Lue keskustelun säännöt.
Helppoja ilmastotekoja, joissa ei tarvi nähdä paljon vaivaa tai ei maksa paljon.
23.03.2019 |
Annetaan vinkkejä toisillemme.
Itse olen korvannut kaukaa tuodun riisin riisi+ohra sekoituksella, jossa puolet on kotimaista ohraa. Maistuukin paremmalle kuin pelkkä riisi. Kotimainen peruna olisi varmasti vielä parempi, mutta let`s face it, ihminen ei jaksa syödä yksipuolisesti ja riisi sopii joihinkin ruokiin vain paremmin.
https://www.myllynparas.fi/tuotteet/irtonainen-riisi-ohra-1-kg
Leivissä ei kannata ostaa kauppojen paistopisteiden tuotteita, koska ne on yleensä tuotu ulkomailta.
Maidossa katson, että mikä merkki on lähimeijerin valmistamaa ja ostan sitä. Hintaerot ovat kuitenkin vain noin 10 senttiä.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelle tulee mielee tämmöisiä:
- ei ylenpaattista veden lotraamista
- roskien lajittelu
- kasvipainotteinen ruokavalio
- naudanlihan vähäinen käyttö
- tavaroiden/vaatteiden kierrätys
- pyöräilee tai kävelee lyhyet matkat
- kertakäyttösten muovipussien tilalle
kangas- tai paperipussit
- palmuöljyn vähäinen käyttö (esim.
jotkut sipsit sisältää)Onhan noita.
.
Paperipussin hiilijalanjälki on moninkertainen muovipussiin verrattuna. Ja kangaskassia pitää käyttää tuhat kertaa että on samalla linjalla muovipussin kanssa. Eli saa käyttää ahkerasti useamman vuoden. On ihan ok siis ottaa välillä se kaupan muovikassi etenkin jod uusiokäyttää niitä roskapussina. Lidlin on vielä kierrätysmuovista valmistettuja.
Ei tuhat, vaan 53 kertaa. Kestokassi kestää kevyesti pidempään kuin puolen vuoden jokaviikkoista käyttöä.
https://yle.fi/uutiset/3-10319653
Tuo on kaunisteltu luku. Puuvilla ikävä kyllä ei ole kovin ekologinen ja eettinen materiaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua olla pessimisti, muttei valitettavasti Suomalaisten teoilla ole juurikaan merkitystä maailman mittakaavalla. Toki, se ei tarkoita etteikö meidänkin pidä vähentää päästöjämme ja kulutustamme.
Vuonna 2012 Suomen kasvihuonepäästöt olivat noin 55 500 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, kun taas Kiinan 12 454 711 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Tarkoittaen sitä että, Kiina saastuttaa maailmaa kahdessa päivässä enemmän, kuin me Suomalaiset koko vuodessa.
Tämähän on ihan sama kun me täällä Itä-Suomessa tunkisemmi kaikki jätevedet ja jättet ja roskat Pieliseen, kun meitä täällä on niin vähän ja tuskin se maailmanlaajuisesti merkitsi mitään, vaikka jäätteet lopulta päätyisivät Saimaaseen ja Itämereen. Ei luulisi ketään haittaavan, helpottaisi kummasti meidän elämää, kun vesistö on tuossa äärellä.
Mihinkäs ne Pielisessä olevat kalat pissivät ja kakkaavat?
[i]Totta ihmeessä tehotuotanto kuormittaa enemmän ympäristöä ja lisää ihmisten sairauksia, kun halutaan maksimi tuotto, edulliseen hintaan ja mahdollisimman nopeasti.
Tästä hyvä esimerkki on espanjalaiset tomaatit, jotka jopa talvella myydään pilkkahintaan ja saadaan hyvä sato.
Kiinassa, jopa puut kasvatetaan kasvihuoneessa tai lohikalaa kanaloiden alla, jotka kuormittavat luontoa monin kerroin, toisin kun puut kasvaisi luonnon metsissä tai kalat tulisi luonnon vesistä.
