Kertokaa nyt miehet niistä ystävänaisista!

Mulla on sellainen ongelma että ennen kuin ystävystyn kunnolla ja tutustun ihmiseen syvemmin saatan vähän ihastua ja kyllä, miettiä myös sänkypuuhia sukupuolesta riippumatta. En ole koskaan tästä uskaltanut puolisolle sanoa. Näin on käynyt viimeisen 2v sisään kahden naisen ja kahden miehen kanssa. En kuitenkaan koe olevani biseksuaali koska parisuhdetta en kyllä naisen kanssa haluisi. Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on kaksi lasta. Ja olen nainen :)

Tämä ei minua kuitenkaan häiritse, koska koskaan en tekisi mitään ja osaan myös vetää rajan jos toinen jotain yrittää sekä keskustella siitä ihan rakentavasti (yhden naisen kanssa tämä keskusteku joskus käytykin). Molemmat miehet (pojat oikeastaan) ovat humalassa myös vähän koskettaneet sen suuntaisesti että varmasti tuntevat vetoa, mutta katson sitä kyllä sormien lävitse vaikka seuraavana päivänä näkee että vähän hävettää. Tämän vaiheen jälkeen koittaa aina platoninen ystävyys :)

Vierailija kirjoitti:

Onko siitä sitten väistämättä haittaa, jos ystävyyden lisäksi on kemiaa/tunteita? Molemmin puolinkin, olettaen, että rajat on selvät? Varatuille tässä piilee toki jonkin asteinen riski, mutta ei kai me eläimiä olla, eikä hyviä ystäviä kovin helpolla löydä.

Olen varattu, perheellinen ja olen tuntenut vetoa ihan naispuoliseenkin ystävääni (olen nainen). Ei siinä mielestäni mitään pahaa ole ja hyvä kemia näkyy juuri siinä hyvässä ystävyydessä ja kuinka hyvin meillä synkkaa keskenämme. Nautin salaa perhosista vatsassani mutta en tee asian eteen mitään muuta, tietenkään. No, joskus tuijotellaan toisiamme silmiin aika pitkään ja hymyillään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen ongelma että ennen kuin ystävystyn kunnolla ja tutustun ihmiseen syvemmin saatan vähän ihastua ja kyllä, miettiä myös sänkypuuhia sukupuolesta riippumatta. En ole koskaan tästä uskaltanut puolisolle sanoa. Näin on käynyt viimeisen 2v sisään kahden naisen ja kahden miehen kanssa. En kuitenkaan koe olevani biseksuaali koska parisuhdetta en kyllä naisen kanssa haluisi. Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on kaksi lasta. Ja olen nainen :)

Tämä ei minua kuitenkaan häiritse, koska koskaan en tekisi mitään ja osaan myös vetää rajan jos toinen jotain yrittää sekä keskustella siitä ihan rakentavasti (yhden naisen kanssa tämä keskusteku joskus käytykin). Molemmat miehet (pojat oikeastaan) ovat humalassa myös vähän koskettaneet sen suuntaisesti että varmasti tuntevat vetoa, mutta katson sitä kyllä sormien lävitse vaikka seuraavana päivänä näkee että vähän hävettää. Tämän vaiheen jälkeen koittaa aina platoninen ystävyys :)

Et ole muuten ainoa jolle käy noin, olen kuullut muutamalta ystävältäni samaa että ihastuvat aina hetkeksi kun tapaavat uuden upean ihmisen. Naisiin ja miehiin, vaikka ovat heteronaisia. Ja sitten ihastus häviää. Kiinnostuksesta kysyn, kuinka päädyitte keskustelemaan asiasta ystävänaisen kanssa? Miten ihastumisesi selvisi?

T: sinun jälkeesi kommentoinut omasta ihastuksesta kertonut

up

Mulla on työkaverina nainen. Ollaan nykyään todella hyviä ystäviä. Seksuaalista vetoa oli tutustuessamme naisen puolelta ja tämän näki todella selvästi.

Mihinkään tämä ei johtanut koska olen naimisissa enkä itse tuntenut minkäänlaista vetoa naisen suuntaan.

Nyt 5v tuntemisen jälkeen täytyy sanoa että paras asia tässä duunissa on tuo mamma. Ihan hemmetin hieno kaveri <3

Jrldbej kirjoitti:

Mulla on työkaverina nainen. Ollaan nykyään todella hyviä ystäviä. Seksuaalista vetoa oli tutustuessamme naisen puolelta ja tämän näki todella selvästi.

Mihinkään tämä ei johtanut koska olen naimisissa enkä itse tuntenut minkäänlaista vetoa naisen suuntaan.

