Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon puututte lastenne kaverisuhteisiin?
25.03.2013 |
Kyselisin kokemuksia siitä, miten paljon kannattaa puuttua lapsen ystävyyssuhteisiin, vai jättääkö ne lapsen omaksi asiaksi. Tunnustan suoraan, että en lainkaan pidä lapseni parhaasta kaverista, ja mietin, olisiko parempi yrittää ohjailla häntä muuhun seuraan. Kaveri mielestäni suorastaan käyttää hyväkseen hieman arkaa tyttöäni, joka ei kaverin menettämisen pelossa (?) uskalla panna vastaan tai ilmoittaa, että en leiki jos et ole reilu.
Onko oikein yrittää ohjata lasta leikkimään mieluummin muiden kaverien kanssa? Vai pitäisikö antaa valita omat ystävät?
Kommentit (3)
En kovin helpolla lähtisi puuttumaan, ainakaan jos kyse on vielä todella pienestä lapsesta eli alle kouluikäisestä tai ala-asteikäisestä. Lasten väliset suhteet on musta usein aika jänniä, eikä lapsi välttämättä koe tilanteita ollenkaan samalla tavalla kuin aikuinen. Tietysti jos kyse on suoranaisesta kiusaamisesta tai huomaat varmasti että lapsesi ei pidä tilanteesta, siihen pitää puuttua.
Aluksi tarkkailisin kuitenkin tilannetta ja yrittäisin pitää suhteen lapseen mahdollisimman avoimena, jotta hän uskaltaa kertoa jos joku vaivaa. Tai sitten jotenkin kautta rantain johdatella joskus keskustelua siihen suuntaan, että lapsi voi asiasta puhua jos se vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole puuttunut, mutta ei ole kauheasti ollut tarvettakaan. Ekalla ja tokalla luokalla tytöllä oli ongelmana, että jotkut halusivat olla hänen kanssaan, vaikkei hän heistä niin kovasti piitannut. Nämä ei-niin-toivotut kaverit eivät kuitenkaan olleet ihan kammotuksia, joten tyttö sieti heitä kun ei halunnut pahoittaa heidän mieltään. Sitten kolmannelle luokalle hän meni eri kouluun ja onnistui siinä yhteydessä ravistamaan nämä ei-toivotut kaverit kuvioista. Jäljelle jäi ainoastaan oma bestis, jonka kanssa hän on edelleen todella tiiviisti. Uudesta koulusta tuli uusia kavereita, joita hän tapaa lähinnä koulussa.
Parhaiten ehkä autat lastasi, jos pystyt rakentamaan hänelle hyvän itsetunnon niin ettei hänen tarvitse kerjätä kavereiden hyväksyntää alistumalla kävelymatoksi.
Ihan sama lapsena mutta kyllä viimeistään lukioon mennessä puututaan jos ei luonnostaan ala liikkua alueen parhaiden teinien kanssa.