Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa muuttaa korpeen:(
23.03.2013 |
Perheemme asuu tällä hetkellä keskisuuressa, suomalaisessa kaupungissa. Täällä löytyy läheltä kaikki palvelut, koulut ja työt. Nyt mies on alkanut haaveilemaan maalle muutosta. Mies on alunperin kotoisin pienestä maalaiskunnasta ja haaveilee nyt siis muutosta takaisin omalle kotipaikkakunnalleen. Itseäni ei innosta ollenkaan! Olen yrittänyt tulla vastaan ehdottamalla muuttoa esimerkiksi johonkin viereiseen, pienempään kuntaan, jotta työmatkat eivät olisi liian pitkiä, mutta ei. Mies haluaa synnyinseuduilleen. Ärsyttää:( Jotain vinkkejä?
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:32"]
Et sinä sitten ole maatalon emäntä, jos käyt palkkatöissä muualla etkä kotona tilalla töitä tee
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:29"]
Teillä on ihan älyttömiä kuvitelmia maalla asumisesta. Minä olen maatalon emäntä, mutta en ikinä käytä saappaita tai verkkareita. En kuopsuttele kukkapenkkejä enkä edes vietä päivittäin aikaa ulkona. Joka päivä meikkaan ja käyn palkkatyössä, joka on aivan samalta alalta kuin ennenkin, mutta työpaikka vain on toinen.
[/quote]
[/quote]
Maatalo harvemmin elättää kahta aikuista enää, joten ei mikään ihme sinänsä, että toinen käy palkkatöissä. Sitä vaan ihmettelen miten siellä hiekkateiden varrella muka pystyy elämään ilman kumppareita/saappaita. Ainakaan loskakelillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:50"]
Miksi te ette ajattele ja keskustele puolison kanssa jo suhteen alkuvaiheessa niin tärkeästä asiasta kuin asuinpaikasta?
Se on kuitenkin elämän tärkeimpiä päätöksiä ja ikävää, jos toinen haluaa asua sukutilallaan hevonkuusessa, ja toinen ehdottomasti niin keskellä kaupunkia kuin suinkin mahdollista.
Ehkä avain viihtymiseen ovat ihmiset, joihin uudella asuinpaikalla tutustuu ja elämätapa, joka voi olla ihan mukava ilman shoppailuakin. Tai sitten käydään vaan erikseen shoppailemassa vaikka muutaman kerran kuukaudesa, jos se on niin tärkeää.
[/quote]
Se mies, johon ensitapaamisella tutustui, saattaa muuttua vuosien varrella. Tällöin lapsuuden kodilla on juuri merkitys. Moni maalta kotoisin oleva helsinkiläinen haaveilee paluumuutosta jossain vaiheessa, mikä on ihan luonnollista, ottaen huomioon asuntojen hinnat ja tukiverkoston.
Minä yli 40v helsinkiläinen haluaisin korpeen asumaan, mutta mieheni "junan tuoma" taas ei. Lähtisin heti vaikka ilman miestä, jos töitä saisin.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:52"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:32"]
Et sinä sitten ole maatalon emäntä, jos käyt palkkatöissä muualla etkä kotona tilalla töitä tee
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:29"]
Teillä on ihan älyttömiä kuvitelmia maalla asumisesta. Minä olen maatalon emäntä, mutta en ikinä käytä saappaita tai verkkareita. En kuopsuttele kukkapenkkejä enkä edes vietä päivittäin aikaa ulkona. Joka päivä meikkaan ja käyn palkkatyössä, joka on aivan samalta alalta kuin ennenkin, mutta työpaikka vain on toinen.
[/quote]
[/quote]
Maatalo harvemmin elättää kahta aikuista enää, joten ei mikään ihme sinänsä, että toinen käy palkkatöissä. Sitä vaan ihmettelen miten siellä hiekkateiden varrella muka pystyy elämään ilman kumppareita/saappaita. Ainakaan loskakelillä.
[/quote]
Ihan samalla tavalla kuin kaupungissakin tai oikeastaan helpommalla: auton saa maalla 50 cm päähän ulko-ovesta. Olen asunut maalla nyt 22 vuotta ilman kumisaappaita.
No etpä sitten paljoa tilastasi piittaa, kun voit olla päiviä käymättä edes ulkona! Näinhän sinä kirjoitit.
[/quote]
Olen kyllä maatalon emäntä, minulla taitaa kuitenkin olla siitä varmempi tieto kuin sinulla. Älä sinä jumitu omiin vanhanaikaisiin ajatusmalleihisi. Maatalon emäntä voi tehdä muutakin kuin kykkiä aamusta iltaan lehmän utareita tutkimassa. Ja palkkatyötäkin on muutakin kuin 8 - 16 toimistotyötä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai sen pitäis olla molempien tahto. ei ketään väkisin pidä raahata maalle. meillä tämä oli yhteinen päätös ja ollaan oltu tyytyväisiä maallemuuttomme suhteen. nuorena oli kiva olla kaupungissa, mutta nyt kun on perhe paljon kivempaa maalla.
Niin ja kun tuos kysyttiin, et miksei suhteen alussa keskustella asuinpaikasta.... Olen ollut mieheni kanssa 10 vuotta, ja tavatessa oli kyl aivan täysverinen kaupunkilainen. Ihmiset muuttuu... Ei tosissaankaan halunnu kuin ihan ydinkeskustaan, ja mä taas edes pikkasen pois täydestä hulinasta ja kivitaloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 22:52"]
Sitä vaan ihmettelen miten siellä hiekkateiden varrella muka pystyy elämään ilman kumppareita/saappaita. Ainakaan loskakelillä.
