Mikä sai työhaastattelussa toivomaan että et saa paikkaa?

Haastattelussa yrittäjä mollasi koko alan työntekijät ja jo haastatellut hakijat huonoiksi työntekijöiksi.

Lisäksi kertoi esimerkkejä hänellä töissä olleista työntekijöistä ikäviä asioita.

Tarkkaa palkan määrää tai työtuntien määrää ei lypsämälläkään irronnut.

Ja näillä eväillä vielä kehtasi ruinata töihin. Huusi, että sinä saat karenssin, kun kauniisti kerroin, että sun kannattaa haastatella muitakin hakijoita.

Arvioni työnantajasta osui nappiin. Hirveesti keltaista nestettä päässä.

Varmaan saa kertoa opiskelupaikan hakuun liittyvästä haastattelusta. Hain erääseen pieneen AMK:n "sivutoimipisteeseen" opiskelemaan. Opettajat haastattelivat hakijoita. Jäi niin tympeä kuva koko paikasta, etten olisi mennyt, vaikka olisin päässyt. Haastatellut opettaja oli tosi tyly ja vihaisen oloinen ja epäili kaikkia sanomisiani. En tiedä, oliko se joku testi, mutta ei jäänyt positiivinen mielikuva. Onneksi pääsin opiskelemaan muualle. Töihinkin olen päässyt, vaikka haastatteluissa ei ole ollut armotonta tylyyttämistä ja testaamista.

Vastenmieliseltä sovinistilta vaikuttanut pomo, joka keskittyi lähinnä kertomaan mahtailevia juttuja itsestään. Välillä kyseli omituisia tupakoinnistani, alkoholinkäytöstäni ja isäsuhteestani.

Yllätyksekseni sain paikan, eikä ollut varaa kieltäytyä kun olin työttömänä. Se, mikä haastattelussa ei ollut käynyt ilmi, oli se että pomo oli myös niin laiska, ettei pahemmin häirinnyt työntekoani, eli sikäli olin itse ollut ennakkokäsityksineni väärässä. Piti vain ymmärtää olla menemättä hänen työhuoneeseensa, jottei joutuisi kuulemaan loputonta selontekoa golfsaavutukssista tai viinitastingeista. Oikeastaan en tarvinnut pomoa mihinkään, duunit hoituivat työkavereiden kanssa ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun viisikymppinen paikan pomo kommentoi, että "heitit sitten oman urasi romukoppaan lähtemällä miehen perässä ulkomaille!"

Joo, opettelin siellä vaan uuden kielen, tein vapaaehtoistöitä, suoritin 15 op opintokokonaisuuden etänä jne. Ja mulla oli jo pitkä työkokemus takana.

Mulle tuli siitä avausrepliikistä kyllä vahva tunne että tänne mä en halua töihin. Jos olis ollut pokkaa, olisin sanonut että eiköhän tää ollut tässä.

Psykologian tunneilla sinulle on varmaan opetettu jettä ikivanha sananlasku "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa" on totta, eli sanat ei loukkaa ellei sanat ole jollain tavalla totta.

Jos tätäkin asiaa nyt ajattelee asiayhteyden osalta, työnhaku ja työura, niin haastattelija oli täysin oikeassa.

Nimittäin näen päivittäen hakemuksia jossa on oltu 10v ulkomailla poissa työelämästä ja kun tullaan takaisin, monesti eron takia tai lasten takia, niin oletetaan että se 10v aika ei näy missään.....ja mitä kieleen tulee niin kyllä Suomessakin on ihmisiä jotka osaa vierasta kieltä

Oikeassa haastattelija oli

Psykologian tunneilla ei opeteta sloganeita tai sananlaskuja, vaan tiedeperustalta psykologiaa. Dorka.

Mä oon itse langennut siihen että työhaastattelussa työnantajat antaa kuvan että ovat reiluja,mukavia,joustavia,ystävälliä El toisin sanoen teeskennellään niin kauan kunnes nimet on papereissa...sitten alkaa työnantaja todellinen luonne paljastua ja kaikki luvatut asiat ei pidäkään paikkaansa ja työnantajan luonne muuttunut suorastaan hirviömäiseks...en ihmettele että nuoret väsyy ja uupuu työelämässä,mikään ei koskaan kelpaa työnantajille, ei vaikka mitä tekis ja annettujen ohjeiden mukaan menet ja silti on väärin.