Ja jokainen kotipuutarhuri ymmärtää mitä luomutomaatin kasvattaminen on moninkerroin kalliimpaa ja aikaa vievää, toisin kun tehoviljely, jossa käytetään myrkkyjä ja tehokkaita viljelymenetelmiä.[/i]Ei tästä nyt mitenkään käynyt esille, että miten tuo on ilmastoystävällisempää. Ja kyllä luomutuotannossakin käytetään myrkkyjä, luomumyrkkyjä.
Vierailija kirjoitti:
Kiinassa, jopa puut kasvatetaan kasvihuoneessa tai lohikalaa kanaloiden alla, jotka kuormittavat luontoa monin kerroin, toisin kun puut kasvaisi luonnon metsissä tai kalat tulisi luonnon vesistä.
Sertifioimattomassa järvessä tai metsässä kasvatettu ruoka ei ole luomua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua olla pessimisti, muttei valitettavasti Suomalaisten teoilla ole juurikaan merkitystä maailman mittakaavalla. Toki, se ei tarkoita etteikö meidänkin pidä vähentää päästöjämme ja kulutustamme.
Vuonna 2012 Suomen kasvihuonepäästöt olivat noin 55 500 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, kun taas Kiinan 12 454 711 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Tarkoittaen sitä että, Kiina saastuttaa maailmaa kahdessa päivässä enemmän, kuin me Suomalaiset koko vuodessa.
Tätä en koskaan ole ymmärtänyt, kuinka Suomea ja Kiinaa verrataan toisiinsa, vaikka maan väkiluvussa on valtava ero vai onko suomalaiset jotenkin erityisempiä, jotka voivat yksilötasolla kuormittaa muita enemmän luontoa.
Suomessa väkiluku on n. 5 miljoonaa, kun se
Kiinassa on n. 1.5 miljardia.
Kiinan co2-päästöt PER HENKILÖ (7.5) ovat suuremmat kuin EU-alueen päästöt PER HENKILÖ (6.4)
Tuntuu että keskusteluissa annetaan ymmärtää että kiinan päästö henkilöä kohti olisivat edelleen murto-osa euroopasta, vaikka näin ei todellakaan ole. Ja vielä niputetaan kiina ja intia jotenkin samaan ryhmään vaikka kiinan päästöt henkilöä kohti ovat moninkertaiset intiaan verrattuna (1.7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelle tulee mielee tämmöisiä:
- ei ylenpaattista veden lotraamista
- roskien lajittelu
- kasvipainotteinen ruokavalio
- naudanlihan vähäinen käyttö
- tavaroiden/vaatteiden kierrätys
- pyöräilee tai kävelee lyhyet matkat
- kertakäyttösten muovipussien tilalle
kangas- tai paperipussit
- palmuöljyn vähäinen käyttö (esim.
jotkut sipsit sisältää)Onhan noita.
.
Paperipussin hiilijalanjälki on moninkertainen muovipussiin verrattuna. Ja kangaskassia pitää käyttää tuhat kertaa että on samalla linjalla muovipussin kanssa. Eli saa käyttää ahkerasti useamman vuoden. On ihan ok siis ottaa välillä se kaupan muovikassi etenkin jod uusiokäyttää niitä roskapussina. Lidlin on vielä kierrätysmuovista valmistettuja.
Ei tuhat, vaan 53 kertaa. Kestokassi kestää kevyesti pidempään kuin puolen vuoden jokaviikkoista käyttöä.
https://yle.fi/uutiset/3-10319653
Tuo on kaunisteltu luku. Puuvilla ikävä kyllä ei ole kovin ekologinen ja eettinen materiaali.
Kuka käyttää puuvillaisia kestokasseja? Varmaan paskin mahdollinen materiaali kyseiseen tarkoitukseen. Kierrätysmuovista punottua muovikuitukangasta (*Ikean kassi") sen olla pitää. Kestää tuhat vuotta vaikka millaisessa käytössä, ei ime märkää eikä paskaa, helppo putsata ym, ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa pliis näihin neuvoihinne se ilmastovaikutus mukaan. Siis esim. kun vaihdan muovikassit kestokassiin, maapallon lämpötila kylmenee 0,0000000000018 astetta.
