Tempperamenttinen 4v tyttö on ottanut uuden aseen minua vastaan

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 16:11"]

Tekisi mieleni sanoa, että ilmaus "4-vuotiaalla on uusi ase minua vastaan" kertoo jo aika paljon :( Kyseessä on oikeasti vielä pieni lapsi, jonka kanssa ei käydä mitään valtakamppailua. No, ehkä ymmärsin väärin, mutta tuntuu aika yleiseltä tuo ajattelutapa vanhemmuudesta, että se on ensisijaiseti jotain oman vallan korostamista ja suurin vaara on, että lapsella olisi valtaa. Aikuinen johtaa joo, mutta se on luontaista arvovaltaa, ja pääpaino kasvatuksessa on rakkaus.

[/quote]

Kyllä tuon ikäisellä on jo taipumus iskeä kiinni, jos havaitsee aikuisessa jonkin sellaisen piirteen, jonka avulla voi kiristää myönnytyksiä. Esim. jos kaupassa huutaminen yhden kerran aiheuttaa sen, että saa kaivatun karkkipussin, niin tokihan sitä keinoa yritetään seuraavalla kerralla uudelleen.

Minusta valtakamppailu on kohtuu hyvä termi tällaiselle, vaikka se ei välttämättä täysin vastaisikaan sitä, miten lapsi asian kokee.

Mun mielestä taas on asiat aika pahasta pielessä jos kasvatus on valtakamppailua. Eiköhän sen nyt pitäisi olla enemmän opettamista kuinka pitää toimia. 

Munkin mielestä toi otsikko on kaiken kertova ja se kertoo siitä, että perhe-elämä on muuttunut valtataisteluksi, jossa 4-vuotias on kääntynyt vanhempiaan vastaan. Eikö ne lapset ole vanhempien kanssa samassa veneessä, samaa perhettä kun ovat. 4-vuotiaan keinot uhmata pakkovaltaa ovat aika vähäisiä ja pissaaminen on hyvä mahdollisuus. Saa vanhemmalta reaktion. Mä kyllä miettisin miksi se 4-vuotias kokee olevansa niin pakkoraossa, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin pissata.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 15:48"]

Jos rangaistus on tarpeeksi ikävä, niin lapsi suurella todennäköisyydellä oppii olemaan yrittämättä samaa asiaa uudelleen.

Eli pissaamisen hyöty/haittalaskelma kääntyy reilusti miinuksen puolelle.

[/quote]

Samoin kuin vaikka koirilla, rankaiseminen toimii pehmeänluontoisiin yksilöihin. Tosi kovapäisiin se ei tehoa. Kun kuitenkaan lasta ei voi rangaista oikeasti tosi kovaa esim. fyysisesti, se on laitonta ja julmuutta. Niin kovapäisemmän luontoinen sisukas lapsi voi jopa ärsyttää tahallaan saadakseen aikuisesta sen koomisen rankaisemisreaktion ulos, sille jopa rankaisemisreaktio voi olla palkitsevampi kuin se että ei saisi mitään reaktiota. 

Itse muistan että tuon ikäisenä oikein pirullisena kiusasin äitiäni ihan vaan tylsyyttä lievittääkseni. Tiesin monia tapoja joilla äidin sai kiihtymään, huutamaan ja rankaisemaan, ja käytin niitä esim. saadakseni huomiota tai tekemistä. Yleinen kuvio oli että kärtin äidiltä että keksi mulle jotain tekemistä, mulla on tylsää, ja jos äiti ei keksinyt (eikä aina voinut, minä nimittäin kärtin sitä ärsyttävän usein) niin tein jotain mistä tiedin äidin välttämättä reagoivan, jotain tuhmaa.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 14:10"]Mitä jos alottaisit kauheen naurunremakan? Siis teet selväksi, että tyttö on tehnyt jotain tosi noloa. Tyttöä varmasti rupeaisi hävettämään ja tapa voisi jäädä pois. [/quote]

ihanko tosissasi tätä ehdotat? Oletko oikeasri sitä mieltä, että lapsen nolaaminen ja pilkkaaminen olisi jotenkin hyvä keino kasvattaa lasta?

Täällä ilmoittautuu yksi maailman temperamenttisimman tytön äiti.

Tytöllä ikää 4v. ja voi että sitä huutoa kun ei saa tahtoaan läpi.

Esim. kaupassa neiti saattaa huutaa selällään lattialla 3-5 minuuttia, sitten tajuaa ettei saa tahtoaan läpi.

Joskus hakee huomiota huutamalla ja tavaroita paiskomalla.

Mutat ei auta huutaminen yms. temput, meillä on rajat ja ajan kanssa tuo menee ohi.

Kokemuksella sanon koska hänen 5.v veljensä on nykyään ihana, mahtava, aurinkoinen lapsi, joka omaa pitkän pinnan .

Vuosi sitten hänen kanssaan oli sama juttu kuin nyt tytön kanssa.

Anna sille kunnon litsarit poskelle ja sano että saa samaa joka kerta, kun pissaa lattialle.