Yleensä siinä kohtaa kun palkka paljastetaan kun eihän sitä voi mitenkään laittaa siihen ilmoitukseen että palkka on se ihan minimi tes millä 20v yksiössä asuva sinkku juuri pysyy hengissä

Ihan ylipäänsä en jaksa koko työhaastattelukonseptia. En ole ihmisiä jotka messuavat omasta itsestään tuntitolkulla. 

Oma kokemus on opiskelupaikan hakuun liittyvästä  haastattelusta. Oli kaksi naista pöydän takana, ja nopeasti kävi ilmi, että oli kyseessä oli hyvä poliisi, paha poliisi- asetelma. Toinen kyseli ihan asiallisesti tilanteeseen sopivia kysymyksiä, ja sitten toinen yhtäkkiä äyskähti jotain tyyliin " Mitenkäs päihteet? Käytätkö?" Häkellyin niin, että pasmat menivät sekaisin. Tarkoitus oli sanoa, että ei ole ongelmaa päihteiden kanssa, mutta sanoinkin, että minulla on oikein hyvä suhde päihteisiin. En tiedä johtuiko juuri tuosta, että en päässyt opiskelemaan kyseiseen paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus on opiskelupaikan hakuun liittyvästä  haastattelusta. Oli kaksi naista pöydän takana, ja nopeasti kävi ilmi, että oli kyseessä oli hyvä poliisi, paha poliisi- asetelma. Toinen kyseli ihan asiallisesti tilanteeseen sopivia kysymyksiä, ja sitten toinen yhtäkkiä äyskähti jotain tyyliin " Mitenkäs päihteet? Käytätkö?" Häkellyin niin, että pasmat menivät sekaisin. Tarkoitus oli sanoa, että ei ole ongelmaa päihteiden kanssa, mutta sanoinkin, että minulla on oikein hyvä suhde päihteisiin. En tiedä johtuiko juuri tuosta, että en päässyt opiskelemaan kyseiseen paikkaan.

Eikä harmittanut lainkaan, etten  päässyt.

Työhaastattelija kysyi, että onko sulla lapsia? Kysyin, että onkohan tämä sellainen kysymys, jonka saa kysyä työhaastattelussa. Haastattelija alkoi nauramaan ja totesi, että ei anna kauhean luotettavaa kuvaa hakijasta, jos ei kerro. Totesin, että minähän ne työt teen, mutta jossain toisessa firmassa, kiitos. 



Se, että jo työhaastattelussa mennään laittoman puolelle on aika vahva red flag. Otin työpaikan firmasta, jossa todettiin työhaastattelussa, että olemme joustavia kaikenlaisissa perhe- ja elämäntilanteissa, sillä meille on tärkeää työntekijän viihtyvyys ja jaksaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Alentuva suhtautuminen haastateltavaan. Se jotenkin muuttaa koko haastattelun luonteen, jos jo heti alusta alkaen tulee olo, että pidetään huonona.

Tämä! Tällaisen työpaikan kierrän kaukaa.

On muuten makea tunne, kun pääsee itse vastaamaan, että kiitos, mutta ei kiitos :D 

Hain nuorisoteatterin 20h/vko toimistoassistentiksi. Työtehtävät eivät olleet kovin vaativat.

Haastattelu oli todella jäykkä, 3 ihmistä istui mua vastapäätä tuijottaen ja yksi heistä laukoi peräjälkeen tiukkoja ääripään tilanne kysymyksiä tyyliin: miten toimisit jos toimisto nyt räjähtäisi ja sinulla on puhelu kesken. Miten toimisit!!! Miten!!!

Olin aika jäissä ja toivoin etten joudu työskentelemään heidän kanssaan IKINÄ.. Itselle hyvä tiimihenki ja motivoiva työympäristö on liian arvokas.

xD

Vierailija kirjoitti:

Yleensä siinä kohtaa kun palkka paljastetaan kun eihän sitä voi mitenkään laittaa siihen ilmoitukseen että palkka on se ihan minimi tes millä 20v yksiössä asuva sinkku juuri pysyy hengissä

Mä en myöskään ymmärrä, miksei sitä palkkaa tai joitain suuntaa-antavaa palkkahaitaria voida laittaa näkyviin. Se säästää kaikkien aikaa. Vaikkei palkka ole kaikki kaikessa, niin totta ihmeessä se vaikuttaa siihen, kiinnostaako työ vai ei. 

