Kylläpä sovinisti-anoppi taas yllätti...

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 15:06"]

No olkaa ylipäätään iloisia,että on mummot vielä elossa.Sama se kuka ne iäkkäälle kahvit laittaa.Omat mummoni ja pappani on kuopattu,ennenkuin itse olen syntynyt.Nyt on kivaa käydä miehen mummeilla kylässä,jaksavat vielä itse laittaa kahvit,vaikka ikää on yli 80 kummallakin.

Mieheni pappa kuopattiin seurustelumme aikana ja sukulaiset närkästyivät kun halusimme hautajais iltana lähteä baariin.Olisi pitänyt jäädä kotiin kunnioittamaan muistoa.Mieheni vastasikin hyvin:hän kunnioitti pappansa läsnäoloa kun oli vielä elossa.Kävi kylässä aina kun mahdollista ja pappa jutteli paljon nuoruus ajoistaan.Hän olikin papan "kultapoika" joka melkein ainoana lapsenlapsena kävi kylässä.

[/quote]

Minusta tuo EI ollut kaksinen vastaus, koska miehesi ei kaikesta päätellen kunnioittanut pappansa muistoa lainkaan. On ihan normaalia käydä isovanhemmilla 1-2 krt/kk ilman, että se on läsnäolon kunnioittamista.

Suruun kuuluu pysähtyminen ja havahtuminen omaan kuolevaisuuteen. Toki voi mennä baariin vaikka samana päivänä, kun oma lapsi on kuollut, ei sitä kukaan kiellä. Se vain kertoo surijasta sen, että oikeastaan ei halua jäädä miettimään sitä, mitä on tapahtunut ja mitä se kuollut eläessään merkitsi. Ei oikeastaan mitään.

[/quote]

Ihanko tosissasi kirjoitat. Ihmiset suree eri tavoilla. Ei kaikki pysty sillä hetkellä jäädä miettimään tollasia asioita. Ei se hautajaispäivä välttämättä ole henkilökohtaisen surun huipentuma.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 20:27"]

Kyllä se vain on niin, että turha käydä kuollutta kumartamassa, jos ei ole elävää käynyt katsomassa. Ne illankähmän märehtijä-serkut halusivat alleviivata omaa hartauttaan ja "suruaan" illan kyhjöttämisellä.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 20:23"]

Juurikin näin.Toisille on pyhä synti elää sitä elämää hautajais iltana.Onkohan kaikki ilo kielletty hautajais iltana eräiltä?Suljeudutaan kuplaan.

MInusta tuo on OK, koska tuskin sinulla on mummon kanssa yhteisiä asioita, joista jutella. Olet mummolle nobody, miehesi ja veljensä lapsenlapsia. Siksi sinä voit keitellä kahvit ja olla sivussa, mummo saa nauttia lastenlasten seurasta.

Idiootti anoppi, onneksi miehesi on fiksu!

Nojaa, itse kyllä laittaisin tuollaisessa tilanteessa ne kahvit ja tarjottavat. Joskin toisesta syystä kuin siitä, että kuuluisi minulle sukupuoleni mukaan. Oletan, että mummo odottaa erityisesti omien lapsenlapsiensa näkemistä ja heidän kanssaan seurustelemista. Jotta voisin ilahduttaa vanhaa mummoa ja miestäni (joka pitää omista mummoistaan), niin laittaisin ne kahvit. Vaikka anoppi käskyttäisi toisesta syystä, niin silti haluaisin miestäni ilahduttaa. Tosin mieheni varmaan leipoisi jotain tarjottavaa jo kotona ( tai sitten leivottaisiin yhdessä)

T: järjestöfeministi

Meillä minä keitän automaattisesti kahvit miehen mummolassa, koska mummo odottaa mieheni näkemistä ja kanssaan rupattelemista, ei minua. Laitan kahvipöydän kuntoon sillä aikaa, kun mies juttelee mummoon kanssa ja käyvät kahville siinä vaiheessa, kun ne tärkeimmät jutut on juteltu ja keskusteluun tulee mukaan sellaisiakin tuttuja, jotka minä tiedän. On tosi kurjaa joutua juttelemaan niin, että koko ajan mummo tai mies joutuu minulle selittämään, missä on Kantis-Matin mökki tai kuka on Reunalan Santtu. Kahvipöydässä sitten rupatellaan yleisempiä asioita. Kaikki ovat ihan tyytyväisiä tähän järjestelyyn enkä ole koskaan kokenut, että kyse on sukupuoleen liittyvistä asioista.

Olettaisin että se mummo on myös siellä keittiössä esim. neuvomassa mistä tarvittavat jutut löytää?

