Lue keskustelun säännöt.
Kiukuttelevat lapset käy hermoon
20.03.2019 |
Muutenkin mielenterveys on mitä on ja lapset tuovat siihen extrahaasteen. Eivät tottele, raivoavat, sotkevat, tappelevat, kiukuttelevat... Aaargh... Ja sitten suutun, ahdistun, alan huutamaan ja haukkumaan lapsia, ja siitä tulee vielä lisää pahaa oloa. Miten te muut äidit jaksatte?
Kommentit (15)
Sanoita tunteita ja ota käyttöön tunnetaulu, niin lasten käytös tulee kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, etkö ole katsonut Supernannya?
Vierailija kirjoitti:
Ap, etkö ole katsonut Supernannya?
En ole katsonut...
Nyt komensin lapset nukkumaan ja toinen itkee sängyssään hiljaa ja toinen kävi halaamassa ja pyytämässä anteeksi. On niin huono omatunto. Tuntuu, että olen hirveä äiti ja satutin lapsia henkisesti tosi pahasti.
Pitäisi käydä juttelemassa ja pyytämässä anteeksi... En vain ole valmis ihan vielä. Kauhea ahdistunut olo.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi käydä juttelemassa ja pyytämässä anteeksi... En vain ole valmis ihan vielä. Kauhea ahdistunut olo.
Tiedän tunteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsisin 24/7h lapsenvahdin, tai ison omakotitalon keskeltä mettää...
-ap
Itsensä tsemppaus, juttelu ja anteeksipyyntö, asunnon siivous ja rukoilu... Perään tempparit. Ehkä tästä illasta vielä selvitään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, etkö ole katsonut Supernannya?
En ole katsonut...
Nyt komensin lapset nukkumaan ja toinen itkee sängyssään hiljaa ja toinen kävi halaamassa ja pyytämässä anteeksi. On niin huono omatunto. Tuntuu, että olen hirveä äiti ja satutin lapsia henkisesti tosi pahasti.
Syystäkin... Komentaminen pilaa luottamussuhteen sinun ja lasten välillä ja on traumaattinen kokemus lapsille, mikä voi näkyä mm. juuri jatkuvana hiljaisena itkuna.
Ahaa... nyt ne alotti taas tuolla huoneessaan sen villihtimesinen, juuri kun aloin rauhoittua ja aioin mennä juttelemaan... Taas alkaa syke nousta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi käydä juttelemassa ja pyytämässä anteeksi... En vain ole valmis ihan vielä. Kauhea ahdistunut olo.
Pelkkä anteeksipyyntö ei riitä jos ei saa lasta vakuuttuneeksi siitä, että äiti on oikeasti pahoillaan. Sinuna lupaisin lapsille myös jonkun hyvityksen siitä mitä he ovat joutuneet taholtasi kokemaan, esim. jotain mukavaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa... nyt ne alotti taas tuolla huoneessaan sen villihtimesinen, juuri kun aloin rauhoittua ja aioin mennä juttelemaan... Taas alkaa syke nousta.
-ap
Kannattaa kokeilla johtaa lasten huomio muualle siitä riehumisesta, anna esim. Tabletti vähäksi aikaa niin rauhoittuvat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene pois netistä ja ala hoitamaan lapsiasi Rakkaudella ja Hellyydellä! Etkö tiedä että niin metsä vastaa kuin sille huudetaan! Vanhempien pitää pysyä joka tilanteessa rauhallisina. Näin minä olen kasvattnut muksuni aikuisiksi. Ja muistakaa kaikki että ei ne lapset siinä ikuisesti ole, nauttikaa heistä kun ovat siinä silmienne edessä, vielä kaipaatte noita aikoja! Paljon syliä ja haleja kaikille lapsille!!
En tiedä, olen jaksanut kun on pakko. Nuorin täyttää 15 vuotta ja vanhin 17 vuotta. Kyllä selvisi hyvin pian että kolmatta en jaksa.
Jos vastuu jakautuisi lapsista puoliksi niin olisi ollut helpompaa.
Nuorempi hankalampi mutta 15 v. on lähempänä aikuisuutta kun 5 vuotias.
Meillä poikia ja kun olivat pieniä niin silloin vasta raskasta olikin.
Kuopus kyllä koettelee mua tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä jaksetaan oikein hyvin. Pennut eivät kiukuttele kun tietävät että jos homma menee plörinäksi niin haen risun maljakosta ja annan niille tosissani huutamisen aihetta. Harvoin tarvii laittaa uhkausta toteen koska muistavat miten viimeksi kävi.
Vaihtelevasti. Vähän auttaa se, kun ajattelee, että jos mä nyt huudan, tää menee pahemmaksi. Ja se, että se on ihan normaalia, että ne perseilee.