Lue keskustelun säännöt.
Entiset koulukiusatut, mihin kiusaaminen on jättänyt "jälkensä"?
04.04.2013 |
Aloitan: Minua kiusattiin parin vuoden ajan jättämällä ulkopuoliseksi, haukkumalla, tyttömäisesti piilokavalasti. Nyt aikuisena en ole niin sosiaalinen kuin ehkä joku muu, en luota ihmisiin niin helposti tai ole niin helposti lähestyttävä. En päästä ketään lähelleni heti, vaan katson ensin onko ihminen luottamuksen arvoinen, jos ei ole, he eivät luultavasti saa sellaista kuvaa millainen oikeasti olen. Minun pelastukseni oli ja on edelleen rakastava perhe ja joka on aina tukenut minua kaikessa sekä harrastukset. Olen nykyisin hyvässä ammatissa ja elän hyvää elämää.
Kommentit (144)
Rakastin yhtä Markusta Yläasteella,mut se ei vastannut mun rakkauteen:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo kiusaajille kostaminen on varmaan ajatuksena houkutteleva, mutta kiusaajatkin olivat silloin joskus lapsia, ymmärtämättömiä ja hätääntyneitä, pahoinvoivia ja yleensä ihan ilman omaa syytään. Ei se kiusaamista oikeuta. Silti kostaminen on jotenkin yhtä sairasta kuin kiusaajien teot.
Monista näistä teksteistä heijastuu se, että kiusatut ovat alunperinkin herkkiä, sisäänpäinkääntyneitä, arkoja ja ujoja lapsia. Osalla on ollut jo kotoa lähtien huono itsetunto. Ei se kiusaamista oikeuta. Silti tietoa voisi käyttää jotenkin hyödyksi ja ihan alkuun tunnustaa, että kyllä, on olemassa ihmistyyppi ja
persoonallisuuden piirteitä, jotka altistavat kiusaamiselle, eikä piiloutua sen yleistävän mantran taakse, että "ketään ei saa kiusata" ja "ei kiusaajat mitään syytä tarvitse".
Kiusattuja osattaisiin auttaa ja tukea paljon paremmin ja jopa ehkäistä kiusaamista kokonaan, kun tunnistettaisiin oikeasti ne riskit.
Vanha juttu mut kommentoipa vaan; Mulla itsellä on ollut paska lähtökohdat kotona; alistettiin,uhkailtiin ja henkistä väkivaltaa lähes päivittäin,mut silti en koskaa kiusannut ketää,päinvastoin mua kiusattiin.
Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan.
Sairastuin masennukseen, ahdistukseen ja pakko-oireiseen häiriöön johon olen nyt 14-vuotta syönyt lääkkeitä. Näiden lisäksi mulla on huono itsetunto, lohtusyömistä ja olen äärimmäisen katkera sekä epäluuloinen ihminen. Mutta juuri nyt olen ehkä löytämässä valoa, ja pääsemässä pikkuhiljaa katkeruudesta. Päätin antaa kiusaajille anteeksi.
Vaikka mulla oli alussa monta vuotta masennus vaikeana, olen jotenkin pysynyt kiinni koulutus- ja työelämässä. Nyt opiskelen amk:ssa. Itsetunto ja sosiaalisuus ovat parantuneet vähä- vähältä siitä lähtien kun rupesin seurustelemaan.
Up