Ei oikein kuulosta uskottavalta että anoppi olisi ajatellut poikiensa saavan näin rauhallisen juttutuokion toisessa huoneessa, sovinisti mikä sovinisti.

Minullakin on samanlainen anoppi. Aluksi hämmennyin, kun soitti ja kertoi, mistä voin tehdä ruokaa miehelleni, jos olimme heillä talovahtina. Sitten vain on naurattanut. On niin oman sukupolvensa vanki, että en todellakaan rupea vanhaa naista kouluttamaan. Olen kuunnellut ja myönnellyt ja yhdessä miehen kanssa ollaan silti ne ruoat tehty.

Täytyy olla aika heikko itsetunto, jos tuollaisesta saa itsensä raivon valtaan.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 13:33"]

Olettaisin että se mummo on myös siellä keittiössä esim. neuvomassa mistä tarvittavat jutut löytää?

Ei oikein kuulosta uskottavalta että anoppi olisi ajatellut poikiensa saavan näin rauhallisen juttutuokion toisessa huoneessa, sovinisti mikä sovinisti.

[/quote]

Eihän sillä ole ap:n hienotunteisuuden ja välittämisensä osoittamisen kannalta merkitystä, että mitä ap:n anoppi on miettinyt. Jos ap haluaa antaa miehelleen juttutuokion, niin sitten laittaa ne kahvit. Kahvien keittoon ei paljon aikaa mene.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 13:15"]

Ollaan menossa miehen sukulaisiin pääsiäiseksi, mukaan lähtee minä, mieheni ja miehen veli. Käymme kahvilla myös mummollaan. Anoppi laittoi viestin,  että mummo on huonossa kunnossa eikä jaksa laittaa kahveja. Täten MINUN pitää laittaa kahvit,  katsaukset jne., ihan rohkeasti vaan menen vaan kaapeille ja etsin tarvittavat jutut. Siis mitä hittoa?!?! Mites tämän mummon lapsenlapset,  vetävät lonkkaa sohvalla? Mieheni kyllä on oikea mies ja sanoi laittavansa tarjoilut, ei ole minun tehtäväni. Itseäni ei siis haittaa auttaa, mutta tuo anopin asenne ja käskytys on jotain niin kuvottavaa... 

[/quote]

Ja sun ongelmasi on mikä? Mitä muutakaan sä siellä tekisit? Ei ne ole sun sukulaisiasi tai tuttujasi, joten muutenhan sä vaan nökötät siellä jossain nurkassa. Ja tuosta sun miehestäsi. En tiedä tuosta oikeasta, ehkä se vaan tuntee sut ja tietää sut vaikeaksi femakkotapaukseksi. Arveli varmaan ,että on vaan parempi tehdä tuo itse kun alkaa katselemaan ja kuuntelemaan sun sirkustasi siellä kaikkien kuullen asiasta.

Mun anoppini kyllä varmaan sanoisi, että keitä sinä mummon seurana kahvit ja mies silläaikaa tekee lumityöt. Ja anoppini tuntien laittaisi hurjat tarjoomukset meille mukaan.

Mutta tuo sinun anoppisi tyyli on aika ikävä.

Kahvinkeittohan ja pullan tarjoaminen vie noin minuutin

jos ei taittele servettejä joutseniksi :D

Ehkä täytyy vähän selventää asiaa... Mummo asuu siis pienessä yksiössä, jossa "olohuone" on ihan keittiön vieressä ja juttelu onnistuu vaikka toinen olisi keittiössä ja toinen sohvalla.  Tämä on myös toinen kerta kun siellä käyn, joten keittiö ja mummo ovat minulle vieraita ja mummo tosiaan joutuisi joka tapauksessa tulemaan neuvomaan.  Kahvin laittaminen ei siis ole ongelma,  vaan se että anoppi alkaa määräilemään minua. Hän olisi voinut vaan sanoa, että laittakaa sitten kahvit, mummo ei jaksa. 

Ap

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 13:48"]

Kahvinkeittohan ja pullan tarjoaminen vie noin minuutin

jos ei taittele servettejä joutseniksi :D

[/quote]

Oikeastiko? Kyllä minulla menee yli minuutti laittaa asetit, kupit ja leipälautaset paikalleen, etsiä ns. paremmat lusikat, taitella servetit, etsiä tarjoiluastia ja kakkupaperit, leikata pulla, laittaa keksit/piparit ja kuivakakku kauniisti tarjolle, täyttää sokerikko ja kermakko ja keittää se kahvi. Jo veden lämmittäminen kahvipannussa vie yli minuutin.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 13:15"]

