Lue keskustelun säännöt.
Miten ei-kainuulainen kotiutuu Kajaaniin?
20.03.2013 |
Oisko kokemuksia siitä, millaista on elää Kajaanissa, jos ei aiemmin tunne sieltä ketään eikä ole Kainuusta päin kotoisin? Kuinka helposti sait ystäviä, ja mitkä muuten on fiilikset? Asutko vielä Kajaanissa, vai kävitkö vain kääntymässä? Erityisesti kiinnostaisi niiden kokemukset, jotka muuttivat miehen työ perässä ja olivat kotona pienten lasten kanssa - oliko helppo löytää lapselle leikkikavereita ja itselle seuraa?
Kommentit (62)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 20:43"]
Miksihän ne kainuulaiset taivastelee savon murteella?
[/quote]
Kainuun murre kuuluu samaan murrealueeseen kuin savo, vaikka kyllä tämän puhheenparren savolaisesta hyvin erottaa.
Mulla ei ole varsinaisesti havaintoja hitaudesta eikä kateudesta. Asunko minä jotenkin kummallisessa talossa jopa kajaanilaisittain, kun täällä ihmiset puhuttelevat toisiaan? En minä ennen ole sellaiseen ihmeeseen kerrostalossa törmännyt.
On olemassa ihmisiä, jotka eivät sopeudu oikein mihinkään, varsinkaan vieraaseen paikkaan. Ja sitten niitä, jotka pärjäävät missä vaan. Itsestä se on aika paljon kiinni, enemmän kuin paikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kajaanista ei ole kokemusta, mutta pienistä paikkaunnista kyllä. Se ongelma on juuri se, että ihmisiä on vähän, joten heitä on vaikea löytää mistään. Leikkipuistot eivät ole samalla tavalla täynnä. Usein suurin osa on koko ikänsä paikkakunnalla asuneita, jotka hengaa niiden samojen tyyppien kanssa, jotka tunsivat jo päiväkodissa. Ei niihin porukoihin pääse. Kajaani on toki pikkuisen isompi ja se on opisekelupaikkakunta, joten ehkä siellä on vähän avoimempaa.
En suosittele. Sisäsiittoista ja hullua porukkaa.
Moikka! Muutin Kajaaniin monta vuotta sitten, mutta en tunne itseäni kyllä kainuulaiseksi vielä minäkään. Kun aikuisena muuttaa (miehen työn vuoksi), ja sen jälkeen on pienen lapsen äitinä kotona, niin melko vaikeahan se on saada uusia ystäviä. Jotenkin on ulkopuolinen olo myös siksi, että nämä kainuulaiset ovat niin hiljaisia ja jäyhiä. Turhia he eivät todellakaan jutustele. Jos haluat, voitaisiin olla vaikka s-postilla yhteydessä. Tuntisit sitten ainakin yhden perheen täältä :)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 20:43"]
Miksihän ne kainuulaiset taivastelee savon murteella?
[/quote]
Siksi taivastelevat savon murteella, kun kainuun murre kuuluu savolaismurteisiin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 20:43"]
Miksihän ne kainuulaiset taivastelee savon murteella?
Se on kyllä kainuun murretta, jonka paljasjalkalainen erottaa savon murteesta. Yhtä kaamean kuuloisia molemmat, vaikka toista puhunkin vielä vähän.
[/quote]
Kainuun murre kuuluu savolaismurteisiin. Savolaismurteet tosiaankin jakautuvat useisiin pienempiin murrealueisiin. Kannattaa tutustua murrekarttoihin.
Vastaus otsikon kysymykseen: kilon palasina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 21:24"]
Olen asunut täällä nyt öö..kymmenisen vuotta, enkä vieläkään osaa pitää itseäni kainuulaisena tai kajaanilaisena.
Toki tuttuja täältä on löytynyt, mutta koen olevani jotenkin "eri rotua" näiden kanssa, enkä ihan tunne kuuluvani joukkoon tai koko kainuuseen. En vieläkään.
t. alunperin savolainen
[/quote]
Itse asuin lähes 20 v. savossa ja täytyy sanoa etten kotiutunut. Kun porukkaan paremmin tutustuu niin huomaa ettei ne vitsit ja oletukset savolaisuudesta suinkaan ole liioittelua, pikemminkin kaunisteltu totuus. Sinne ei ainakaan kotiudu ellei synny savoon savolaisille vanhemmille.
