TAAS kerran kysyn,miksi TEILLE ei pääse leikkimään?

Kun mun esikoinen oli leikki-iässä, meille ei päässyt, kun oli kaksi pienempää sisarusta ja sitä kautta riittävästi lapsia muutenkin. Musta oli jotenkin "reilumpaa" että menivät perheeseen jossa ei muita lapsia ollut.

Nykyään meille pääsee aina, on päässyt jo monta vuotta.

Kai minäkin olen nihilisti. Meillä on ovi 98% vuodesta avoin lähes tulkoon kaikille lapsille. Naapurin 9v likkaa pidän päivän viikossa poissa meiltä kun on vaan niin rasittava. Juuri tuota, ettei kunnioita talon sääntöjä. Ulko-ovi on kokoajan selällään kun ei vaan osaa sulkea  "voi kun mä olen niin hajamielinen"..lässynlää kun olen puolen tunnin sisällä kolme kertaa kehottanut sulkemaan oven perässään. Menee aikuisten makuuhuoneeseen pomppimaan sängylle vaikka on se pahaenteinen suljettu ovi, ottaa omin päin karkkia..just name it.

Ja se loputon pikku vanha jorina ja mielipiteiden tuppaaminen asioihin, joista häneltä ei ole pyydetty kannanottoa.arghh...

Meillä leikitään olohuoneessa ja lastenhuoneissa. Lasten huoneisiin saa mennä jos huoneen isäntä/emäntä on itse kotona, vessa ei ole leikkipaikka, ei sauna, ei vaatehuone ja piru vie komeroihin ei mennä kykkimään.

Kaikki tämä pikkuhiljaa, koska aina jotain hajosi ja se alkoi jurppimaan varsinkin kolmannen vaatekomeron oven tuhoamisen jälkeen....

Meillekin pääsee, oikein mielellään. Poikkeuksena tietysti se, jos mies on vuorotyönsä jälkeen oikeasti nukkumassa tai muu oikea syy. Tunnistan kyllä ilmiön siitä, että joillekin ei pääse koskaan. Vähän sama homma kuin se, että toisten pihoilla leikitään aina, toisten ei koskaan.

Pääsee valikoidusti. Ne joille meidän lapset pääsevät, pääsevät melkein aina meille. Muutkin pääsevät, mun jaksamiseni mukaan.

Yksi pojan kaveri ei kyllä pääse enää meille sen takia, että varastelee.

Sekään ei auttanut, että otin yhteyttä lapsen äitiin ja kysyin onko meidän leluja mahdollisesti "kulkeutunut" heille, ja jos on niin pyysin juttelemaan asiasta poikansa  kanssa. Lapsi on 7 v.

Ei kuulemma ollut sellaisia leluja heillä.

Oltiin kyllä merkitty meidän lelut kun epäiltiin tuollaista varastelua ja meidän lapset löysivätkin ne heiltä, kun menivät seuraavan kerran siellä käymään.

Eikä tuon pojan äiti osannut edelleenkään antaa mitään muuta selitystä, kuin että minun lapseni olivat muka tuoneet ne lelut itse heille.

Ei voinut suoranaisesti kieltää, kun leluissa luki meidän lasten nimet. Mutta valehteli päin naamaa, eikä edes suostunut myöntämään että oma lapsensa on ottanut ne luvatta.

Munkaan lapseni eivät enää mene heille, niillä on järkevämpiäkin vierailupaikkoja.

nämä ei ole mitään masentuneita äitiä,eikä perheissä ole alko ongelmaa,nytkin 2 mammaa kahvitteli sillä välin kun heidän 4 lastansa oli meillä leikkimässä lähes koko illan,että mua vituttaa! näin rumasti sanottuna,ovat vielä kotiäitejä,itse olen töissä ja illat yksin kotona kun mies tekee pitkää päivää,teinejäkin täältä löytyy ja heidän kaverinsa ovatkin sitten ihan oma lukunsa näihin pieniin verrattuna

ap

Mä en yhtään tykkää yllätysvieraista, en varsinkaan aikuisista mutta en nyt hirveästi lapsistakaan. Osaongelma on, että meillä ei ole normaalisti niin siistiä kuin mitä muut pitävät normaalina, ja hävettää.

17!