Vegaaniruokavalio 500 kg CO2e/vuosi
Kasvisruokavalio (+kanaa, kalaa, kananmunaa ja/tai maitotuotteita joka aterialla) 1300 kg CO2e/vuosi
Sekaruokavalio (+punaista lihaa joka aterialla) 2200 kg CO2e/vuosi2000 kg CO2e/vuosi on ns. kestävän raja. Siitä puolet menee asumisen päästöihin. Toiseen tonniin pitäisi saada mahtumaan ruoka, liikenne ja muu kulutus.
No montako astetta saat ilmakehän lämpötilaa muuttumaan noilla päästöillä? Siitähän tässä on kysymys. Miten teot vaikuttaa ilmastoon?
Siitä vaan päättelemään. Jos enemmistö täällä porskuttaa tolla 2200 kg CO2e/vuosi pelkästään ruokavalion osalta, ja tutkijat puhuu kolmesta asteesta joka täytyy pysäyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelle tulee mielee tämmöisiä:
- ei ylenpaattista veden lotraamista
- roskien lajittelu
- kasvipainotteinen ruokavalio
- naudanlihan vähäinen käyttö
- tavaroiden/vaatteiden kierrätys
- pyöräilee tai kävelee lyhyet matkat
- kertakäyttösten muovipussien tilalle
kangas- tai paperipussit
- palmuöljyn vähäinen käyttö (esim.
jotkut sipsit sisältää)Onhan noita.
.
Paperipussin hiilijalanjälki on moninkertainen muovipussiin verrattuna. Ja kangaskassia pitää käyttää tuhat kertaa että on samalla linjalla muovipussin kanssa. Eli saa käyttää ahkerasti useamman vuoden. On ihan ok siis ottaa välillä se kaupan muovikassi etenkin jod uusiokäyttää niitä roskapussina. Lidlin on vielä kierrätysmuovista valmistettuja.
Ei tuhat, vaan 53 kertaa. Kestokassi kestää kevyesti pidempään kuin puolen vuoden jokaviikkoista käyttöä.
https://yle.fi/uutiset/3-10319653
Tuo on kaunisteltu luku. Puuvilla ikävä kyllä ei ole kovin ekologinen ja eettinen materiaali.
Kuka käyttää puuvillaisia kestokasseja? Varmaan paskin mahdollinen materiaali kyseiseen tarkoitukseen. Kierrätysmuovista punottua muovikuitukangasta (*Ikean kassi") sen olla pitää. Kestää tuhat vuotta vaikka millaisessa käytössä, ei ime märkää eikä paskaa, helppo putsata ym, ym.
No kuinka moni ihminen täällä tunnustaa kiinnittäneensä huomiota siihen mitä materiaalia mikäkin kangas oikeasti on? Ikävä kyllä iso osa kangaskasseista kaupoissakin on puuvillaa, se on polyesterin jälkeen maailman tuotetuin kuitu yhä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pierun pidättäminen poistettiin? AP kysyi helppoja ja halpoja ilmastotekoja.
Aika harva on lukenut ketjun otsikkoa tai ymmärtänyt sitä. Ap kysyi HELPPOJA ilmastotekoja, joissa ei tarvi nähdä paljon vaivaa tai ei maksa paljon. Sitten tänne laitetaan lapsen tekemättäjättämistä ja lihansyönnin lopettamista, mitkä eivät tosiaankaan ole normaalille ihmiselle mitään helppoja valintoja. Olisi ollut kiva pitää ketju helppojen vinkkien ketjuna. Sellaisten tekojen mihin olisi ollut helppo ryhtyä jo vaikka tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelle tulee mielee tämmöisiä:
- ei ylenpaattista veden lotraamista
- roskien lajittelu
- kasvipainotteinen ruokavalio
- naudanlihan vähäinen käyttö
- tavaroiden/vaatteiden kierrätys
- pyöräilee tai kävelee lyhyet matkat
- kertakäyttösten muovipussien tilalle
kangas- tai paperipussit
- palmuöljyn vähäinen käyttö (esim.
jotkut sipsit sisältää)Onhan noita.