[/quote]
Jos me sitten vaan ollaan niin eri rotua..=) Minusta kotopuolessa Kuopiossa käydessä ihmiset näyttääkin omemmilta kuin täällä Kajaanissa. =)
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 23:08"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 21:24"]
Olen asunut täällä nyt öö..kymmenisen vuotta, enkä vieläkään osaa pitää itseäni kainuulaisena tai kajaanilaisena.
Toki tuttuja täältä on löytynyt, mutta koen olevani jotenkin "eri rotua" näiden kanssa, enkä ihan tunne kuuluvani joukkoon tai koko kainuuseen. En vieläkään.
t. alunperin savolainen
[/quote]
Itse asuin lähes 20 v. savossa ja täytyy sanoa etten kotiutunut. Kun porukkaan paremmin tutustuu niin huomaa ettei ne vitsit ja oletukset savolaisuudesta suinkaan ole liioittelua, pikemminkin kaunisteltu totuus. Sinne ei ainakaan kotiudu ellei synny savoon savolaisille vanhemmille.
[/quote]
Jos me sitten vaan ollaan niin eri rotua..=) Minusta kotopuolessa Kuopiossa käydessä ihmiset näyttääkin omemmilta kuin täällä Kajaanissa. =)
[/quote]
Samaa mieltä, joskus olen kyllä huolestuneena miettinyt kun lapset tuli tehtyä savoon savolaisen kanssa, onkohan lapsilla jo alunperin hiukan heikommat eväät elämäntaipaleelle kuin keskivertosuomalaisella. Siis kuinkahan päerjännevät tulevaisuudessa :( .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 23:08"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 21:24"]
Olen asunut täällä nyt öö..kymmenisen vuotta, enkä vieläkään osaa pitää itseäni kainuulaisena tai kajaanilaisena.
Toki tuttuja täältä on löytynyt, mutta koen olevani jotenkin "eri rotua" näiden kanssa, enkä ihan tunne kuuluvani joukkoon tai koko kainuuseen. En vieläkään.
t. alunperin savolainen
[/quote]
Itse asuin lähes 20 v. savossa ja täytyy sanoa etten kotiutunut. Kun porukkaan paremmin tutustuu niin huomaa ettei ne vitsit ja oletukset savolaisuudesta suinkaan ole liioittelua, pikemminkin kaunisteltu totuus. Sinne ei ainakaan kotiudu ellei synny savoon savolaisille vanhemmille.
[/quote]
Jos me sitten vaan ollaan niin eri rotua..=) Minusta kotopuolessa Kuopiossa käydessä ihmiset näyttääkin omemmilta kuin täällä Kajaanissa. =)
[/quote]
Minä olen myös tullut Savosta myös kainuuseen ja kainuulaisilla on lähes samat piirteet, mutta moninkertaisena. Kateus ja kierous paljon pahempaa. Kainuussa on luonnollista että hoitoalalla työskentelevä huutaa kaikki tuttujen asiat sukulaisilleen ja jos sen sopimattomuudesta huomauttaa, on ilkeä savolainen miniä. Kainuun murre on savolaisvivahteista, mutta rumempaa. Esim. savossa viärin on kainuussa veäerin. "Mitäpä se hyvejää" on kainuulainen tyyppipiirre, kun jotain pitäisi yrittää elämän laadun parantamiseksi. Täällä ollaan aika laiskoja yrittämään itse mitään, vaan koko ajan odotetaan, että muualta tulee joku iso työllistäjä. Sotkamoa sanotaan joskus Kainuun Savoksi. Aika iso osa yrittäjähenkistä porukkaa ainakin tulee Sotkamosta. Eikä nämä sotkamolaiset ole muualla Kainuussa kovin suosittuja.
Eläkää menkö. Mekin muutettiin kaikki paljasjalkalaiset heti, kun lukio loppu. Oli niin ihanaa päästä pois. Mutta hyvä luonto siellä on. Teatteri ja kirjasto kans. Ja kyllä kavereita aina saa. Mekin muutettiin neljä vuotta sitten pienelle paikkakunnalle Varsinais-Suomeen. Ei tunnettu sieltä ketään ja kavereita on saatu. Yks juttu vielä täällä pyörineestä jutusta, etteivät kainuulaiset tervehtisi toisiaan. Ei pidä paikkaansa! Kainuussa on parasta, että kaupan kassakin saattaa jäädä juttelee. Toisin on Varsinais-Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehes hakemassa Talvivaaran tiedottajan paikkaa ;).
