Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko järkeä erota?

Vierailija
01.04.2013 |

Olen alkanut miettimään, mitä jos suhde naisystävääni ei olekaan se oikea tie elämässä vaan pitäisi alkaa elää omaa elämää itsenäisenä ilman toisen käskytyksiä. Suhdetta 7 vuotta takana, nyt eri kaupungeissa, ei lapsia. Mitään salasuhteita ei ole, mutta tuntuu, että elämänmuutostemme myötä (valmistuminen, erillään asuminen) vaikeudet ovat tulleet tielle: puhumattomuudet, tiuskimiset, seksin lopahtaminen. Samalla olen miettinyt että ollako tässä suhteessa vielä ja yrittää korjata tilanne vai lähteäkö ja olla hetki omillaan. Tuntuu, että rakkaus on kuihtunutta enkä tiedä, haluanko mielummin kuitenkin elää omaa elämääni vapaana. Toisaalta en halua että minulla on tällaista epävarmuutta suhteessa jos jatkan sitä. Tällä tavoin rasitan vain toista osapuolta.

Onko ketään samanlaisten vaikeiden asioiden kanssa painivia? Tarvitsisin hieman perspektiiviä ajatuksille.

 

-Man 27

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikö tosiaan oo ketään joka on paininut samanlaisten asioiden kanssa. harmi :(

Vierailija
2/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 00:02"]

Olen alkanut miettimään, mitä jos suhde naisystävääni ei olekaan se oikea tie elämässä vaan pitäisi alkaa elää omaa elämää itsenäisenä ilman toisen käskytyksiä. Suhdetta 7 vuotta takana, nyt eri kaupungeissa, ei lapsia. Mitään salasuhteita ei ole, mutta tuntuu, että elämänmuutostemme myötä (valmistuminen, erillään asuminen) vaikeudet ovat tulleet tielle: puhumattomuudet, tiuskimiset, seksin lopahtaminen. Samalla olen miettinyt että ollako tässä suhteessa vielä ja yrittää korjata tilanne vai lähteäkö ja olla hetki omillaan. Tuntuu, että rakkaus on kuihtunutta enkä tiedä, haluanko mielummin kuitenkin elää omaa elämääni vapaana. Toisaalta en halua että minulla on tällaista epävarmuutta suhteessa jos jatkan sitä. Tällä tavoin rasitan vain toista osapuolta.

Onko ketään samanlaisten vaikeiden asioiden kanssa painivia? Tarvitsisin hieman perspektiiviä ajatuksille.

 

-Man 27

[/quote]

 

Kun ei ole lapsia niin mikä sua estää lähtemästä? Olet vielä nuorikin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olennainen kysymys: mikä teitä yhdistää, kaipaatko häntä, onko hiljaiseen kotiin hyvä tulla, unelmoitko hänestä, tekeekö mieli soittaa hänelle vai jollekin muulle..vai haluaisitko skipata seuraavan tapaamisen..

Vierailija
4/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei oikein mene tuo sinun "ongelmasi" mulla jakeluun. Olet onneton parisuhteessa jota ei oikeastaan ole des olemassa, ja mietit että pitäisikö erota? JOS teillä olisi lapsia jotenkin ymmärtäisin tuon pohtimisen, mutta tässä tapauksessa en. Kaukosuhde on hankala ylläpitää, en yhtään ihmettele, että vaikeata on. Ja ei se sun tyttöystäväsikään nyt tämän kirjoituksen perusteella kovin onnelliselta vaikuta? 

Vierailija
5/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

totta toisaalta. Silti sitä miettii että jos se elämä ei olekaan sen parempaa eron jälkeen, vaan olisi hyvä tyytyä ok suhteeseen jossa on rakkautta ja tukea. Kuitenkin mietin että tästä puuttuu jotain enkä pääse elämään "täysillä" ja mietin koko ajan, jos jatkan ja elämäntilanne mutkistuisi esim. lasten myötä niin sitten tilanne saattaisi olla vielä pahempi joskus. Toisaalta onko onni kuitenkin tässä jos tarpeeksi yrittää... Ei mitään hekumallista mutta ok elämää. Tuntuu että teen todella itsekkäästi jos lähtisin (ja sit jos vielä katuisin sitä) mutta onko järkeä elämää elää vaan, jos saa muille hyvän mielen ja toiset tyytyväisiksi...

