Millainen vanhempi ei pidä lapsilleen koskaan kaverisynttäreitä?

Rakastin lapsena sitä ettei tullut kaverisynttäreitä, oma huoneeni oli yksityinen paikka (mekka) ja koti. Olohuoneessa kävi aikuisia sitten vuoronperään kylässä kahvittelemassa ja vanhempien kanssa juttelemassa, lahja tuotiin. Pari kertaa taisi olla kavereita synttärinä, mutta valittuja. Muiden lasten kotona oli valtava lapsimeri sotkemassa, ehkä kuolaamassa ja se kauhistutti. Tarjoilu ei ollut riittävä joukkosyntymäpäivillä, yksittäisiin ihmisiin ei voinut keskittyä.

Ihme kysymyksiä täällä palstalla.

Moni ei tule ajatelleeksi, kun lapset ovat taaperoiässä, sitä seikkaa, kuinka hyödyllistä ja tarpeellista onkaan tuntea lastensa kavereiden vanhempia. Sitä alkaa arvostamaan sitten lapsen tultua murrosikään. Kaverisynttärit on väylä tutustua lapsen ystävien perheisiin.

Oman elämän sisältö. Jeeee.

Vierailija kirjoitti:

Eli on ihan normaalia ette kavereita kutsuta koskaan lapsen kotiin (tai vaihtoehtoisesti kerhohuoneelle, mäkkäriin, tai ihan minne vaan) viettämään syntymäpäiviä? Onko oikeasti olemassa lapsia jotka eivät sellaista toivo ta halua?

Kyllä se on ihan normaalia.

Noi kaverisynttärit on vaan sellasta äitien keskinäistä pätemistä ja nokittelua. Mietipä sitä.

Kotona määrää vanhemmat, ei se muksu.

Mun arka poika ei oo halunnu kaverisynttäreitä. Viimeksi pidin sellaiset hänelle 4-vuotiaana ja silloinkin oli vain pari kaveria. Mutta hän haluaa kyllä sukulaissynttärit ja niitä ollaan joka vuosi pidetty. Ihan jännää nähdä, haluaako hän seuraavaksi kaverisynttärit, kun täyttää 7. Veikkaan, ettei.

En ole pitänyt. En muista onko kenenkään synttäreitä mitenkään juhlittu. Ei me oikeastaan juhlittu jouluakaan. Lahjat kyllä ostettiin lapsille, mutta kun ei vaan osaa juhlia. Olen aina inhonnut kaikkea juhlimista. Eikös nuo lastensynttärit ole muutenkin lähinnä äitien nokittelua. Ainakin itse huomasin päiväkodissa miten hoplop ei riittänyt. Jo oli vuokrattuna Aboa vetus ja Turun linnakin synttäreille, sirkuskoulukin oli kerran. Ne meni aina vain älyttömämmiksi ja lapset palasi roinavuoren kanssa kotiin.

Työttömillä ei ole rahaa pitää lapselle kaverisynttäreitä.

Ei polteta tupakkaa eikä juoda alkoholia.

Ei ole harrastuksiakaan lapsilla.

Köyhä.Kun ei ole varaa.Eikä niin hienoa kotia,että kehtaisi lääkärien ja johtajien lapsia pieneen mökkiin kutsua.Hoplop synttärit maksaa liikaa työmarkkinatuella kolmea lasta elättävälle.

Miksi asia mietityttää ap:ta? Joku liian utelias "tuttava" taas kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Työttömillä ei ole rahaa pitää lapselle kaverisynttäreitä.

Ei polteta tupakkaa eikä juoda alkoholia.

Ei ole harrastuksiakaan lapsilla.

Ja olen lukenut ylioppilaaksi sekä suorittanut ammattikoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon, ei auta nykyään tutkinnot ja hyvät työtodistukset työn saantiin.

Ja miehen kanssa oltiin 11 vuotta yhdessä ennenkuin ensimmäinen lapsi syntyi, mutta ei jaksettu vakituista työpaikkaa enää odottaa.

Nämä "kaverisynttärit" mihin kutsutaan suunnilleen koko vuosiluokka, on jokin 2000-luvun keksintö. 1980-90 luvulla oli ihan tavallista että oli vain parhaat kaverit ja/tai lähinaapurien muksut synttäreillä oman perheen lisäksi.

Mun molemmat lapset on syntyneet kesällä. Ne saa halutessaan kaverisynttärit meidän terassilla ja pihalla ( meillä iso piha). On trampoliinit ja pelit ja vehkeet. Joskus ollaan myös järjestetty vikana koulupäivänä ennen kesälomaa bileet lapsille, kutsutaan koko luokka, tehdään pizzaa tai grillataan makkaraa niille meidän terassilla. Näin meillä.

Olen salaa tyytyväinen, että lapsi on syntynyt heinäkuussa parhaimpaan loma-aikaan. Joko ollaan itse reissussa tai suurin osa kavereista on reissussa, joten synttäreitä juhlitaan pienellä porukalla.

Vierailija kirjoitti:

Mun molemmat lapset on syntyneet kesällä. Ne saa halutessaan kaverisynttärit meidän terassilla ja pihalla ( meillä iso piha). On trampoliinit ja pelit ja vehkeet. Joskus ollaan myös järjestetty vikana koulupäivänä ennen kesälomaa bileet lapsille, kutsutaan koko luokka, tehdään pizzaa tai grillataan makkaraa niille meidän terassilla. Näin meillä.

Meillä pieni vuokrakolmio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömillä ei ole rahaa pitää lapselle kaverisynttäreitä.

Ei polteta tupakkaa eikä juoda alkoholia.

Ei ole harrastuksiakaan lapsilla.

Ja olen lukenut ylioppilaaksi sekä suorittanut ammattikoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon, ei auta nykyään tutkinnot ja hyvät työtodistukset työn saantiin.

Ja miehen kanssa oltiin 11 vuotta yhdessä ennenkuin ensimmäinen lapsi syntyi, mutta ei jaksettu vakituista työpaikkaa enää odottaa.

Ja asutaan vuokrakolmiossa. Toinen lapsi ei halua kutsua ollenkaan kavereita kotiin, koska hänen kavereillaan hienoja uusia omakotitaloja.

Mun äiti. Lakkasin aika varhain (n.5v.) pyytämästä synttäreitä  ("en siis halunnut"), koska tiesin, että se vastaus oli äidilleni helpotus. Lapsena en koskaan ymmärtänyt miksi näin oli. 

Aikuisena ajattelen, että äidilläni on luultavasti ollut joku ahdistuneisuushäiriö, ei kestä ihmisjoukkoja ympärillään. Yksinäistä vanhuutta elelee nyt. Toivottavasti on niin onnellinen kuin mahdollista. 

Meidän tyttö on syntynyt 17.7. ja heinäkuussa suurin osa kavereista on muualla kuin kotona. Kaverisynttärit olisi suunnilleen sama kuin 20 kutsua ja 2 vierasta.

Uppp