.
Paperipussin hiilijalanjälki on moninkertainen muovipussiin verrattuna. Ja kangaskassia pitää käyttää tuhat kertaa että on samalla linjalla muovipussin kanssa. Eli saa käyttää ahkerasti useamman vuoden. On ihan ok siis ottaa välillä se kaupan muovikassi etenkin jod uusiokäyttää niitä roskapussina. Lidlin on vielä kierrätysmuovista valmistettuja.
Ei tuhat, vaan 53 kertaa. Kestokassi kestää kevyesti pidempään kuin puolen vuoden jokaviikkoista käyttöä.
https://yle.fi/uutiset/3-10319653
Tuo on kaunisteltu luku. Puuvilla ikävä kyllä ei ole kovin ekologinen ja eettinen materiaali.
Kestokassin ei tarvitse olla puuvillaa. Yleensä eivät olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itelle tulee mielee tämmöisiä:
- ei ylenpaattista veden lotraamista
- roskien lajittelu
- kasvipainotteinen ruokavalio
- naudanlihan vähäinen käyttö
- tavaroiden/vaatteiden kierrätys
- pyöräilee tai kävelee lyhyet matkat
- kertakäyttösten muovipussien tilalle
kangas- tai paperipussit
- palmuöljyn vähäinen käyttö (esim.
jotkut sipsit sisältää)Onhan noita.
.
Paperipussin hiilijalanjälki on moninkertainen muovipussiin verrattuna. Ja kangaskassia pitää käyttää tuhat kertaa että on samalla linjalla muovipussin kanssa. Eli saa käyttää ahkerasti useamman vuoden. On ihan ok siis ottaa välillä se kaupan muovikassi etenkin jod uusiokäyttää niitä roskapussina. Lidlin on vielä kierrätysmuovista valmistettuja.
Ei tuhat, vaan 53 kertaa. Kestokassi kestää kevyesti pidempään kuin puolen vuoden jokaviikkoista käyttöä.
https://yle.fi/uutiset/3-10319653
Tuo on kaunisteltu luku. Puuvilla ikävä kyllä ei ole kovin ekologinen ja eettinen materiaali.
Kuka käyttää puuvillaisia kestokasseja? Varmaan paskin mahdollinen materiaali kyseiseen tarkoitukseen. Kierrätysmuovista punottua muovikuitukangasta (*Ikean kassi") sen olla pitää. Kestää tuhat vuotta vaikka millaisessa käytössä, ei ime märkää eikä paskaa, helppo putsata ym, ym.
No kuinka moni ihminen täällä tunnustaa kiinnittäneensä huomiota siihen mitä materiaalia mikäkin kangas oikeasti on? Ikävä kyllä iso osa kangaskasseista kaupoissakin on puuvillaa, se on polyesterin jälkeen maailman tuotetuin kuitu yhä.
Minä tunnustan! Olen kangasfriikki ja erittäin tietoinen eri materiaalien ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista. Joku marimekon statement puuvillakassi on oma numeronsa, mutta suurinosa kauppakasseina myytävistä kestokasseista tehdään tekokuidusta, monesti vieläpä kierrätetystä koska ekologisuus on tällaisessa tuotteessa myyntivaltti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa pliis näihin neuvoihinne se ilmastovaikutus mukaan. Siis esim. kun vaihdan muovikassit kestokassiin, maapallon lämpötila kylmenee 0,0000000000018 astetta.
