Monella naisella tuntuu olevan vaikeuksia autokaupassa, mistähän johtuu, että minulla ei?

Ap lisää, että muutenkin kun käydään autoja katsomassa, myyjät usein kysyvät, että kenelle etsitään ja minua kohdellaan tasavertaisena miehen kanssa. Tuo esimerkki kolmesta liikkeestä oli kun tosissani olin autoa ostamassa, en vain katselemassa. 

Olet varmaan käynyt Toyota -liikkeessä. Siellä osataan käyttäytyä.

Toi "mistäs väristä pikkurouva pitäisi?" -asenne on jo tosiaan menneen talven lumia, mutta kyllä siihen vielä 2000-luvun alussa törmäsi suht tiheään. 

Vierailija kirjoitti:

Olet varmaan käynyt Toyota -liikkeessä. Siellä osataan käyttäytyä.

Ei ole VW-auton ja Audi Centerin asenteessa kyllä myöskään mitään vikaa.

Kysyn tätä siksi, kun facebookissa moni nainen kertoo tuon tyyppisestä kohtelusta. Jotenkin en omalla nimelläni ilkeä kommentoida, että olikohan tuo joskus 20 vuotta sitten. Toyota-liike oli kyllä yksi, mutta peugeot-liike oli se, mistä ostin. Myös Mersuliikkeessä, jossa tosin katselin käytettyjä muita merkkejä, oli kohtelu hyvä ja siellä se oli ehkä parasta. Ap. 

Ostitko uutta vai käytettyä? Kävitkö koeajamassa? Puhuitko sinä myyjälle vai puhuiko miehesi?

Oma kokemus on se, että jos mies ei puhu mitään ja nainen puhuu, niin myyjä ryhtyy puhumaan sille naiselle, mutta jos mies siitä sivusta kyselee,  niin tietty myyjä sille vastaa. Kodinkonekaupassa usein nainen aloittaa ostotapahtuman ja sitten mies alkaa kyselemään eikä myyjänä aina oikein tiedä, että kuka on hankintaa tekemässä ja tietää vaikka sen, että millainen liitäntä liesituulettimelle on.

Sama juttu, kaupoilla käynyt sekä yksin että miehen kanssa, tutuilla ja tuntemattomilla, ja samoin autokorjaamoilla, rengasliikkeissä jne. enkä kokenu että olis mitään ongelmaa. Jotenkin tuntuu että onkohan nää yliolkaista palvelua saaneet menneet autoliikkeeseen ja ilmoittaneet "että joku kiva pieni ja halpa ja punainen", vaikee kai myyjän on napata kiinni että mitä oikein halutaan.

Nyt sitten vielä niitä tilastoja niistä monista naisista :D

Musta tuntuu...

Vierailija kirjoitti:

Olet varmaan käynyt Toyota -liikkeessä. Siellä osataan käyttäytyä.

Sama kokemus.

Kukapa meistä ei ajattelisi olevansa muita keskivertonaisia kovempi jätkiä noissa musta tuntuu logiikoissaan. Mä olen muuten peruuttanut enemmän kuin moni mies on menny eteen päin.#uniikkilumihiutale

Tää tilasto on kokoelma facebookin, jonkun keskustelupalstan ja myös live-elämässäkin puhutuista kommenteista. 9/10 naisesta valittaa, että häntä ei ole noteerattu autokaupoissa. 

Joo, se on totta, että minä puhun. Mies ei yleensä kommentoi kovin paljon noissa tilanteissa, saattaa kyllä jotain pientä kysyä, mikä häntä kiinnostaa. 

Viime keväänä menin 2 lapsen (molemmat 3v) autokaupoille. Tiesin tarkasti, minkä auton haluan. Kaupoille menin klo 10 aikaan eli silloin, kun oli hiljaista. Reippaasti menin myyjälle sanomaan, että vaihtaisin auton uuteen. Hän sanoi että hetkinen, tulen kohta avuksi. Katselin autoja, lapset ei juoksennelleet ympäriinsä. Kerroin heille, että tämmöinen me ostetaan. Odottelin aikani myyjää, 15 min kuluttua hän lähti jonnekin pois. Menin kassan (?) luokse ja kysyin, olisiko mahdollista saada myyjää paikalle. Hän kuulutti, että täällä olisi asiakas ja hetken kuluttua toinen myyjä tuli paikalle kahvimuki kädessä. Mies katsoi ylitseni ja kysyi kassalta, että missä se asiakas on.

Vastasin, että tässä. Ostaisin tuon tietyn merkin ja mallin auton, koska sen voisi saada. Myyjä ryhtyi kertomaan rahoituksesta ja siitä, että heillä on halvempiakin malleja.

Huokaisin ja kysyin, onko hän provikkapalkalla, koska jos on, niin juuri nyt hän menetti asiakkaan.

Seuraavana viikonloppuna menin saman merkin liikkeeseen naapurikaupunkiin ja tein kaupat. Sen ekan liikkeen pomolle soitin ja kerroin, että heidän palvelunsa on mielenkiintoista.

Hohhoijaa taas näitä isoisän aikaisia auto juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Kukapa meistä ei ajattelisi olevansa muita keskivertonaisia kovempi jätkiä noissa musta tuntuu logiikoissaan. Mä olen muuten peruuttanut enemmän kuin moni mies on menny eteen päin.#uniikkilumihiutale

Kirjoitin heti aloituksessa, etten ole mikään kova jätkä, vaan tavallinen perusnainen, joka ei tiedä tekniikasta mitään ihmeellistä, koulussa opetetut perusasiat vain. 

