Lue keskustelun säännöt.
Mitä ammattia suosittelet minulle?
03.04.2013 |
Olen 21-vuotias lukion käynyt nuori nainen. Nyt opiskelen toista vuotta sairaanhoitajaksi, tällä hetkellä harjoittelut menossa. Olen jo pitkään miettinyt, onko tämä ala oikea, ja aina harjoittelujen aikaan minulla on ollut vaikeuksia uskoa omiin kykyihini ja taitoihini.
Nyt olenkin todennäköisesti lopettamassa sh-opinnot kesken, tämä ammatti ei vaan tunnu omalta. Sairaalamaailma ei tunnu hyvältä, ja tuntuu että en jaksa olla niin kiinnostunut potilaista kuin pitäisi, siis lääketieteellisessä mielessä. Kaikki iv-antibioottien laimennukset ja tiputukset, ainainen lääkkeittenjako, koneelle kirjaaminen ja lääkärinkierrot ei vaan nappaa. Olen saanut niistä jokseenkin tarpeekseni. Sh:n työnkuva on todellisuudessa jotain muuta kuin mitä ajattelin sen olevan kun hakeuduin alalle. Lisäksi tunnen, että en ole tarpeeksi käytännöllinen ihminen tähän ammattiin. En ole kovinkaan näppärä käsistäni, ja sitä tarvittaisiin usein.
Pidän kuitenkin ihmisläheisestä työstä. Olen ollut aiemmin kesätöissä huvipuistossa, ja sen kokemuksen perusteella myös asiakaspalvelu tuntuu ihan mukavalta. Itseasiassa olen ajatellut, että lähihoitajan työ olisi joltain osin sitä, mitä haluaisin työltäni, sillä siinä pääsee olemaan potilaiden/asiakkaiden kanssa. Pidemmän päälle sekään tuskin miellyttää ammattina, sillä se on fyysisesti melko raskasta työtä ja sitä samaa päivästä toiseen.
Haluaisin mielelläni päivätyön, jossa voi kokea olevansa hyödyksi ja jossa voi saada onnistumisen tunteita. Tärkeintä on se, että pitäisin työstäni. Kun olen selaillut ammattikorkeakoulujen ja yliopistoiden koulutustarjontaa, tuntuu kuitenkin, että mikään ei nappaa eikä tunnu omalta. Hain hetken mielijohteesta sosionomin koulutukseen ensi syksyksi, sillä se tuntui kiinnostavalta. Nythän ei enää tähän hakuun ehdi hakemaan, mutta kaipaisin kovasti ehdotuksia siitä, mitä voisin tehdä tulevaisuudessa?
Kommentit (6)
Niin kauan kuin et tiedä mitä haluat, suosittelisin että käyt sen sh-koulutuksen loppuun, varsinkin kun jo noin pitkällä olet. Niillä papereilla et taatusti jää työttömäksi ja valinnanvaraa työn suhteenkin pitäisi olla. Voit opiskella lisää tai toista alaa sitten myöhemmin, jos intoa riittää ja olet varma mitä oikeasti haluat tehdä. Tai pidä vaikka välivuosi, mutta älä luovu paikastasi ennen kuin jatkosuunnitelmat selvillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei työskentelymotivaatiossa ole mitään vikaa, teen kyllä työni huolellisesti. Ammatti vaan ei tunnu omalta, harjoitteluun meno ahdistaa kun tuntuu etten ole riittävän hyvä, en riittävän nopea, en osaa enkä tiedä tarpeeksi, en millään tapaa riittävä. En voi sietää epävarmuutta ja se vastuu, mikä sh:lla on, ei houkuttele.
Mieluummin opiskelen nyt ammatin, joka tuntuu hyvältä kuin heti valmistumisen jälkeen alkaisin ihmetellä että mitäs nyt, taasko koulun penkille.
AP
Ap, oikeasti.... sinuahan ei mikään nyt kamalasti "nappaa", joten ihan hyvin voit kouluttautua kunnolla loppuun asti ja sitten etsiä sinulle sopiva työ. Sairaanhoitajia on todella monenlaisessa työssä, eikä kaikessa tarvitse olla hurja guru lääkkeiden annostelussa... ihan hyvin voit erikoistua vaikkapa kotisairaanhoitoon tai jatko-opiskella terkkariksi.
Jos vaihdat kesken juoksun, voit hyvin päätyä viiden kesken jätetyn koulutuksen ei-minkään-alan-ammattilaiseksi. Totta kai sinusta tuntuu tuossa vaiheessa, että et ole hyvä ja nopea - sinullahan on koulutuskin vasta puolivälissä!!!!!! Sinun KUULUUKIN olla puolivalmis sairaanhoitajana, se kuuluu asiaan. Kehityt ja opit koko ajan, kun et vaan heitä aina hanskoja tiskiin, kun et heti olekaan mestari työssäsi.
-2-
Mitä tahansa opiskelisit, niin ainahan sitä on epävarma, kun niitä töitä alkaa tehdä. Varmuus ja tieto taito kehittyy tekemisen myötä. Mitäs luulet, kuinka moni ope on heti valmis opeksi? Varmasti moni ope tekee alussa asioita, joita ei myöhemmin tekisi, kun kokemus ja ymmärrys lisääntyy. Sairaanhoitajia on monenlaisia. Mut ajattele, jos olisit töissä esim. äitiysneuvolassa, ei mitään lääkeiden jakoa ja tosi ihmisläheistä. Tai kouluterveydenhoidossa? kannustaisin minäkin tekemään opinnot loppuun ja joko suuntautumaan toisin tai jatko-opiskella terkkariksi.
Komppaan kakkosta, hoida opiskelusi loppuun olet jo niin pitkällä. Sillä tutkinnolla on oikeasti virkaa. Terveydenhoitoalalla on vaikka millaisia työpaikkoja. Mun työkaveri on nuorena valmistunut sairaanhoitajaksi ja työskennellyt viime vuosikymmenet pörssiyhtiössä työvinvointi-, työterveys-, työsuojelun- kehittämis- ja vastuutehtävissä. Tuolla koulutuksella voi tehdä paljon muutakin kuin ns. perinteistä hoitotyötä.
Toisaalta voisit koettaa auttaisko mielialalääkitys sun oloosi positiivisesti.
Mitä turhia, sun työskentelymotivaatiollasi mikään ei nappaa kuitenkaan. Rupea pitkäaikaistyöttömäksi vaan suosiolla...
Miten voi ihmisellä olla tuollainen selkäranka? Olet kuluttanut koulun penkkiä jo kaksi vuotta ja olet tutkintosi puoliksi tehnyt, mutta nyt se ei "nappaa", aloitat mieluummin täysin alusta taas.
Miksi ihmeessä et suorita opintojasi loppuun ja suuntaudu sitten vaikkapa kotisairaanhoitoon, kyllä sä niitä vanhuksia pääset hoitamaan sairaanhoitajan koulutuksellakin...
Tai jos haluat, voisit vaikkapa jatkaa terveydenhoitajaksi, se nyt ainakin on aika itsenäistä ja ihmisläheistä hommaa.