Ollaan menossa miehen sukulaisiin pääsiäiseksi, mukaan lähtee minä, mieheni ja miehen veli. Käymme kahvilla myös mummollaan. Anoppi laittoi viestin,  että mummo on huonossa kunnossa eikä jaksa laittaa kahveja. Täten MINUN pitää laittaa kahvit,  katsaukset jne., ihan rohkeasti vaan menen vaan kaapeille ja etsin tarvittavat jutut. Siis mitä hittoa?!?! Mites tämän mummon lapsenlapset,  vetävät lonkkaa sohvalla? Mieheni kyllä on oikea mies ja sanoi laittavansa tarjoilut, ei ole minun tehtäväni. Itseäni ei siis haittaa auttaa, mutta tuo anopin asenne ja käskytys on jotain niin kuvottavaa... 

[/quote]

Eipä ihme, että monen anopin ja miniän välit ovat huonot, kun joka ikisestä pikku jutustakin vedetään herne nenään ja tehdään Valtavan Suuri Sukupuolikysymys. Jokainen lause tulkitaan Käskytykseksi. Pienelllä asennemuutoksella tämänkin tilanteen voi kääntää ihan toiseksi.

Jokainen voi vaikuttaa ajatuksilaan tosi paljon omiin tunteisiinsa - ja samalla muidenkin tunteisiin. Iloa elämään ihmisest!

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 13:52"]

Ehkä täytyy vähän selventää asiaa... Mummo asuu siis pienessä yksiössä, jossa "olohuone" on ihan keittiön vieressä ja juttelu onnistuu vaikka toinen olisi keittiössä ja toinen sohvalla.  Tämä on myös toinen kerta kun siellä käyn, joten keittiö ja mummo ovat minulle vieraita ja mummo tosiaan joutuisi joka tapauksessa tulemaan neuvomaan.  Kahvin laittaminen ei siis ole ongelma,  vaan se että anoppi alkaa määräilemään minua. Hän olisi voinut vaan sanoa, että laittakaa sitten kahvit, mummo ei jaksa. 

Ap

[/quote]

No, voi hirveetä ja kauheeta. Tytölle ei puhuttu hänen arvoisellaan tavalla. Kirjota ihmeessä Vihreeseen lankaan tästä. 

Te jotka jalouttanne  itsestäänselvästi laitatte tarjoilut jotta mies saa seurustella rakkaan mummonsa kanssa. Entä jos menette sinun mummollesi joka tarttee apua? Mies ilmeisesti keittää kahvit ja häärää keittiössä ja sinä vietät aika mummun ja mahdollisten muiden sukulaisten kanssa?

Mua ei varmaan haittaisi käskyttäminenkään, mutta itselläkin särähtää kyllä joka kerta korvaan kun anoppi tarjoutuu leipomaan MINULLE esim. lapsen synttäreille, kysyy mahtuuko MINUN pakastimeen tavaraa, tulisiko MINUN laitettua näistä sienistä jotain, mitä MINÄ olen ajatellut tarjota jossain. 

Mies on meistä kahdesta huomattavasti kätevämpi keittiössä. Mutta olen ollut kuitenkin kiitollinen. Anoppi on maailman paras leipuri ja talousihme ja apu ja marjat pakkasessa on mahtava juttu. Tämä on ainoa tapa, jolla hän osaa yrittää luoda siltaa meidän välillä, joten en näytä ärsyyntymistäni siinä, että keittiö on MEIDÄN.

Ai juma. Että ihan kermakkoon pitää laittaa kerma tai maito? Eikö se siinä omassa putelissaan mene ihan yhtä hyvin. Tuo on ihan järjetötä höpsöttelyä, mihin törmääkin juuri näden vanhempien naisten taholta. Ja joku kahvikattauskin on turha ellei ole kyse isommasta juhlasta tai tyyliin yli 10 vierasta.

Itsekkin olin miniänä ihan vierailulla anoppilassa ja jotenkin päädyin kestitsemään ja tarjoilemaan hänen syntymäpäiväkutsuilla hänen vieraitaan.Kuppeja piti tiskailla kun porukkaa lappasi sisään lisää ja heitinkin hanskat tiskiin:Helvattu,minäkin olen vieras,enkä piika.lopetin kestitsimisen ja istahdin itsekkin juomaan kahvetta ja syömään kakkua.Kyllä sitten ihmeteltiin,missä niitä puhtaita kuohari laseja on..

Muutenkin kun olen hänen kotonaan,hänelle tulee vieraita ja tämä emäntä vaan istuu,jos en minä ala laittamaan pöytää koreaksi.Ennen laitoin,nykyään en.Vieraat vain mainitsevat:eikö täällä kahvia saa.Ei näköjään emäntä laita.