Vierailija kirjoitti:

Kysyn tätä siksi, kun facebookissa moni nainen kertoo tuon tyyppisestä kohtelusta. Jotenkin en omalla nimelläni ilkeä kommentoida, että olikohan tuo joskus 20 vuotta sitten. Toyota-liike oli kyllä yksi, mutta peugeot-liike oli se, mistä ostin. Myös Mersuliikkeessä, jossa tosin katselin käytettyjä muita merkkejä, oli kohtelu hyvä ja siellä se oli ehkä parasta. Ap. 

3:nen jatkaa.. nimenomaan Peugeot-liike oli se, missä multa toi värikysymys kysyttiin  vuonna 2002, kun oltiin auto-ostoksilla. Ostettiin sit Ford, silloisessa Stockmannin Autossa oli pikkusen nuoremman polven myyjät. Ja myynnissä paremmat autot.

Vierailija kirjoitti:

Viime keväänä menin 2 lapsen (molemmat 3v) autokaupoille. Tiesin tarkasti, minkä auton haluan. Kaupoille menin klo 10 aikaan eli silloin, kun oli hiljaista. Reippaasti menin myyjälle sanomaan, että vaihtaisin auton uuteen. Hän sanoi että hetkinen, tulen kohta avuksi. Katselin autoja, lapset ei juoksennelleet ympäriinsä. Kerroin heille, että tämmöinen me ostetaan. Odottelin aikani myyjää, 15 min kuluttua hän lähti jonnekin pois. Menin kassan (?) luokse ja kysyin, olisiko mahdollista saada myyjää paikalle. Hän kuulutti, että täällä olisi asiakas ja hetken kuluttua toinen myyjä tuli paikalle kahvimuki kädessä. Mies katsoi ylitseni ja kysyi kassalta, että missä se asiakas on.

Vastasin, että tässä. Ostaisin tuon tietyn merkin ja mallin auton, koska sen voisi saada. Myyjä ryhtyi kertomaan rahoituksesta ja siitä, että heillä on halvempiakin malleja.

Huokaisin ja kysyin, onko hän provikkapalkalla, koska jos on, niin juuri nyt hän menetti asiakkaan.

Seuraavana viikonloppuna menin saman merkin liikkeeseen naapurikaupunkiin ja tein kaupat. Sen ekan liikkeen pomolle soitin ja kerroin, että heidän palvelunsa on mielenkiintoista.

Niin tyypillistä naista, että...Miksi et käynyt kyseistä keskustelua liikkeen pomon kanssa paikan päällä vaan luikit pakoon ja ehkä tingit vielä siitä mitä alunperin halusit?

Ap lisää, että on tiettyjä autoliikkeitä, joissa kukaan ei tunnu saavan mitään palvelua, mutta se ei ole sukupuolesta kiinni. Mies osti itselleen pari vuotta sitten autoa ja yksikään myyjä ei noteerannut meistä kumpaakaan. Jääköön liike sanomatta, koska siitä samasta liikkeestä kuitenkin löytyi toisella kertaa sekin myyjä, joka sen auton myi. Siinäkin tilanteessa minutkin noteerattiin, vaikka auto tuli miehelle. 

Minä olen ostanut 20 vuoden aikana neljä uutta autoa, ja kaikkina kertoina minua on kohdeltu asiallisesti ja hyvin. Vaikka mies on mukana, minua on kohdeltu täysin päätösvaltaisena ihmisenä.

Yksi poikkeus on, eräs Opelmyyjä. Se ei kuitenkaan liittynyt mielestäni sukupuoleen vaan ikään. Olimme käteisellä ostamassa uutta perheautoa, olin jotain 25 ja nuoren näköinen ikäisekseni. Ja myyjä ei meinannut edes koeajoon antaa. No naapuriliikkeen myyjä antoi toisen merkin tila-auton, johon ihastuimme ja ostimme. Tosiaan uutena ja ihan hyvin varusteltuna. Siitä liikkeestä olemme myöhemmin ostaneet useampia autoja.

Vierailija kirjoitti:

Viime keväänä menin 2 lapsen (molemmat 3v) autokaupoille. Tiesin tarkasti, minkä auton haluan. Kaupoille menin klo 10 aikaan eli silloin, kun oli hiljaista. Reippaasti menin myyjälle sanomaan, että vaihtaisin auton uuteen. Hän sanoi että hetkinen, tulen kohta avuksi. Katselin autoja, lapset ei juoksennelleet ympäriinsä. Kerroin heille, että tämmöinen me ostetaan. Odottelin aikani myyjää, 15 min kuluttua hän lähti jonnekin pois. Menin kassan (?) luokse ja kysyin, olisiko mahdollista saada myyjää paikalle. Hän kuulutti, että täällä olisi asiakas ja hetken kuluttua toinen myyjä tuli paikalle kahvimuki kädessä. Mies katsoi ylitseni ja kysyi kassalta, että missä se asiakas on.

Vastasin, että tässä. Ostaisin tuon tietyn merkin ja mallin auton, koska sen voisi saada. Myyjä ryhtyi kertomaan rahoituksesta ja siitä, että heillä on halvempiakin malleja.

Huokaisin ja kysyin, onko hän provikkapalkalla, koska jos on, niin juuri nyt hän menetti asiakkaan.

Seuraavana viikonloppuna menin saman merkin liikkeeseen naapurikaupunkiin ja tein kaupat. Sen ekan liikkeen pomolle soitin ja kerroin, että heidän palvelunsa on mielenkiintoista.

Ja nyt pitäsi laittaa mitali postiin? Mikä hitto siinä on, että ei osata vaatia sitä arvoistaan kohtelua vaan luikitaan toisaalle ja kirjoitettaan itsestään se sankari?

ps. jäikö liikkeeltä nyt se kyseinen auto myymättä?