Lue keskustelun säännöt.
Haaveiletko yksiöstä tai kaksiosta kotina ennemmin kuin ok-talosta?
04.04.2013 |
Uudessa Glorian koti-lehdessä kolumnisti kirjoittaa, että tällä hetkellä kaikki haluaa yksiön tai kaksion. Että ihmiset ei enää halua asua kolmioissa tai ok-taloissa. Tai ainakin halutaan yksiö jostain pienestä rantakaupungista rantamökin sijaan.
Mitä sinä ajattelet? Meillä ainakin on haaveena ok-talo. Joo, voisihan sitä olla kaupunkiyksiö jossain isommassa kaupungissa, tyyliin Tukholma tai Lontoo. Mutta en mä kyllä kesämökkiä vaihtaisi johonkin yksiöön Porvoossa.
Vai onko tämä "trendi" vaan sitä, että isot asunnot pk-seudulla ja rantamökit noin yleensä on kallistunut niin paljon, että tavallisella palkansaajalla ei ole niihin varaa enää? On palattu johonkin 40-50-luvun aikaan, jolloin asuttiin ahtaasti ja aika harvalla mitään rantamökkiä oli?
Kommentit (8)
Luulen, että se on ikäkausiasia.
Minä haaveilen kaksiosta tai ehkä kolmiosta kotikaupunkini keskustassa jugendtalossa. Oikeastaan mulla onkin sellainen, mutta me emme vielä mahdu sinne, kun se on tosiaan vain kaksio ja meillä on vielä yksi lapsi kotona. Voidaan muuttaa sinne vasta kun tuokin lähtee kokonaan pesästä. Kolmioon voitais muuttaa nopeammin, jos sopiva löytyisi - siellä viikonlopuiksi opiskelupaikkakunnaltakin kotiinpalaavalle lapselle löytyisi oma nurkka. Me on siinä hienossa isossa omakotitalossa asuttu viitisentoista vuotta, ja vaikka se on hieno ja siinä on paljon hyviä puolia, toisenlainen elämä alkaa jo houkuttaa. Varsinkin kun meillä on myös se mökki, jossa kyllä saa tyydytettyä kaiken pihatyötarpeensa. Mökistä en aio luopua, mutta ehkä sen lisäksi voisi hankkia pikkupikkulomakämpän jostain mielenkiintoisesta rantakaupungista.
Luulen, että asuntohaaveet liittyvät ikään ja siihen, millainen perhe(koko) on, millainen ammattiuravaihe on, ja mitä on jo kokenut. Nuoret perheet haaveilevat omakotitalosta, pihasta ja rauhasta - keski-ikäistyvät haaveilevat keskusta-asumisesta, kulttuuritarjonnasta ja helppoudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, yksiö olisi tosi kätevä kiva. Sinne sopisi hyvin tämä 7-hengen perhe, koira ja muutama lisäelukkakin. Eikös lampaita, vuohia ja hevosiakin voi nykyään pitää yksiössä. Kunhan siinä vain olisi parveke niiden eläinten ulkoiluun.
Not... ehkä haaveilen edelleen vain lisämaasta ja uusista piharakennuksista täällä maaseudun rauhassa.
Jos ei olisi lapsia, kaksio hyvällä paikalla lähellä keskustaa olisi ihana. Pidän aika ahtaasta asumisesta. Jos meitä olisi vain minä ja mies, en näe mitään syytä hankkia kaksiota isompaa.
Mä tykkäisin kansiosta jos asuisin yksin. 5 ihmistä ei sinne oikein mahdu.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 10:28"]
Luulen, että se on ikäkausiasia.
Minä haaveilen kaksiosta tai ehkä kolmiosta kotikaupunkini keskustassa jugendtalossa. Oikeastaan mulla onkin sellainen, mutta me emme vielä mahdu sinne, kun se on tosiaan vain kaksio ja meillä on vielä yksi lapsi kotona. Voidaan muuttaa sinne vasta kun tuokin lähtee kokonaan pesästä. Kolmioon voitais muuttaa nopeammin, jos sopiva löytyisi - siellä viikonlopuiksi opiskelupaikkakunnaltakin kotiinpalaavalle lapselle löytyisi oma nurkka. Me on siinä hienossa isossa omakotitalossa asuttu viitisentoista vuotta, ja vaikka se on hieno ja siinä on paljon hyviä puolia, toisenlainen elämä alkaa jo houkuttaa. Varsinkin kun meillä on myös se mökki, jossa kyllä saa tyydytettyä kaiken pihatyötarpeensa. Mökistä en aio luopua, mutta ehkä sen lisäksi voisi hankkia pikkupikkulomakämpän jostain mielenkiintoisesta rantakaupungista.
Luulen, että asuntohaaveet liittyvät ikään ja siihen, millainen perhe(koko) on, millainen ammattiuravaihe on, ja mitä on jo kokenut. Nuoret perheet haaveilevat omakotitalosta, pihasta ja rauhasta - keski-ikäistyvät haaveilevat keskusta-asumisesta, kulttuuritarjonnasta ja helppoudesta.
[/quote]
Joo, ehkä tarkemmin ajatellen tuon Glorian koti-lehden kohderyhmä ei ole lapsiperhaat tai lapsia suunnittelevat pariskunnat vaan vanhemmat ihmiset. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nokun me asutaan nyt miehen kanssa kaksin 120-neliöisessä asunnossa pienen kaupungin keskustassa. Meiltä on sopiva matka Helsinkiin ja merenrantamökille. Enkä voisi kuvitella, että muutettaisiin kaksioon. En haluaisi asua kaksiossa edes yksin - miehen äiti asuu ja kyllä siinä tuntuu, että seinät kaatuu päälle.
Ollaan juteltu sitä, että olisi kiva hankkia vaikka Helsingistä kaupunkiasunto. Mutta, että se kaksio Helsingissä olisi ainoa koti eikä mitään muuta paikkaa, minne mennä... Se olisi ahdistavaa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 11:11"]
Nokun me asutaan nyt miehen kanssa kaksin 120-neliöisessä asunnossa pienen kaupungin keskustassa. Meiltä on sopiva matka Helsinkiin ja merenrantamökille. Enkä voisi kuvitella, että muutettaisiin kaksioon. En haluaisi asua kaksiossa edes yksin - miehen äiti asuu ja kyllä siinä tuntuu, että seinät kaatuu päälle.
Ollaan juteltu sitä, että olisi kiva hankkia vaikka Helsingistä kaupunkiasunto. Mutta, että se kaksio Helsingissä olisi ainoa koti eikä mitään muuta paikkaa, minne mennä... Se olisi ahdistavaa.
[/quote
Noin monta asuntoa kahdelle ihmiselle on epäekologista. Kaikkeen tottuu, myös ahtaaseen asumiseen.
Minä vaihtaisin kaksioni Helsingissä heti kolmioon tai isompaan. Tällä hetkellä se ei vain ole taloudellisesti mahdollista, siispä on odotettava ja säästettävä. Omakotitalosta en haaveile, mutta rivitalo- tai paritaloasunto on unelmissa.