Jokaisessa perheessä/suvussa on ainakin yksi juoppo

Omassa suvussa ei ole vähään aikaan ollut, isoisosetä oli mutta sen jälkeen en teidä että kukaan olisi ollut.

Miehen suvun puolella onkin sitten yksi raitistunut alkoholisti (reilu 20 v kuivilla) ja yksi joka joi itsensä kuoliaaksi n. 10 v sitten (oman isäni sukupolvea).

Joillekin tästä asiasta puhuminen näyttää olevan arka asia :/ en mä ole mihinkään tuomion pasuunaan puhaltamassa. Haluisin kannustaa puhumaan asiasta. Omille lapsilleni olen kertonut reilusti, enkä tosiaan peitellyt tai hyssytellyt asiaa, kuten mun vanhempani (ja etenkin isovanhempani) ovat tehneet. Äidin puolella näitä suurkuluttajia on enemmän kuin isän puolella.

Viinan liikakäytön haitoista tietää jokainen lukutaitoinen ihminen, mitä niitä tässä luettelemaan.

ap

En tiedä äitini puolen suvusta yhtään juoppoa/suurkuluttajaa. Äidillä on iso suku: tätejä ja setiä on toistakymmentä ja serkkuja lähemmäs sata, kaikkia en todellakaan tunne, mutten ole kuullut puhuttavankaan alkoholiongelmaisista. Itse asiassa en muista koskaan nähneeni äitini sukulaisia humalassa (en äitiäkään), lukuun ottamatta yhtä serkkua jonka kanssa tuli nuorena vietettyä iltaa enemmänkin. Ei siellä uskovaisia tai absolutisteja kuitenkaan tiettävästi ole.

Isän puolen suvussa alkoholisteja ja viinaan kuolleita on sitten senkin edestä.

Meidän suvussa ei ole, itse asiassa ei äitini eikä isäni puolelta. Harvinaiseksi meidän suvun tekee se, kun lasken aikuiset yhteen, tulee summaksi 50 ja heistä vaan 2 on eronnut. Mun vanhempien ikäpolvessa ei kukaan, mutta serkuistani, 1 kummaltakin puolelta on eronnut. Kun sanotaan että puolet päättyy eroon, täällä ei siihenkään päädytä.

Kun lasketaan sitten sukulaisten puolisot ja lapset joukkoon, ylipainoisia on 5, sairaanloisia ei yhtään, bmi n 25 - 30 paikkeilla.

Puolet akateemisesti koulutettuja ja muutama menestynyt yrittäjä ja muutama ihan tavallinen duunari.

Ja kaikkein paras puoli suvusta on se, että kaikki ovat todella mukavia ihmisiä !!!

Eiköhän alkoholismi ja liikakäyttökin ole sellaista, että sillä on taipumus kasaantua määrättyihin sukuihin. Onhan alttius sille ymmärtääkseni osittain geneettistä, mutta varmasti on myös sosiaalista "periytyvyyttä" ja varmasti epätasaista jakautuvuutta lisää "lika barn leka bäst" -ilmiö, jossa tämän suhteen "pumpulissa" kasvaneet päätyvät löytämään helpommin puolisoikseen vastaavalla taustalla olevan.

Itse olen isosta suvusta, jossa en tosiaan tiedä yhtään ainoaa alkoholistia tai liikakäyttäjää. (Tämä siis kattaen vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, tädit, sedät, enot, serkut ja pikkuserkut perheineen.) Tietenkään en kaikkien tilannetta varmaksi tiedä, kun en läheisesti tunne, mutta ei ainakaan niin ilmeistä ole, että olisi koskaan tullut ilmi.

Miehen suku on hyvin samanlainen yhtä alkoholistia lukuunottamatta, mutta hänkin on jo kuollut.

Eli itselleni alkoholismi on aidosti hyvin vieras asia.

Noup, mun perheessä (3 sukupolvea) ei ole yhtään juoppoa.