Vegaaniruokavalio 500 kg CO2e/vuosi
Kasvisruokavalio (+kanaa, kalaa, kananmunaa ja/tai maitotuotteita joka aterialla) 1300 kg CO2e/vuosi
Sekaruokavalio (+punaista lihaa joka aterialla) 2200 kg CO2e/vuosi2000 kg CO2e/vuosi on ns. kestävän raja. Siitä puolet menee asumisen päästöihin. Toiseen tonniin pitäisi saada mahtumaan ruoka, liikenne ja muu kulutus.
Eli toisinsanoen sekaruokavalio + muut päästöt ei millään mahdu tuohon kestävään kulutukseen? :/ Kasvissyöjänäkin raja ylittyy jos kerran asumiseen menee Suomessa se tonni. Vegaanina jäisi ruoan ja asumisen jälkeen vielä 500 kg varaa liikenteeseen ja muuhun kulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua olla pessimisti, muttei valitettavasti Suomalaisten teoilla ole juurikaan merkitystä maailman mittakaavalla. Toki, se ei tarkoita etteikö meidänkin pidä vähentää päästöjämme ja kulutustamme.
Vuonna 2012 Suomen kasvihuonepäästöt olivat noin 55 500 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, kun taas Kiinan 12 454 711 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Tarkoittaen sitä että, Kiina saastuttaa maailmaa kahdessa päivässä enemmän, kuin me Suomalaiset koko vuodessa.
Tämähän on ihan sama kun me täällä Itä-Suomessa tunkisemmi kaikki jätevedet ja jättet ja roskat Pieliseen, kun meitä täällä on niin vähän ja tuskin se maailmanlaajuisesti merkitsi mitään, vaikka jäätteet lopulta päätyisivät Saimaaseen ja Itämereen. Ei luulisi ketään haittaavan, helpottaisi kummasti meidän elämää, kun vesistö on tuossa äärellä.
Mihinkäs ne Pielisessä olevat kalat pissivät ja kakkaavat?
Sillä on biologinen oma tehtävänsä, toisin kuin ihmisten roskilla.
Ihan samalla tavalla kuin karjanlannalla maanparannuksessa ja maanviljelyksessä tai ihmis virtsalla, jota jo nyt on jo jonkun aikaa käytetty ja esim. ohran viljelyssä saatu hyviä tuloksia tai kotipuutarhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajat kiinni lämpimistä maista tuleville. Koiran tai kissan ottamatta jättäminen.
Työmatkapyöräily tai -kävely. Hyötyliikunta yleensäkin.
Ihmisistä on tullut niin törkeän laiskoja autoineen. Tälläkin viikolla katsoin kun yksi jonkin verran ylipainoinen n. 35-vuotias nainen meni juna-asemalla hissiin ja nousi sen yhden kerrosvälin eli ehkä 40 porrasta hissillä. Minä en menisi niihin hisseihin, mihin densot kusee ja paskoo, vaikka minulle siitä 10 € maksettaisiin.
Teen etätöitä vaikkei työnantaja oikein tykkääkkään. Puolet päivistä etätöitä niin vähennän CO2 saasteita 600kg vuodessa verrattuna siihen jos menisin autolla joka päivä töihin. (Auto on tässä tapauksessa ainoa vaihtoehto päästä töihin)
Ihmetyttää työnantajien nihkeä asenne etätöitä kohtaan, luottamuspula vaivaa edelleen. 95% töistäni kommunikoin ihmisten kanssa jotka toisella puolella maata/ulkomailla joten ihan sama teenkö kotoa vai toimistolta. Tästä saisi julkisuudessakin keskustella enemmän, työnantajat voisi ottaa myös vastuuta ilmastoteoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pierun pidättäminen poistettiin? AP kysyi helppoja ja halpoja ilmastotekoja.
Aika harva on lukenut ketjun otsikkoa tai ymmärtänyt sitä. Ap kysyi HELPPOJA ilmastotekoja, joissa ei tarvi nähdä paljon vaivaa tai ei maksa paljon. Sitten tänne laitetaan lapsen tekemättäjättämistä ja lihansyönnin lopettamista, mitkä eivät tosiaankaan ole normaalille ihmiselle mitään helppoja valintoja. Olisi ollut kiva pitää ketju helppojen vinkkien ketjuna. Sellaisten tekojen mihin olisi ollut helppo ryhtyä jo vaikka tänään.