Tottakai suosin niitä perheitä joille pääsee kylään. Täytyykö se sulle rautalangasta vääntää, että en minäkään jaksa perheitä jonka lapsi kuormittaa jatkuvasti omaa jaksamista. Monet muut äidit sanoo aivan samaa. Toiset vaan yrittää venyä lasten takia. Äläkä sä puhu mulle mitään  masennuksestasi, kun itse hoidan vaikeavammaista lasta ja sitpitäisi vielä jaksaa sun penikkaasi joka päivä. Todellakin ihan surutta on mua kuormitettu ja nykyään osaan sanoa ei teidän kaltaisille perheille. Juuri siitä syystä äiti valikoi, kun ei itsekkään jaksa. Kemiat ei kyllä kohtaa näiden lasten kanssa parhaiten joille ei pääse, kun se kaveruus on niin vaikeaa.

Mä olen myös ohjeistanut lastani, että leikkii sellaisten kanssa joille pääsee usein ja meille saa melkein aina tulla. Ihan turhaa ottaa vaivoikseen sellaisia lapsia, joille ei koskaan pääse, mutta roikkuvat aina meidän nurkissa. Hyi ei.

Sama kuin syömisen kanssa. Jos lapseni saa syödä kaverillaan, suosimme sellaisia perheitä, koska mekin syötämme kaikki, jotka ruoka-aikaan nurkissa pyörii.

Se on varmaan vaikea tajuta että me jotka päästämme sisälle emme myöskään jaksa ja siksi se narina. Ero on vain siinä että toinen äiti välittää lapsestaan enemmän kuin se toinen joka ei päästä sisälle. Naapurin muija otti aina aurinkoa ja kahvitteli miehensä kanssa pihalla, kun minä hikoilun ja vein poikia uimaan ja jätin vammaisen lapsen yksin kotiin . Reiluako? Laiskuus ja itsekkyys on se suurin synti. Samoin se toinen poika olisi tullut aivan joka päivä meille, kun heille ei päässyt. Ei edes kysynyt lupaa,

Sano että teille pääsee sitten kun on oltu välillä kavereilla. Sanot sen ihan lasten kuullen. Kaikki lapset on raskaita ja ei niitä kukaan jaksa jatkuvasti. Kannatan suoraa puhetta.

Meille ei pääse leikkimään, koska tämä ei ole mikään päiväkoti. Pihalla saa leikkiä, mutta sisälle ei tulla kuin aivan erityisissä tapauksissa. Silloinkin lapsille sallittu alue on keittiö, eteinen ja wc, muualle ei mennä. Lisäksi täällä totellaan minua, koska tämä on minunkin kotini eikä vain lasten.

En ymmärrä, miksi ihmeessä on oltava sisällä. Lapset ulkoilee nykyisin älyttömän vähän, joten minuata sen tunnin tai kaksi voi varsin hyvin olla pihassa. Siellä on pulkkamäet, keinut, karusellit, kesällä trampoliini ja polkuautot jne. Tekemistä riittää.

Meille ei aina pääse, koska meillä on niin sotkuista ja häpeän sitä. Yritän kyllä vähentää nyt tavaraa, jotta siisteyden ylläpito olisi helpompaa, koska uskon lapsille olevan tärkeää, että kaverit saavat kyläillä.

Itse koin lapsena kurjana, kun meille ei koskaan saanut tulla sisälle. Samaa sanovat sisarukseni.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 21:18"]

Se on varmaan vaikea tajuta että me jotka päästämme sisälle emme myöskään jaksa ja siksi se narina. Ero on vain siinä että toinen äiti välittää lapsestaan enemmän kuin se toinen joka ei päästä sisälle. Naapurin muija otti aina aurinkoa ja kahvitteli miehensä kanssa pihalla, kun minä hikoilun ja vein poikia uimaan ja jätin vammaisen lapsen yksin kotiin . Reiluako? Laiskuus ja itsekkyys on se suurin synti. Samoin se toinen poika olisi tullut aivan joka päivä meille, kun heille ei päässyt. Ei edes kysynyt lupaa,

[/quote]

Mitä ihmeen välittämistä on se, että lapset pääsee sisälle? Miksi sun lapset ei leiki ulkona kavereitten kanssa? Eikö teillä ole panostettu pihassa lapsiin? Onko keinut kunnossa, kiikkulaudat huollettu, kiipeilytelineet OK, leikkimökki ja liukumäet huollettu?

