4-kymppinen, opetatko mielelläsi 3-kymppisiä miten tulee elää?
Hehän ovat niin kovin kokemattomia sinuun verrattuna.
Kommentit (6)
Kummallinen ajatus, että minä opettaisin ketään muuta kuin korkeintaan omaa lastani "elämään" sekin on kyllä vaikeaa. Kyllä toki neuvon esim. nuorempia sisaruksia jos kysyvät neuvoani, kysyy neuvoa joskus vanhemmatkin, ja minä kysyn toisista asioista sitten muilta perheenjäseniltäni, niin äidiltä, siskolta kuin tyttäreltä.
Minä olen tilanteessa jossa ihan oikeasti neuvon kolmikymppisiä elämässä eli mentoroin. Kuuluu tehtävääni väitöskirjanohjaajana ja kyllä siinä tosiaan saa neuvoa paljon muutakin kuin väikkärintekoa. Se on monenlaista mentorointia siitä kuinka selvitään koko persoonalla tehtävästä työstä ja monista elämän ruuhkavuosien tapahtumista, tapahtumasumista ja kriiseistä. Haastavaa, delikaattia ja ehdottomasti kiitollista puuhaa. Teen sitä mielelläni.
En opeta, mieluummin annan itse tehdä omat virheensä. Sitten salaa itsekseni nauran vierestä.
Miksi ihmeessä minä aikuisia ihmisiä opettaisin elämäntaidoista? Ovat kohta samanikäisiä. Peruskouluikäisiä voisin opettaa. Monet kolmekymppiset sitä paitsi ovat kokeneempia monissa asioissa kuin minä.