Laihdutuksen este: tunnesyöminen.

ylipainoinen vai tyhmä? sittenkin eka - sille voi tehdä jotain

Komppaan. Ja lisään vielä: tunnesyöjä laihtuu kaikkein parhaiten sillä, että yrittää hommata itselleen mahdollisimman hyvän elämäntilanteen. Ei aina helppoa, ihmisellä kun voi olla vaikka mitä kamalaa.

Eli: ylipainoisella tunnesyöjällä on vain normaalipainoista tunnesyöjää kurjempi olo...

Kertokaa mitä ne herkut on? Yks ystävä joka on lihava (haukkuu itseään läskiksi, haluaisi laihtua jne) käy aina ostamassa herkkuja. Niitä sitten miehen kanssa mässyttävät tv:n ääressä ja vetävät viiniä, olutta ja siideriä. Onko ne herkut tyyliin shipsejä, suklaata ja muita karkkeja. (mulle kaikki nuo saa aikaseks helkkarin huonon olon, joten hyllyyn jää) Onko nämä ns. lastenkutsujen eväät niitä herkkuja vai kuuluuko ryhmään muutakin?

Olen itse normaalipainoinen, mutta tottakai syön tunteisiin! Minusta on itsestäänselvää, että jo vauvana opittu tapa (=rintaa itkuun) ei ole ihan helposti kitkettävissä. Melkein olen sitä mieltä, ettei siitä tarvitsekaan päästä eroon, kunhan syö tunteella kohtuullisesti. :) Ihan hyvin voi syödä vähän herkkuja, jos perusasiat on syömisessä ja liikkumisessa kunnossa. Tosi lihavilla tämä tunnesyönti on siis ihan sama ominaisuus mikä ei-lihavillakin, mutta määrät ja tiheys on riistäytyneet käsistä. Niihin pitäisi siis panostaa.

Tunteet pitää käsitellä muuten kuin syömällä, jos on lihava! Kyllä siitä voi päästä helpostikin eroon, kunhan ravitsemus on kunnossa ja sisäistä asian. Ruokaa syödään nälkään ja terveenä pysymiseen!

Olen entinen tunnesyöppö ja sokerihiiri, mutta tälläkin hetkellä kaapissa erilaisia suklaita, karkkeja, sipsejä, keksejä ja täytekakku jääkaapissa. Ei edes tee mieli, kun on kivemmat vaihtoehdot: broilerin rintaa kookosmaito-ananas-juusto kuorrutuksella, uunivihanneksia, hedelmiä jne...

t. 27

Tarkista ainakin nämä asiat:

-saatko tarpeeksi hyviä rasvoja ja vitamiineja, hanki kunnolliset ravintolisät, ja varmista ettei mistään ole puutosta, luontaistuotekaupassa osaavat neuvoa, maksaa paljon mutta on sen arvoista

-jätä kaikki sokeri ja keinomakeutusaineet pois, opettele kokonaan pois överimakeasta syömisestä

-pidä aina käsillä isot määrät hedelmiä, ota sellainen kun tekee jotain mieli

-syö säännöllisesti

-syö ruokaa jolla saat elimistön happo-emäs tasapainon kuntoon, syö terveellistä ruokaa, joka ei nosta verensokeria, sisältää paljon kuitua, proteiinia  ja ravintoaineita, älä syö mitään huonoa, ota selvää asiasta

-onko bakteeritasapaino kunnossa, tehokkaalle maitohappobakteeri kuurille mars

Näillä asioilla saat kroppasi kuntoon, ja pääkoppa seuraa varmasti perästä.

Mulla ollut samaa ongelmaa. Itselläni ainakin ratkaisu oli tästä ajatusmallista luopuminen: "En ole keksinyt mitään, mistä saisi mielihyvää helposti ja nopeasti niin että sillä voisi korvata tuon tunnesyömisen." Siis siitä, että kipua pitäisi jotenkin välttää ja saada heti tilalle mielihyvää jos sellaista tulee. Minä päädyin siihen että kohtaan vaan sen mikä millionkin tunnemaailmassa korpeaa, yrittämättä päästä siitä tunteeesta mitenkään eroon tai saada mielihyvää tilalle. 

Palleahengitys. Rahoittaa välittömästi!

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 11:50"]

Palleahengitys. Rahoittaa välittömästi!

[/quote]

Niin, vaikka se kuinka hienoa onkin, ei sillä silti rahaa tehdä. :-D Rauhoittaa siis.

Aloitus voisi olla minun näppiksestä. Olen yrittänyt vaihtaa suklaata porkkanoihin ym., mutta vaikeaa on.

