Lue keskustelun säännöt.
Miksi sinä et hymyile?
11.04.2013 |
Tuli tuosta ketjusta mieleen, jossa puhutaan naisista, jotka eivät löydä miestä. Eli miksi ette hymyile? Eikö kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa saa sinua hyvälle tuulelle ja hymyilemään?
Mulla on _aina_ ollut vientiä, enkä ole koskaan ollut mallin mitoissa. Mutta ihmisiä tavatessani olen ihan aidosti keskustelussa mukana, hymyilen ja nauran. Olen ollut jo yli 10 vuotta parisuhteessa ja edelleen meillä on miehen kanssa mukavaa - samoin edelleen uusia ihmisiä tavatessani olen vieläkin saanut kommenttia hymystäni, vaikka tarkoitusperät ovatkin nykyään ihan kaverilliset.
Kommentit (26)
Minulla ei ole jenkki hymyä naamalla, mutta pieni hymy usein ja silmäni "nauravat". Rakastan katsoa ihmisiä suoraan silmiin. Muutenkin ole sosiaalinen. Olen miettinyt, että tästä syystä varmaan miehet lähestyvät minua ekana, jos ollaan tyttöporukalla liikenteessä. Olen varattu, enkä flirttaile. En myöskään meikkaa, mutta pukeudun siististi ja normaali hygienia kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 09:16"]Eikö kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa saa sinua hyvälle tuulelle ja hymyilemään?
[/quote]
No ei. Muut ihmiset ovat tehneet tiettäväksi lapsesta asti, etten kelpaa heidän joukkoonsa. Ei siinä hymyily auta, kun tuntematon tulee kadula sanomaan "oletpa ruma". Kyllä se vaan niin on, että jos minua vaaditaan hymyilemään, niin sen vaatijan pitään ENSIN olla minulle ystävällinen.
Ja niinkuin joku tuossa edellä jo sanoi, minäkään en kaipaa mitään "vientiä". Mutta jos sinulle miesten huomio on elämän suola, niin mikäs siinä.
Ei juma mitä norsunv-naamoja täällä :D En kyllä ihmettele jos miehet kaikkoaa ympäriltä :D
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:58"]
Ei juma mitä norsunv-naamoja täällä :D En kyllä ihmettele jos miehet kaikkoaa ympäriltä :D
[/quote]
Hyvä vaan kun kaikkoaa, jääpähän sulle enemmän! Mihin sä tarviit jotain mieslaumaa ympärille? Kyllä mulle riittää oma rakas, enkä kaipaa yhtään ylimääräistä huomiota.
Hymyily ei ole tahdonalainen asia, niinku ei tunteetkaan jotka näkyy ilmeinä. Yhtä vaikeaa on nauraa, kuin hymyilläkin, tahdonvoimalla
9:lle
Myös minä hymyilen ja tervehdin ihmisiä työkseni ja minulla se vaikuttaa päinvastoin, hymy jää päälle ja helpommin tulee tervehdittyä esim. kaupan kassoja ja bussikuskeja kun on tottunut hymyilemään jatkuvasti "ilman aihetta". Lisäksi huomasin jo oltuani tässä työssä muutman kuukauden että olen myös itse paremmalla tuulella. On ihanaa kun saa hymyllään muutkin hymyilemään :) En ymmärrä suomalaisten murjotuskulttuuria