Henkilökohtaistan kokemusta on sen verran, että äitini muutti avioitumisen myötä Keski-Suomesta Kajaaniin. Isäni oli puolustusvoimien hommissa, oli sitten valittava kahdesta paikasta, mihin muuttaa, ni äiti oli sanonu, että niin kauas kuin Kajaanista vain pääsee. Muutettiin Upinniemeen Kirkkonummelle... Siskoni muutti miehensä perässä Kajaaniin, asuivat siellä vajaan pari vuotta ja muuttivat Lounais-Suomeen. Oma mieheni on Kajaanista, mutta hän, onneksi, muutti perässäni Keski-Suomeen.
Itse aina naureskelen, että "puhutaan kainuun murteella" kun töksäytellään. Esim. kun yhtenä syksynä poimin mustikoita, olivat todella huonolaatuisia, oli appeni ihan järkyttynyt, kun ei osata edes mustikoita poimia. Ihan niin ku vois poimia muunlaisia mustikoita kuin mitä metsässä kasvaa. Yksi tyypillinen kainuulainen kiitos ruuasta on "syö ennen kuin selkäänsä ottaa". Ja jos joku muu tekee pienen virheen, koko homma on pilalla, vaikka virhe olis helposti korjattavissa. Yleensäkin kainuussa oikein "kirkastuu" se, että ei palautetta on positiivinen palaute. Siis kaikki virheet huomataan, mutta hyvästä työstä ei kiitetä, paitsi itseä.
Kainuulaisen on vaikea kiittää kaikkia muita paitsi itseään. Tyypillistä lapsuuskodissani oli, että siskoni kanssa teimme vuorotellen viikkosiivouksen. Sattuipa isäni kerran pesemään jonkun lattian ja muisti monta viikkoa mainostaa tehneensä sen homman. Appeni (joka ei muuten ollut mieheni ja tämän sisarusten lapsuusaikana kotona sen vertaa, että mieheni isosisko olis muistanu miltä isä näyttää) on omasta mielestään paljon parempi kasvattaja kuin minä ja mieheni ja vain siksi, että lapsemme ovat tehneet asioita, jotka ei ole sallittuja, mutta ymmärtämättömyyttään saaneet aikaan vahinkoa.
Samoin käsitykset tekemisestä on tosi piintyneitä. Tee, mutta teet väärin, jos et tee niin kuin minä teen. Mummu käski kantaa mökillä saavin, jossa oli jotain (ehkä vettä...?), isosiskoni ja pikkuveljeni kantoivat sen. Ja kun olivat sen tehneet, saivat haukut, koska olivat kantaneet suoraan sen saavin, eivätkä välillä tyhjentäneet sitä pienempiin astioihin.. Kotona syttyi hellalla paperi palamaan ja siskoni sammutti sen sammutuspeitteellä, toimi siis niin oikein ku voi toimia, isäni ensimmäinen kommentti oli: väärin sammutettu.
Oon erehtyny, oman taustani mukaan, kertomaan avoimesti joistain asioita tai vaikkapa perheen tapahtumista (oman sisarukseni kihlaus, häät, lapsen syntymä tms.) enkä ymmärtäny, että anoppi oikeasti tulkitsee asian niin, että mä pidän lapsuuskodin toimintaa merkittävästi parempana kuin heidän toimintansa. En todellakaan tarkoittanut niin, mutta ilmeisesti muista ei saa puhua. Varsinkaan jos ei osaa sanoa sitä niin, että kainuulainen anoppi vois sanomisilla tuntea itsensä onnistuneemmaksi kuin oma äitini..
Ja lähes kaikki muutkin syntyjään kainuulaiset, joita tunnen, omaavat samoja piirteitä. Jotenkin nälkämaanlaulu kuvaa ihan tarkalleen kainuulaisuutta: "meidänpä mainetta mainivat nuo, koskien ärjyt ja surkeat suot, meidänpä vapautta vaarat on nää, meidän on laulua lahtien päät, meille myös kevätkin keijunsa toi..."