Yksinkertaisimmat ilmasto- ja ympäristöteot ovat tekemättä jättämistä. Yleensä myös täysin ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa pliis näihin neuvoihinne se ilmastovaikutus mukaan. Siis esim. kun vaihdan muovikassit kestokassiin, maapallon lämpötila kylmenee 0,0000000000018 astetta.
Vegaaniruokavalio 500 kg CO2e/vuosi
Kasvisruokavalio (+kanaa, kalaa, kananmunaa ja/tai maitotuotteita joka aterialla) 1300 kg CO2e/vuosi
Sekaruokavalio (+punaista lihaa joka aterialla) 2200 kg CO2e/vuosi2000 kg CO2e/vuosi on ns. kestävän raja. Siitä puolet menee asumisen päästöihin. Toiseen tonniin pitäisi saada mahtumaan ruoka, liikenne ja muu kulutus.
No montako astetta saat ilmakehän lämpötilaa muuttumaan noilla päästöillä? Siitähän tässä on kysymys. Miten teot vaikuttaa ilmastoon?
Siitä vaan päättelemään. Jos enemmistö täällä porskuttaa tolla 2200 kg CO2e/vuosi pelkästään ruokavalion osalta, ja tutkijat puhuu kolmesta asteesta joka täytyy pysäyttää.
Tämä on juuri se kohta missä siirrytään uskonnon puolelle. Sinäkään et kykene sanomaan miten se vaikuttaa, paljonko ja mihin suuntaan. Tähän ei löydy tieteestä vastausta. Pelkkää uskoa ja luulottelua. Kukaan ei ole pystynyt tieteellisesti osoittamaan, että ihmisen CO2 päästöillä olisi ilmastoon jotain merkitystä.
Yksi teorianne kumoava fakta on se, että suomalaiset ovat puolittaneet päästönsä 90-lukuun verrattuna. Kukaan ei pysty kertomaan miten tämä suuri vähennys on vaikuttanut ilmastoon tähän mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa pliis näihin neuvoihinne se ilmastovaikutus mukaan. Siis esim. kun vaihdan muovikassit kestokassiin, maapallon lämpötila kylmenee 0,0000000000018 astetta.
Vegaaniruokavalio 500 kg CO2e/vuosi
Kasvisruokavalio (+kanaa, kalaa, kananmunaa ja/tai maitotuotteita joka aterialla) 1300 kg CO2e/vuosi
Sekaruokavalio (+punaista lihaa joka aterialla) 2200 kg CO2e/vuosi2000 kg CO2e/vuosi on ns. kestävän raja. Siitä puolet menee asumisen päästöihin. Toiseen tonniin pitäisi saada mahtumaan ruoka, liikenne ja muu kulutus.
Eli toisinsanoen sekaruokavalio + muut päästöt ei millään mahdu tuohon kestävään kulutukseen? :/ Kasvissyöjänäkin raja ylittyy jos kerran asumiseen menee Suomessa se tonni. Vegaanina jäisi ruoan ja asumisen jälkeen vielä 500 kg varaa liikenteeseen ja muuhun kulutukseen.
Kyllä ja ei. Meille suomalaisille satunnainen riista, järvikala ja silakka on ok, mutta ei tosiaan tämä joka päiväinen naudan, sian ja kanan (ja juuston) mättäminen. Kasvikunnan tuotteista riisi ja talvella kotimaiset kasvihuoneessa kasvatetut vihannekset pitäisi jättää myös väliin. Eli jos ei vegaaninen, niin ainakin lähes 100% kasvispainotteinen ruokavalio mahtuu.
Olen lopettanut lenkkeilyn, koska hengästyminen kasvattaa hiilijalanjälkeä.