Mitä luonteenpiirrettä inhoat itsessäsi?
Minä: olen pikkumainen ja tuomitseva, kestän stressiä, epävarmuutta, konflikteja ja ristiriitoja huonosti, olen äkkipikainen. Nämä tuli ekaksi mieleen mutta lisääkin keksin varmasti.
Kommentit (41)
Olen ilkeä ihminen. En tykkää kaunistella asioita, joten usein sanon mitä oikeasti ajattelen. Tästä syystä ihmiset eivät oikein pidä minusta, mutta tykkäänkin olla yksinäni.
Pitkävihaisuus ja kannan kaunaa pitkään. En pääse yli kokemistani vääryydestä.
En oo miettiny.. Järkevämpää kehittää itteensö ku vihata😁
Kontrolli- ja hygieniafriikkeys, ajoittainen totaaliaikaansaamattomuus ja välillä ihmisviha.
Kiltteys, herkkyys ja huono itsetunto. Jos olen napakampi niin koen syyllisyyttä jälkikäteen. Kaikki kävelevät ylitseni, suhtautuvat alentuvasti ja ilkeilevät. Tosin en välitä ihmisten seurasta koska joudun aina muiden kyykyttämäksi.
Jätän asioita viimetippaan. Siirrän siirrän siirrän kunnes on ihan pakko.
Tuon olen sanonut pari kertaa myös työhaastattelussa ja siitä huolimatta saanut paikan!
Huonoja puolia varmaan on joku epäsosiaalisuus tai erakkous ja turhasta On gelman tekeminen😁 laiskuus vois mainita, mutta sen oon itse valinnut
Kannan kaunaa, pitkäänkin, olen uskomattoman pitkävihainen vaikka riita olisi ollut ihan pieni ja typerä. En ikinä myönnä olevani väärässä. En pyydä anteeksi. Luonteessani on liikaa kovuutta ja kylmyyttä, joka on vain lisääntynyt iän myötä. Ehkä jonakin päivänä tulee joku, joka rakastaa sen minusta pois. Vielä tähän päivään mennessä kukaan ei ole jäänyt kovin pitkäksi aikaa.
Vastapainoksi olen esim. hyvin antelias. Annan läheisilleni hienoja lahjoja enkä halua itse mitään. Ihan kuin korvaisin sillä paskamaisuuttani. Ostan läheisteni rakkauden ja sitten voin taas olla heille kauhea.
Vierailija kirjoitti:
Pitkävihaisuus ja kannan kaunaa pitkään. En pääse yli kokemistani vääryydestä.
Mulla sama.
- Syyllistenetsintämoodi: takerrun siihen miksi meni pieleen enkä pysty heti miettimään miten korjataan.
- Kielioppinatsi sisälläni yrittää koko ajan päästä irti
- Alisuoriutuminen: olisin päässyt työelämässä pitemmälle jos olisin kunnolla ponnistellut ja mennyt epämukavuusalueelleni. Ihmiset ovat hirveän aikaansaavia ja puurtavat tavoitteidensa eteen, mutta minussa asuu pieni vätys, jota joudun koko ajan piiskaamaan.
En tiedä onko sellaisia. Olisi aika ristiriitaista inhota omia luonteenpiirteitään. Joitain hankalia piirteitä on, mutta liioittelisin jos väittäisin että inhoan niitä. Ehkä pahin on se, että joskus annan periksi kun minua painostetaan tekemään jotain mitä en halua. Kaikki ne asiat, joita kadun eniten, olisivat jääneet tekemättä ilman tätä piirrettä.
Pitkäjänteisyyden puutetta, kaikki pitäisi tapahtua heti.
Vetkuttelu, saamattomuus, itsesääliin vajoaminen, herkkyys ( joka on toisaalta hyvä, mutta vie myös paljon volmia).
Tällä hetkellä kärsivällisyyden puute ja liika uhrautuvaisuus työelämässä. Ärsyynnyn joihinkin työkavereihini nykyään todella helposti, ja minun alkaa olla yhä vaikeampi piilottaa sitä. Haluaisin olla se mukava ja helposti lähestyttävä työkaveri, mutta joidenkin työkavereideni oma-aloitteisuuden puute ja kaikkien vaikeimpien hommien jatkuva sysääminen minulle niiden itse opettelemisen sijaan saa usein sappeni kiehumaan. Joudun todella hillitsemään itseni, etten sanoisi pahasti.
Samaan aikaan minua ärsyttää, että olen tällainen kynnysmatto ja kuitenkin teen ne kaikki vaikeat ja likaiset hommat, kun pyydetään.
Äkkipikaisuus ja vaativuus erityisesti itseäni - mutta myös muita läheisiä - kohtaan.
Todella huonoja piirteitä äidille. Joka päivä pinnistelen äärirajoilla etten traumatisoisi lapsiani, ja varmasti epäonnistun silti.
Vinkkejä otetaan vastaan. Miten kanavoida nämä piirteet niin etteivät ne vahingoita muita?
Laiskuus, liika kiltteys ja miellyttämisentarve, huono kritiikin- ja stressinsietokyky.
Olen seurallinen ja sovitteleva, jotka ottavat ominaisuuksina monia päähän. Tämä ainakin siitä päätellen, että jos juttelen niitä näitä ja hymyilen niin aina jollekin murjottajalle tai koppavalle tyypille se on ongelma, joka täytyy saada nitistettyä minusta pois. Valitettavasti näitä ihmisiä on Suomi puolillaan. Ja osa näistä ihmisistä oikein hakeutuu seuraani, enkä osaa puolustautua tai olla jämäkkä.
Laiskuus ja ajoittainen innottomuus. Usein kokemani ihmisinho. Tänäänkin kaupungilla ensiajatus jokaisesta vastaantulijasta oli negatiivinen. Tyyliin "--ttuakos lyllerrät siihen mun tielleni" ja "ärsytät minua olemassaolollasi, senkin rumilus". Minkäänlaista kärsivällisyyttä minulla ei näinä hetkinä ole ja ensimmäiseksi näen muissa ne typerät asiat miten joku on tai käyttäytyy.
Tämä ei ole normitila, mutta jos yhtään väsyttää tai stressaa niin laukeaa heti. Ajattelen silloin muista pelkkää huonoa. Pyrin toki käyttäytymään kuitenkin hyvin. Onneksi tästä voi tietoisesti opetella pois.