopuolella. Silloin harvoin kun on kyseessä miespuolinen olento, meno on tyystin toinen. Mieshoitajan ei kahta kertaa tarvitse mörähtää, niin poikien huuto loppuu siihen.
Enemmän kuin se mitä jalkovälissä on vaikuttaa se mitä lapselta odotetaan ja vaaditaan. Että jos nyt VIHDOIN palattaisiin jankuttamasta villeistä pojista ja rauhallisista tytöistä ja keskityttäisiin sen sijaan kasvattamaan niitä lapsia toivottuun eikä stereotypiseen suuntaan. Jos haluaa lapsesta - vehkeisiin katsomatta - hyväkäytöksinen, häntä pitää kohdella uskoen että hän pystyy siihen, ohjata, kannustaa, ihastella ja selittää oikeita asioita, eikä huokailla miten "pojat on poikia" ja sitten ihmetellä kun ne sitten on.
Ja kyllä, tutkitusti tytöt ja pojat saavat päivähoidossa erilaista ohjausta, palautetta, vapautta ja aikuisen läsnäoloa. Mikä ihme että lopputulos eri kasvatustavalla on erilainen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen ihmetellyt, kuinka rauhallisia on esim.turnausmatkat 30-50 pojan kanssa. Nyt joukkueessa on yksi hankala sähläri ja kaaosta aiheuttava. Mutta hänen tausta on traumaattinen. Hän on orpo yms. Se luultavasti selittää, mutta ei hän armoa saa. Häneltä vaaditaan käyttäytymistä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että päiväkodeissa on niin vähän miehiä. Lapset kun ovat kotona pääosin äitien hoivissa ennen päiväkotiuraansa, he tottuvat siihen, että äidille voi kettuilla niin paljon kuin haluaa. Päiväkodissa sitten toisten naisten kanssa käytös jatkuu.
Minun lapseni on myös ns. kiltti tyttö, joka pitää rauhasta ja hiljaisuudesta. Päiväkoti on erinomaisen hyvä, mutta kyllähän siellä ryhmässä on niitä poikia, joiden käytös on aivan järkyttävä. Huutoa, kirkumista, juoksemista, tönimistä, haukkumista jne. Sellaista en ole koskaan nähnyt tytöillä, en edes niillä vilkkailla.
Päiväkodissa on lähes aina joku työharjoittelija tai tettiläinen tai joku muu vieraileva tähti hoitopuolella. Silloin harvoin kun on kyseessä miespuolinen olento, meno on tyystin toinen. Mieshoitajan ei kahta kertaa tarvitse mörähtää, niin poikien huuto loppuu siihen.
Eli niistä järkyttävistä pojista tulee lopulta paljon parempia lastenhoitajia kuin tytöistä?
Eivät kaikki pojat ole järkyttäviä. On niitä rauhallisiakin. Ehkä he juuri hakeutuvatkin alalle.
Villit pojat eivät kuuntele naispuolisia hoitajia eivätkä aikanaan opettajia. Oletan, että kotona eivät kuuntele äitiänsäkään. Ainakin sen huomaa silloin, kun äiti tulee hakemaan lasta hoidosta, ja lapsi vain huutaa ja hyppii seinille eikä suostu millään lopettamaan riehumisleikkiä ja laittamaan vaatteita päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen ihmetellyt, kuinka rauhallisia on esim.turnausmatkat 30-50 pojan kanssa. Nyt joukkueessa on yksi hankala sähläri ja kaaosta aiheuttava. Mutta hänen tausta on traumaattinen. Hän on orpo yms. Se luultavasti selittää, mutta ei hän armoa saa. Häneltä vaaditaan käyttäytymistä myös.
Turnausmatkoilla lapset on nokat kiinni kännykässä mennen tullen.
No yhtä lailla ne poikien äidit voi tietää että heidän poikansa eivät käyttäydy huonosti :D ja minun kiltti ja mukava poikani on jo yläasteella, ja minulla on tytärkin, kiltti myös.