Nyt 5v tuntemisen jälkeen täytyy sanoa että paras asia tässä duunissa on tuo mamma. Ihan hemmetin hieno kaveri <3

Ihanalta kuulostaa. Ja voi hyvinkin olla ettei tuo nainenkaan ole sinusta enää romanttisesti kiinnostunut, vaan alkuinnostus toi kehiin vähän ihastumisen tunteita jotka sitten laantuivat. Hienoa että miehet ja naiset voivat olla tällä tavalla kavereita keskenään ja vieläpä kehua toisiaan vilpittömästi!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ystävä nainen jonka kanssa harrastetaan jutustelujen lisäksi kinky seksiä. Tyttö haluaa tulla sidotuksi ja muutenkin alistetuksi (suupallo, kaulapanta yms.). Ei uskalla pyytää tai edes keskustella tästä muiden ystävien kanssa, eikä voi kuulemma alkaa seukkaamaankaan, koska ei sitten halua pettää poikaystäväänsä. Tämä "fetisdi" siis ohittaa kaiken muun.

opettele yhdyssanat

Minulla on mieskaveri, jonka kanssa mielestäni oli mainio kemia heti ensitapaamisesta. Hän on kuitenkin varattu, joten välillämme ei ole tapahtunut mitään. Pidän edelleen tyyppiä erittäin komeana, hauskana ja älykkäänä ja kieltämättä jos mies olisi sinkku ja minusta kiinnostunut niin olisin avoin katsomaan mitä hommasta tulee. Mutta koska mies on varattu niin kunnioitan hänen suhdetta ja välillämme ei ole ikinä tapahtunut mitään.

Espoon reunalla kirjoitti:

Ystävänaista tarvitsisi nykyään enemmän kuin ennen koska vaimon kanssa on oltu yhdessä jo kohta 25 vuotta eli yli puolet eletystä elämästä. Ystäviä ja kavereita on enää vähän ja niitäkin tapaa harvoin, eikä työkavereille voi kaikesta avautua.

Miksi ystävämies ei kelpaa? Pitää olla juuri nainen? Niinpä niin.

Vierailija kirjoitti:

Espoon reunalla kirjoitti:

Ystävänaista tarvitsisi nykyään enemmän kuin ennen koska vaimon kanssa on oltu yhdessä jo kohta 25 vuotta eli yli puolet eletystä elämästä. Ystäviä ja kavereita on enää vähän ja niitäkin tapaa harvoin, eikä työkavereille voi kaikesta avautua.

Miksi ystävämies ei kelpaa? Pitää olla juuri nainen? Niinpä niin.

Samaa ihmettelin minäkin. Kyllä miehistäkin löytyy herkkää ja empaattista keskusteluseuraa. Mihin tarpeisiin vain nainen ystävänä(!) kykenee vastaamaan?

Ymmärrän miesten ja naisten välisen ystävyyden kyllä silloin kun kaksi ihmistä ovat tavanneet ja tutustuneet ja ystävystyneet, mutta en näin päin että väkisin etsitään NAISTA ystäväksi, kuuntelemaan valitusta omasta vanhasta vaimosta ilmeisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies pitää naista viehättävänä ja seksuaalisesti haluttavana, eikä kummallakaan ole jo olemassaolevaa suhdetta esteenä (tai joskus vaikka olisikin), niin mies ei voi olla vain naisen 'ystävä'. Nainen voi olla miehen ystävä, ja nainen saattaa luulla että mieskin kykenee samaan, mutta totuus on että miehellä on aina mielessä miten tämän saisi sumplittua niin että pääsisi itse asiaan, tai vähintään haaveilee että voi kun tuota pääsisi panemaan. Se, tekeekö asialle mitään, riippuu sitten monesta tekijästä, mutta se halu on kyllä ihan varmasti siellä.

Yleistystä. Mut on esimerkiksi ihan parin vuoden aikana kolme kertaa enemmän tai vähemmän ghostattu kun en ole pyrkinyt naisen housuihin. Yhteen olin kyllä ihastunut, mutta en sitä vielä silloin ollut itsellenikään myöntänyt. Kunhan tuon ilmi, että naiset eivät kestä friend zonea sitäkään vähää mitä miehet. Eikä kyseessä ollut se, että en olisi tuntenut seksuaalista vetoa. Kaikki vähintään perusnättejä seksikkäitä naisia joiden kanssa oli kaiken lisäksi mukava keskustella ja viettää aikaa ihan kahdestaan.

Naisen näkökulma:

Tuo tilanne voi olla vaikea, jos haluaisi kyllä olla ystävä, mutta mies tulee kovin "lähelle" puheissaan ja käytöksessään eikä itsellä ole sellainen tilanne että voisi mitään edistellä seksuaalisessa mielessä. Että mikä se friend zone sitten on kenellekin?? Mikä on vain kaveruutta ja mikä lipsahtaa enemmäksi? Siihen pitäisi löytää yhteinen sanaton sopimus, että ystävyys toimisi.