Vierailija
6/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ylempi ap:n kirjoittama ja tämäkin. On meillä siis ollut kivaa yhdessä. Nyt pitäisi tehdä ratkaisuja sitten ja tuntuu että ne on ne lopun elämän määräämät ratkaisut. Suhde varmasti saataisiin vielä korjattua mutta onkohan muut tehneet niitä itsekkäitä päätöksiä että lähteneet, ja sitten katuneet sitä että menettivätkin sen asian, joka oli tärkeä, ehkä tärkein, elämässä????

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

oleellista varmaan ois miettiä että haluatko sinä olla tuossa suhteessa. Mitä saat siitä? Onko teillä hyvä olla kun olette yhdessä? Vai olisitko mieluummin jossain muualla. Pitkässä suhteessa tulee varmasti noita ajatuksia. Miten puoliso näkee teidän suhteen, onko sillä tulevaisuutta.

Vierailija
8/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 14:45"]

oleellista varmaan ois miettiä että haluatko sinä olla tuossa suhteessa. Mitä saat siitä? Onko teillä hyvä olla kun olette yhdessä? Vai olisitko mieluummin jossain muualla. Pitkässä suhteessa tulee varmasti noita ajatuksia. Miten puoliso näkee teidän suhteen, onko sillä tulevaisuutta.

[/quote]

 

aika paljon pitäisi asioita parantaa että päästäisiin tyytyväisiksi, pitäisi olla avoimempi ja rehellisempi. tällä hetkellä en saa oikeen mitään irti suhteesta eikä kyllä naisenikaan. En tiedä jaksanko kumminkaan enää ajatusta että elämä taantuisi samoihin uomiin kuin se nyt on. Ahdistaa välillä olla toisen kanssa ja yrittää vaan saada toinen tyytyväiseksi kun itse ei ole tyytyväinen mutta ei saa asioita puhuttua eikä osaa siis parantaa tilannetta. Epävarmana en sitten tiedä, että onko tämä sitä jota haluan loppuelämältäni kun päässä on ajatus, että haluaa vielä katsoa elämää ja miettiä minkälaiseksi oikeasti haluaa kasvaa... Mutta onko se sen arvoista että menettää hyvän parisuhteen.

Miten sitä muka voisi sanoa toiselle että "tämä on nyt lopuu, tästä vaan puuttuu se jokin enkä osaa korjata tilannetta". Kuitenkin toinen odottaa että tilanne korjaantuu... ketuttaa helkkaristi...

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

itsestäänhän mitään parannusta tuskin tulee tapahtumaan. Onko sulla ollut pitkään noita tuntemuksia vai onko siihen jokin asia vaikuttanut? Kuulostaa vähän siltä että haluat toisaalta mennä menojasi mutta kuitenkin et halua lähteä ettet loukkaa toista. Oletko vielä halukas korjaamaan noita asioita jotka ovat pielessä? Jos halua ei ole niin kannattaako sitä elämää silloin haaskata vain koska pelkää tulevaa. Koita puhua naisellesi asiallisesti noista fiiliksistä, ehkä joku ratkaisu löytyy.

Vierailija
10/10 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

jaa-aa no ainahan siinä on se riski, että eroamalla asiat meneekin huonompaan ja joudut sitä katumaan. Tai sitten ei mene.

sinuna kenties hakeutuisin kumppanin kanssa ensin parisuhdeterapiaan/kurssille vähän miettimään asioita tarkemmin..josko sen kommunikaation upean taidon voisi oppia, niin että senkin suhteen parisuhde voisi parantua

Mä elin myös lapsettomassa parisuhteessa exäni kanssa.. elämä oli itse asiassa jopa riidatonta ja sinällään kaikki sujui seksistä lähtien.. Mutta jossain vaiheessa vaan mies rupesi ajattelemaan,että jos se ruoho on kuitenkin vihreämpää aidan toisella puolella..lopulta sitten onneksi jätti minut lähtiessään silloisen toisen naisensa matkaan (ja lähtö tuli pian, kun kyseinen nainen luuli miestä sinkuksi...).

Jälkeenpäin mies on itkenyt niin minulle kuin noloa kyllä minun sukulaisilleni, että kun tuli tehneeksi elämänsä virheen...että hyvän vaimon menetti..nyt sitten elää ainakin omasta mielestään huonossa parisuhteessa..ja vaikuttaa onnettomalta vaikka tapahtuneesta on jo yli 5 vuotta aikaa...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä seitsemän