Syökää kunnolla aterioilla. Santsatkaa, tulkaa kylläisiksi. Vaikka ne muut siellä työpaikan lounaalla pipertäisi salaatteja, laittakaa kunnon makaroniloota pöytään. Niin ette ota sitä ensimmäistä vesipisaraa autiomaassa.

Täällä yksi ylipainoinen tunnesyjä myös. Kymmenen kiloa liikaa. Lapsia monta ja vaikka lapset kuinka tuottavat iloa, niin kyllä ne välillä niin hemmetisti ottavatkin :) Syön, kun ärsyttää, vituttaa, lapset riehkaa, eivät tottele... AARRGGHH. Ja aina menee just jotain karkkia, suklaata yms. kaapista suoraan suuhun oloa helpottamaan. Tämä on mun laihtumiseni este täysin! Kaloreita kertyy hulluna tuollaisesta tominnasta. Apua! 

Mulla sama homma, tunnesyöminen on tuttua. Mulla ei tosin ole lapsia, mutta huomaan silti palkitsevani itseäni ruualla, ja samoin jos olen kokenut jonkin pettymyksen syön herkkuja lohdutukseksi.

Joskus mun itseni palkitseminen saattaa olla että esim. viikonloppuna saan syödä karkkia ja muita herkkuja kun olen hienosti ollut syömättä niitä arkena. Loputon kierre siis... Mulla auttaa se, etten osta kotiin mitään herkkuja niin en voi syödä niitä. En myöskään kanna ikinä lompakkoa mukana ellen ole varta vasten menossa kauppaan tai ostamaan jotakin. Tällä tavoin vältyn kiusaukselta poiketa kioskilla hakemassa suklaata hetken mielijohteesta.

Mutta eipä mullakaan kai tämän parempia neuvoja ole...

tekosyitä tekosyitä.

Laiskuutta se on, piste.

Niin, aina löytyy syy ettei viitsi, laihduttaa, lopettaa tupakointia, ryypäämistä jne jne...mikään ei ole helpompaa kuin itsensä jymättäminen.

Tää ei auta tunnesyömiseen. Tämä auttaa silloin kun kyse on siitä yrittää syödä "kevyesti" laihtuakseeen ja lopulta sitten mättää nälkäänsä hirveät määrät ruokaa ja herkkuja. Minäkin olen tunnesyöj, syön kyllä terveellisesti ja monipuolisesti ja sitten sen LISÄKSI napsin noita herkkuja. Mieliteko ei ole fyysinen vaan psyykkinen.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:28"]

Syökää kunnolla aterioilla. Santsatkaa, tulkaa kylläisiksi. Vaikka ne muut siellä työpaikan lounaalla pipertäisi salaatteja, laittakaa kunnon makaroniloota pöytään. Niin ette ota sitä ensimmäistä vesipisaraa autiomaassa.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:48"]

Tää ei auta tunnesyömiseen. Tämä auttaa silloin kun kyse on siitä yrittää syödä "kevyesti" laihtuakseeen ja lopulta sitten mättää nälkäänsä hirveät määrät ruokaa ja herkkuja. Minäkin olen tunnesyöj, syön kyllä terveellisesti ja monipuolisesti ja sitten sen LISÄKSI napsin noita herkkuja. Mieliteko ei ole fyysinen vaan psyykkinen.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:28"]

Syökää kunnolla aterioilla. Santsatkaa, tulkaa kylläisiksi. Vaikka ne muut siellä työpaikan lounaalla pipertäisi salaatteja, laittakaa kunnon makaroniloota pöytään. Niin ette ota sitä ensimmäistä vesipisaraa autiomaassa.

[/quote]

[/quote]

http://kiloklubi.fi/artikkelit/Tunnesy%C3%B6minen-ja-makeanhimo-on-usein-n%C3%A4lk%C3%A4%C3%A4/910/ Kokeilkaa ensin tätä...

Tunnesyönti on hyvä tekosyy, koska "se on niin vaikea ja hallitsematon asia ja varmasti johtuu alitajuisesta lapsuuden traumasta johon on vaikea päästä käsiksi"... ennen kuin edes kokeilee käytännön keinoja.

Kiitos 12, linkkisi oli hyvä ja täyttä asiaa. Oma kommenttisi sitten kylläkin jotain muuta...

Onko liikuntaa vain lenkkeily?

Jos sää siellä kiljuvien lapsien keskellä jumppaisit? Hanki hyppynaruja ja hulavanteita, pari joogamattoa ja siinä on jo melko monipuoliset liikuntavaihtoehdot edessäsi.