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 20:42"]

17!

Tottakai suosin niitä perheitä joille pääsee kylään. Täytyykö se sulle rautalangasta vääntää, että en minäkään jaksa perheitä jonka lapsi kuormittaa jatkuvasti omaa jaksamista. Monet muut äidit sanoo aivan samaa. Toiset vaan yrittää venyä lasten takia. Äläkä sä puhu mulle mitään  masennuksestasi, kun itse hoidan vaikeavammaista lasta ja sitpitäisi vielä jaksaa sun penikkaasi joka päivä. Todellakin ihan surutta on mua kuormitettu ja nykyään osaan sanoa ei teidän kaltaisille perheille. Juuri siitä syystä äiti valikoi, kun ei itsekkään jaksa. Kemiat ei kyllä kohtaa näiden lasten kanssa parhaiten joille ei pääse, kun se kaveruus on niin vaikeaa.

[/quote]

Kirjoitatko nyt kouluikäisistä vai pienemmistä?

Ei meillä ainakaan ole mitään kiikkulautoja ja keinuja ja meistä on kiva ainakin järkätä pyjamabileitä ja leffailtoja ja viedä lapsia vaikka uimaan, hiihtämään tai elokuviin. Tottakai lapset leikkivät myös ulkona, mutta enemmän sisällä.

Tottakai on välittämistä, että koti on lapsenkin koti, johon hänellä on oikeus kutsua ystäviä ja viihdyttää läheisiä kavereita. Haluan myös tutustua lapseni ystäviin, enkä vain työntää kakaroita ulos.

Oletpa nihkeä nihilisti.

On meilläkin lähes aina sotkuista, remontti meneillään ties kuinka monetta vuotta. Eipähän tuo ole lasten kavereita haitannut kun melkein joka päivä joku on kylässä. Eikä vanhemmatkaan ole ilmeisesti pahakseen pistäneet kun päästävät lapsensa meille. Kavereitten kämpät on kyllä tip top sen mitä ovelta kurkatessa olen nähnyt.

Meillä on myös kiellettyjä huoneita, mm työhuone ja yksi huone joka toimii varastona. Makuuhuoneestakin komennan pois jos sinne menevät. En käsitä miten joku häpeää sitäkin että on lukittuja huoneita! Mun mielestä olis outoa jos kaverit sais koluta joka nurkan vapaasti.

tottakai ulkona voi leikkiä ja leikkivätkin,siellä vaan pitää olla vahtimassa,helpompi tässä sisällä samalla tehdä kotihommia kun oma lapsi on silmien alla,meidän ipanat kun ei taaperiikäisestä juokse yksin pihoilla

ap

Mies tekee paljon töitä öisin ja nukkuu päivällä ja meille ei saa tulla jos joku nukkuu.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 22:03"]

tottakai ulkona voi leikkiä ja leikkivätkin,siellä vaan pitää olla vahtimassa,helpompi tässä sisällä samalla tehdä kotihommia kun oma lapsi on silmien alla,meidän ipanat kun ei taaperiikäisestä juokse yksin pihoilla

ap

No meillä ei taaperoikäiset yksinään käy kavereilla! Päivällä ovat hoidossa ja illalla harrastuksissa tai kotona. Enkä todellakaan ota meille ainuttakaan 3v ikäistä hoitoon sillä varjolla, että on lapseni kaveri.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 21:47"]

Ei meillä ainakaan ole mitään kiikkulautoja ja keinuja ja meistä on kiva ainakin järkätä pyjamabileitä ja leffailtoja ja viedä lapsia vaikka uimaan, hiihtämään tai elokuviin. Tottakai lapset leikkivät myös ulkona, mutta enemmän sisällä.

Tottakai on välittämistä, että koti on lapsenkin koti, johon hänellä on oikeus kutsua ystäviä ja viihdyttää läheisiä kavereita. Haluan myös tutustua lapseni ystäviin, enkä vain työntää kakaroita ulos.

Oletpa nihkeä nihilisti.

[/quote]

Meillä ei taaperoille ole leffailtoja tai pyjamapartyja, koska taaperot menevät nukkumaan aika varhain. Klo 20.00 jälkeen muu perhe joutuisi olemaan aika hiljaisesti3v ikäisten bilettäjien mentyä unille.