Niin tai sitten se, että mies EI tee olettamuksia muutamien merkkien perusteella ja työnnä naista seinää vasten saattaa olla aika iso juttu naisille? Kaveruus ja mies on helppo unohtaa kun ajattelee toisen pitävän itseään pilkkanaan. Sen jälkeen voi leikkiä, että toista ei olisi ollut koskaan olemassakaan. Liian monta kertaa tapahtunut itellekin lyhyen ajan sisään, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että naisille ei pelkkä kaveruus riittänyt. Mitä niitä asioita ees kasvotusten selvittämään toisen kanssa...

Puhut siis ilmeisesti tilanteista, joissa nainen on ollut kiinnostunut susta muulla tavalla kuin ystävänä / kaverimielessä (romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä, potentiaalisena seurustelukumppaniana). Miksi sitä välttämättä pitäisi kaverisuhdetta alkaa rakentamaan uuden tuttavuuden kanssa, kun halut ja tavoitteet eivät kohtaa. Miksi pitäisi olla väkisin tekemisiessä, jos se ei tunnut hyvltä ja haluaisi kuitenkin jotakin muuta?

Kerroit, että itse asiassa olit yhteen naiseen myös takaisin ihastunut, mutta et ollut sitä itsellesikään myöntänyt ja olit ilmaissut että haluat olla vain ystävä. Naisesta tuntui varmastikin epämukavalta kun lähetit todennäköisesti niin ristiriitaisia vietejä, ja heitti hanskat tiskiin. (käytöksestäsi varmaan paistoi se ihastus kuitenkin ja sitten sanoit että haluat olla vain ystävä eikä muuhun ol kiinnostusta?) Ghoustaus on kuitenkin tosiaan ikävästi tehty ja nainen olisi voinut hoitaa tilanteen fiksumminkin.

Mutta mitä peliä oikein itse pelaat? Tykkäisit paistatella näiden naisten (yksipuolisessa) ihastuksessa? Ehkä oletkin vähän pitänyt toista - jos ei nyt ihan pilkkanasi - niin halunnut ottaa ilon irti toisen ihastuksesta, vaikket ole tuntenut samoin? Ihastuneena kun halutaan miellyttää toista ja näytetään ne parhaat puolet itsestä. hmm. Sellaisessa tilanteessa, jossa vain toinen on ihastunut, pitää varoa, ettei käytös mene toisen tunteiden  hyväksikäytön puolelle.

Oletin noista jokaisen olevan vain kaverisuhde eli ei mitään peliä, jokainen niistä oli viel enemmän tai vähemmän varattu. Mahdolliset ihastumiset oon vasta myöhemmin analysoinut käyttäytymisien (mm. kiukuttelut ja välttely) ja todennäköisien väärinymmäryksien perusteella. Ymmärtäisin tuohtumiset jos olisin ajatustenlukija joka olis käyttänyt ihmisiä hyväkseen. Yhteen ihastuminen oli ehkä vähän huono sanavalinta, paljon paljon myöhemmin ihan eri tilanteessa tajusin, että on tunteita. En avaa sen enempää kuin, että siinä roolissa mihin aikoinaan jouduin en olis edes voinut tehdä mitään siirtoja vaikka tunteet olis olleet ihan selvät. En tuu vastaa enempää kun nytki aihe oli vaikea löytää, mut jaoin kokemuksia, että tökeröä yleistystä että miehet ei kykene kaverisuhteisiin siinä missä naiset.

rtyrtytr kirjoitti:

Minusta naisen arvo on juurikin naiseudessa ja kumppanuudessa kaikessa mitä siihen kuuluu, seksuaalisuus ja muut. Jos tarvitsen pelkkää kaveria, miksi yrittäisin naisesta sellaista tehdä, kun omien kokemusten jakaminen on oman sukupuolen kanssa paljon vertailukelpoisempaa ja selkeämpää ja lisäksi siinä ei ole vaaraa, että homma alkaa rönsyillä sellaisiin suuntiin, mitä ei ollut tarkoitus.

Siksi, koska naisetkin ovat ennen kaikkea ihmisiä.... ja jheillä on kaikki samat ihmisyyden puolet kuin miehelläkin...

Miksi annat sukupuolen perusteella noin rajoittavaan roolin? (Eikö sulla muuten kumppanuuteen kuulu myös ystävyys?)

Onko miehenkin arvo vain miehisyydessä? Miksi tai miksi ei? Eikö miehetkin ole ennen kaikkea ihmisiä?