Samalla lapset voi innostua myös liikkumaan ja lapsista voi saada lisäpainoa. Nostele lasta, ota vatsan päälle kun teet vatsalihaksia.. Vaihtoehtoja löytyy mutta pointti on että sun pitää tämä itse tajuta.

Laita päälle kivaa musiikkia, Hevisauruskin toimii.. Ja sitten vaan liikkeelle!

Lapsien kanssa voit lähteä vaan ulkoilemaan. Tee ruoka valmiiksi ja kunnolla vaatetta päälle. Menette vaikka tunniksi pihalle, kävelette, pelaatte jalkkista/sählyä. Voitte hiihtää tai mennä pulkkamäkeen. Sekin on kaikki liikuntaa.

Kulutat kokoajan kaloreita kun istut tässä, kulutat enempi kun lähdette ulos. Puistoissa on kiipeilytelineet joissa voi aikuinenkin tehdä leuanvetoja yms.

Sä voit piirtää lapsien kanssa? Tehdä päiväkirjaa? Pura itseäsi muutenkin kuin liikkumalla tai syömällä.

Rivi suklaata ei sinua lihota. Ei varmasti. Se lihottaa että se suklaa on siellä kotona ostettuna. Siellä on silloin kaikkea muutakin!

Syö enempi kasviksia ja keskity vähän tarkemmin. Vaikka tunteet on niitä miksi syöt, itselläni on tapa syödä kun ehdin. Kun siis tulee tylsää niin kävelen hypnoosissa mukamas keittiöön ja syön.

Sitä varten kannattaa vaikka pitää rytmi päivälle. Syö 5-6 kertaa päivässä. Sinulle vaikka välipala klo 13. Ei ennen. Sä pystyt paremmin estämään syömisen kun tiedät että tunnin kuluttua on välipala. No, ainakin minulle se auttaa että ottaa elämää hallintaan.

Juo vettä, se täyttää kupua ja tehostaa ruuansulatusta.
Ja ihan venyttely, sinun ei kannata istua koko päivää vaan liiku! Nouse ja veny.

Jos syöt 6 kertaa päivässä, se on klo 7-21 välisellä ajalla 14 h ja silloin syöt reilun parin tunnin ajan. En tiedä oletko käynyt leireillä. Seurakunnanleirillä syötiin oikeasti parin tunnin välein. Eli käytännössä heräät, syöt, ohjelma, syöt, ohjelma, syöt, vapaa, syöt, ulkoilu, syöt, sauna ja syöt. Jos tätä jatkaa niin vatsa on täynnä, vatsa tekee kokoajan työtä ja ei tule ahmittua.

Väitän että ihmiset on liian lihavia koska syöminen on kokoaikaista. Napostelee ruokienkin välillä. Kirjoita itsellesi, ihan vaan omaan käyttöön miten paljon ja miten usein syöt. Älä jätä karkkia syömättä vaan koska et silloin kirjoittaisi sitä ja paperi näyttää paremmalta vaan koita ymmärtää mitä sinä teet.

Jatkuva puputus vaan pitää lopettaa. Et mene syömään ennenkö on ruokailun aika! Ja sä voit syödä sen palan suklaata jälkkärinä mutta nyt ravinto kuntoon. Se lähtee siitä että sun on nyt tylsää. Tee jotain! Kun sinulla on ohjelmaa pariksi tunniksi niin asia ei ole ongelma. Nyt sinun syöminen johtaa tätä.

Ihminen on biologinen olento, meillä on ihan kiinni se että kuuluu syödä kun siihen on mahdollisuus. Kun sinulla on mahdollisuus syödä niin silloin syödään. Nykyään ruoka vaan on sellaista makeaa ja täynnä tyhjiä kaloreita että ihminen lihoaa. Et voi syyttää ylipainoa siitä että joskus syöt tunteisiisi rivin suklaata. Koko tilanteesi on huono.

NYT ULOS. Vasta sitten syöt välipalaa ja alat valmistelemaan tuokaa vaikka viideksi. Etkä syö ennen sitä.

Tuo on ihan totta että monet syövät päivällä liian vähän ja se sitten kostautuu erilaisina mielitekoina jotka tulkitaan tunnesyömiseksi. Itse olen myös huomannut että jos ei syö riittävän monipuolisesti, eli jos ruokavaliossa ei ole riittävästi proteiinia ja kasviksia, siitä seuraa makeanhimoa ym.

Mutta silti olen tunnesyöppö joka huolimatta siitä että ON syönyt aamulla ja päivällä riittävästi ja monipuolisesti, vetelee herkkuja lisäksi erilaisiin tunnetiloihin.