[/quote]
Miten kaupungissa pystyy? Samat loskat ne on sielläkin.
Miten olis joku kompromissi? Pienempään kaupunkiin tai maalle ihan kaupungin kupeeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 23:01"]
No etpä sitten paljoa tilastasi piittaa, kun voit olla päiviä käymättä edes ulkona! Näinhän sinä kirjoitit.
[/quote]
Olen kyllä maatalon emäntä, minulla taitaa kuitenkin olla siitä varmempi tieto kuin sinulla. Älä sinä jumitu omiin vanhanaikaisiin ajatusmalleihisi. Maatalon emäntä voi tehdä muutakin kuin kykkiä aamusta iltaan lehmän utareita tutkimassa. Ja palkkatyötäkin on muutakin kuin 8 - 16 toimistotyötä.
[/quote]
[/quote]
Myös minä olen maalaistalon emäntä, mutta en käy navetassa tai aja traktoria. Olen hammaslääkäri ja tienaan siinä sen verran mukavasti, että mies voi keskittyä maatalouteen. Kirjanpito, veroilmoitus jne. ovat minun tehtäviäni. Jo pelkästään navettaan liittyvä paperityö vie joka viikko 5-6 tuntia kaikkine rekisteri-ilmoituksineen ja listauksineen. Sitä hommaa ei kannata mennä ulos tekemään :-)
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 23:01"]
No etpä sitten paljoa tilastasi piittaa, kun voit olla päiviä käymättä edes ulkona!
[/quote]
Edelleen emäntä voi tehdä tilalla muutakin kuin kykkiä navetassa. Mutta älä sinä meidän tilasta murehdi. Se on oikein hyvässä hoidossa ja minä piittaan siitä paljon kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 23:08"]
Miten olis joku kompromissi? Pienempään kaupunkiin tai maalle ihan kaupungin kupeeseen?
[/quote]
Ja kumpikaan ei asuisi mieleisessä paikassa ja molemmat olisi onnettomia.
Juu kyllä sitä on maatilan emäntä vaikka ei navetassa käy tissin koitolla ;)
Täällä myös yksi. Hoidan tilan kirjanpidon näin äitiyslomalla. Muuten ulkopuolisella kuljen töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun auton on miltei sisällä ulko.ovesta ja asun 3 km päässä kaupungin keskustasta. En halua sitä autoa 50 kilometrin päähän lähimmästä sairaalasta ym palveluista.
Jos maatilan emäntä ei käy navetassa katsomassa elikoitaan, niin ei se ainakaan hyvä ja välittävä emäntä ole! Turha teidän siellä on yhtään urputtaa. Olette paskasakkia!
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 23:30"]
Jos maatilan emäntä ei käy navetassa katsomassa elikoitaan, niin ei se ainakaan hyvä ja välittävä emäntä ole! Turha teidän siellä on yhtään urputtaa. Olette paskasakkia!
[/quote]
Meillä ei ole navetassa yhtäkään eläintä (no hiiriä voi olla). Maatilalla ei välttämättä nykyisin ole tuotantoeläimiä. Traktorit ei kaipaa katsojaa.
Itselleni kaikkein kauheinta olisi muuttaa jonnekin Pohjois-Espooseen tai Vantaan rajamaille. Tai Nuuksioon (Espoota sekin). Ne on niin takahikiää palvelujen puutteen takia, ettei paremmasta väliä. Saattaa olla helposti 5- 10 km lähimpään kauppaan, kouluun tai päiväkotiin, eikä tilanne korjaannu, vaikka kuinka paljon tönöjä tehtäisiin. Lentomelua, ruuhkaa ja liikennettä kyllä riittää! Ennemmin muuttaisin maalle tai johonkin OIKEAAN kaupunkiin, olisi se kuinka pieni tahansa.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 23:30"]
Jos maatilan emäntä ei käy navetassa katsomassa elikoitaan, niin ei se ainakaan hyvä ja välittävä emäntä ole! Turha teidän siellä on yhtään urputtaa. Olette paskasakkia!
[/quote]
Muutama kehoitus on jo tullut, että yrittäisit laajentaa näkemystäsi. Edelleen samalla kehoituksella jatketaan.
Tämä nyt ei liity alkuperäiseen teemaan, mutta yksi maatilan emäntä ilmoittautuu täältäkin. Sellainen olen, kun kerran omistamme tilan puoliksi ja vapaa-aikoinani osallistun kyllä sen töihinkin. Silti teen varsinaisen kokopäivätyöni ihan muualla (toimistosihteerinä lähikaupungissa) ja mies kantaa päävastuun tilasta.
Siinä olen samaa mieltä parin muun kirjoittajan kanssa, että ei tämä maalla ja maatilalla asuminen mitenkään estä harrastuksia, shoppailua, kulttuuria jne. Pienimuotoisesti sitä kaikkea on tarjolla 7 kilometrin päässä lähikaupungissa ja suuressa mittakaavassa 50 kilometrin päässä isossa kaupungissa.
3 jatkaa. Miehen haluama paikka on siis todellinen tuppukylä. Ei edes terveyspalveluja. Ei sielä kyl paljo palkkatöitä tehdä. Mä rakastan sujahtaa hetkessä kaupunkiin ja vaik pyörällä. Mennä yks kaks tapahtumiin ja vaik nopsasti hakeen viinipullo. Ei tosiaan kiinnosta ajaa 40 kilometriä, et jos haluis vaik ostaa jotain. Hyvästi kesäiset terassit ja kahvilat. Kaikki.