Annettiin paperilla hämyinen ohjelmakoodipätkä ja vartti aikaa miettiä kaikki mikä siinä on väärin. Ei mitään kontekstia mihin koodi liittyy. Etsivät tosi detaljitason juttuja mistä olisi pitänyt tietää kontekstia, mihin koodi liittyy. Haastattelusta lähtiessä totesin mielessäni ettei tuonne tarvitse enää mennä uudestaan. Eivät edes vaivautuneet lähettämään viestiä, etten tullut valituksi.

18-vuotiaana hain kesätöitä yhteystietoyrityksestä, joka olisi siis ollut puhelimeen vastaamista ja tietojen antamista asiakkaille. Haastattelussa oli kaksi miestä, toinen nuori ja toinen vanhempi mies. Jo ennen varsinaisen haastattelun alkamista nuorempi mies mainosti virnistellen, että hänellä on omakin firma ja siihen etsii työntekijää. Haastattelussa vanhempi kyseli olenko herkkä ja itkenkö helposti, kun asiakkaat voivat olla ilkeitäkin, johon vastasin että tietyissä tilanteissa olen. Haastattelun jälkeen nuorempi haastattelija soitti, etten saanut paikkaa herkkyyteni vuoksi (mikä oli ihan ok jälkikäteen ajateltuna), mutta alkoi mainostamaan uudestaan omaa yritystään ja kertoi haluavansa minut sinne töihin. Ei kertonut mitä työ sisältää, olisi pitänyt tulla vain haastatteluun. Keksin hätävalheen, että olen saanut toisesta työpaikasta kesätyötarjouksen. Vielä tänäkin päivänä mietityttää mitähän se toinen työ olisi sisältänyt, kun sen sisällöstä ei maininnut mitään kysyttäessäkään.

Vierailija kirjoitti:

Kun viisikymppinen paikan pomo kommentoi, että "heitit sitten oman urasi romukoppaan lähtemällä miehen perässä ulkomaille!"

Joo, opettelin siellä vaan uuden kielen, tein vapaaehtoistöitä, suoritin 15 op opintokokonaisuuden etänä jne. Ja mulla oli jo pitkä työkokemus takana.

Mulle tuli siitä avausrepliikistä kyllä vahva tunne että tänne mä en halua töihin. Jos olis ollut pokkaa, olisin sanonut että eiköhän tää ollut tässä.

Yhtään kukaan mies ei luopuisi reikänsä takia työstään. Turhaan puolustelet typerää alentuvuuttasi ja sitä että annat fyysisesti vahvemman pirttihirmun käyttää hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Hirveän pieni palkka. Ei oltu mainittu ilmoituksessa. Jännä. Amk koulutuksen kuitenkin vaati mutta palkka niin pieni että lähdin nauraen ulos.

Siis jotain jännää kuitenkin löytyi työstä.

Laidasta laitaan on ollut. 

Multakin on kysytty että olenko lähdössä lomalle. Joo en varmaan kun ihan töitä ja rahaa yritän saada. Kerran olisin halunnut kesäksi töihin johonkin puhelin myyntiin B-to-B ja ne ilmoittikin että lafka laitetaan kiinni heinäkuuksi kun toimarit on silloin lomalla kuitenkin. 

Ahdistavaa on ollut tiukka kahden haastattelijan tenttaus, ei yhtään rento tunnelma. Ja toinen ääripää, missä oli kyllä rentoa, mutta neukkarissa oli varmaan 6 ihmistä joista yks puhui vain englantia, mä kyllä osaan enkkua, mutta siinä sitten taiteilla kahden kielen välillä, ja ne kyllä sanoi että voin vastata suomeksikin. Sori tällanen introvertti menee lukkoon tollasessa tilanteessa. Työ ei edes ollut mitään sosiaalista vaan aika itsenäistä tutkimustyötä. 

Haastattelija, päällikkötasin ihminen ei osannut kertoa mitään palkasta. Pyysin sitä sitten jälkikäteen sähköpostilla, sain TESin PDF:nä, mistä nyt ei voinut sanoa mitään mikä se minun palkkani olisi ollut. 

Kaksimieliset naurahdukset.

Aikoinaan vasta valmistuneena hoitajana, haastattelijan ensimmäinen kysymys oli löytyykö luurankoja kaapista, joista pitäisi tietää Tästä aikaa 20v. Sain kyllä paikan, mutta jäi aika huono fiilis, tämä kuitenkin urani ensimmäinen työhaastattelu