Mulla on tällainen ystävämies jonka motivaatiota aina välillä vähän ihmettelen. Ei kai kukaan mies jaksa olla kaverin (oli se sitten nainen tai mies) kanssa tekemisissä ihan päivittäin useamman kerran ilman mitään muita tarkoitusperiä? Tuntuu että tässä molemmat odottaa että se *simsalabim* tapahtuu ja päädytään saman peiton alle mutta vielä ei useamman kuukauden jälkeen ole oikein ollut tilaisuutta.

Nainen ja mies voivat olla ystäviä niissä erittäin harvinaisissa tapauksissa, joissa he tulevat todella hyvin juttuun mutta kummankaan fyysinen olemus ei herätä minkäänlaisia tunteita toisessa. Ei saa olla fyysistä vetovoimaa mutta ei myöskään ulkonäöltään liian luontaantyöntävä.

Vierailija kirjoitti:

Nainen ja mies voivat olla ystäviä niissä erittäin harvinaisissa tapauksissa, joissa he tulevat todella hyvin juttuun mutta kummankaan fyysinen olemus ei herätä minkäänlaisia tunteita toisessa. Ei saa olla fyysistä vetovoimaa mutta ei myöskään ulkonäöltään liian luontaantyöntävä.

Kerrotko taas, miten fyysinen vetovoima estää ystävyyden?

Vierailija kirjoitti:

Nainen ja mies voivat olla ystäviä niissä erittäin harvinaisissa tapauksissa, joissa he tulevat todella hyvin juttuun mutta kummankaan fyysinen olemus ei herätä minkäänlaisia tunteita toisessa. Ei saa olla fyysistä vetovoimaa mutta ei myöskään ulkonäöltään liian luontaantyöntävä.

Niin ja miksi ei saisi olla?

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ja mies voivat olla ystäviä niissä erittäin harvinaisissa tapauksissa, joissa he tulevat todella hyvin juttuun mutta kummankaan fyysinen olemus ei herätä minkäänlaisia tunteita toisessa. Ei saa olla fyysistä vetovoimaa mutta ei myöskään ulkonäöltään liian luontaantyöntävä.

Kerrotko taas, miten fyysinen vetovoima estää ystävyyden?

Kaveruutta se ei estä, mutta mielestäni ystävyyden kyllä. Jos vetovoimaa ja kiinnostusta on, niin vaikeaahan siinä olisi luottaa, että olkapäätä vasten itkeskely ei johda seksiin tai sen yritykseen toisen puolelta, tai muuten ystävyyden pilaantumiseen heikkona hetkenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ja mies voivat olla ystäviä niissä erittäin harvinaisissa tapauksissa, joissa he tulevat todella hyvin juttuun mutta kummankaan fyysinen olemus ei herätä minkäänlaisia tunteita toisessa. Ei saa olla fyysistä vetovoimaa mutta ei myöskään ulkonäöltään liian luontaantyöntävä.

Kerrotko taas, miten fyysinen vetovoima estää ystävyyden?

Kaveruutta se ei estä, mutta mielestäni ystävyyden kyllä. Jos vetovoimaa ja kiinnostusta on, niin vaikeaahan siinä olisi luottaa, että olkapäätä vasten itkeskely ei johda seksiin tai sen yritykseen toisen puolelta, tai muuten ystävyyden pilaantumiseen heikkona hetkenä.

tässä on ilmeisesti aika raskaita näkökulmaeroja. Tiedän monia hyviä ystävyyksiä, joissa on erinäisiin suuntiin tunteita mukana ja kaikki tietää, missä mennään. Seksiin lipsahtamisen voi halutessaan ehkäistä vaikka pysymällä julkisilla paikoilla kahden ollessaan, tosin pidän myös tuollaista "lipsahtamista" aika heikkomielisen touhuna. Joillakin on lipsahtanutkin, mut ei sekään välttämättä välejä pilaa.

Näiden edellytys on rehellisyys, se, että ystävyyttä todella arvostetaan ja kyky käsitellä vaikeita tunteita, esim. epätoivottua rakkautta tai torjuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään en ymmärrä, miksi sekoitetaan 1. Ystävyys, kumpikaan ei tunne vetoa. 2. Ystävyys, toinen tuntee vetoa MUTTA ei aio tehdän sen eteen mitään 3. Ystävyys, molemmat tuntevat vetoa MUTTA eivät aio tehdä asian eteen mitään 4. "Ystävyys" , jossa toinen odottaa vain parisuhteen/petipuuhien alkamista ja häipyy, jos käy ilmi ettei se kertakaikkiaan ole toisen aikeissa.

On ihan luonnollista tykätä ihmisistä, joista pitää. Sen enempää ei toisaalta tarvitse tulla.

Kiitos, tässä oli asiaa.