Onneksi mieheni on aika herkkävaistoinen ja oikeasti huomaavainen. Jos siinä olis vahvemmin kainuulaiset piirteet pinnassa, en jaksais. Mä en kestäis sellaista tyypillistä kainuulaista vähättelevää asennetta toista kohtaan ja oon miehelleni sanonu sen. En kyllä muista mieheni ikinä arvostelleen mun tekemisiä, edes silloin kun aihetta olis ollu. Toisaalta pakko mun on antaa anteeksi sitä kainuulaisuutta, kun oon ite paljasjalkainen kajaanilainen, tosin vain pari ensimmäistä vuottani siellä asunut.. :)
En muuttais ikinä Kainuuseen (paitsi joskus eläkkellä johonkin melkein hylätylle pientilalle omavaraistalouteen..) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kajaanissa on mahtavaa lapsiperheiden toimintaa. On paljon vanhempi-lapsi-piirejä ja leikkipuistoja. Myös perhekahvila. Talvisin jokirannassa on aivan mahtava lumilinna isoine mäkineen ja labyrintteineen. On aina paljon lapsiperheitä paikalla. Talvella voi hiihtää Rehjaan, jossa voi paistaa makkaraa ja käydä kahvilassa. Lapsiperheitä on liikkeellä aina. Teatterissa on lapsille näytelmiä ja kirjaston lastenosasto on laaja ja viihtyisä. Rohkeasti vaan tänne tulemaan, tervetuloa!
31: Allekirjoitan jokaisen sanan viestissäsi. Minulla myös kainuulainen puoliso ja samanlainen kuin sinulla. Lapsiperhetoimintaa on kyllä paljon ja lasten kanssa viihdyin paremmin, lasten kasvettua huonommin. Joskus omieni ollessa oli myös mukava avoin päiväkoti, joka on aikoja sitten lopetettu.
Mullakin on kainuulainen mies ja ai että, miten ihanaa vertaistukea tämä ketju on! :D
Kainuulaiset on oikeasti juuri sellaisia kuin moni on jo kuvaillut. "Mitä se hyvejää" ja aina ne ihanat virheet huomataan.
Mulla ei ole kauhean tiiviit välit anopin kanssa. Miksihän! ;D
[quote author="Vierailija" time="05.07.2013 klo 10:44"]
Mullakin on kainuulainen mies ja ai että, miten ihanaa vertaistukea tämä ketju on! :D
Kainuulaiset on oikeasti juuri sellaisia kuin moni on jo kuvaillut. "Mitä se hyvejää" ja aina ne ihanat virheet huomataan.
Mulla ei ole kauhean tiiviit välit anopin kanssa. Miksihän! ;D
[/quote]
Tarvittais samanlainen vertaistukiketju myös niille onnekkaille jotka ovat savosta päässeet pois. Siis tietenkin niille jotka ovat jossain mielenhäiriössä savoon joskus muuttaneet mutta selviytyneet sieltä pois ennenkuin on liian myöhäistä.
Alkuperäisenä kainuulaisena allekirjoitan sen, että perusmentaliteetti on tämä: mitä se hyvejää. "Ei kannata." "Mitä se kannattaa?" Yritäpä näillä opeilla pärjätä maailmalla. Yrittäjyyttä vastaan on monilla paljon. Kun olen itse haaveillut yrittämisestä, aina kommentti on: Mitä se kannattaa? Hirveät on riskit! Kuitenkin menee konkurssiin.
Kateellisuus on myös kamalaa. Tosin sitä kateutta on muuallakin Suomessa. Eniten kuitenkin tuo "mitä se hyvejää" -asenne kuvaa kainuulaisia.
Muutin heti peruskoulun ja lukion käytyäni pois Kajaanista. Välillä kaipaan kovin kotiseudulle. Kainuussa kun on hyvin vahva kulttuurielämä ja kulttuuritausta. Hienoa on, että perinteitä ja kulttuuria vaalitaan. Siitä voi paikalle antaa pointsit. Samoin täällä paljon hehkutetusta luonnosta. Se on oikeasti ihana. Joskus toivoisin, että Kainuussa tajuttaisiin, että siellä on potentiaalia vaikka kuinka, jos vain itsesääli lopetettaisiin.
Tunnistin muuten tuon vähättelyn ja kiitoksen antamattomuuden, mistä tässä ketjussa on puhuttu. Äitini ja isäni suvut ovat pitkällä Kainuun juurissa, ja eipä heidän suvuissaan koskaan ole mistään kiitetty tai kehuttu (menee pilalle, jos kehuu). Kainuussa on oikeasti sellanen puheenparsi, että pane paska (tai lapsi) asialle ja mene itse perässä!
Itsensä vähättely ja kuitenkin kiitosten odottelu rivien välissä on tyypillistä kainuulaista. Kun on poimittu saavitolkulla mustikoita, sanotaan, että enpä tuota paljon kerennyt ja kuitenkin odotetaan, että sitä ihastellaan.
Mun poika on asunut nyt muutaman vuoden Kuopiossa ja tuntuu viihtyvän hyvin. Aikoo kuulemma jäädä sinne lopuksi ikäänsä. Savossa on vaan sellainen henki, että jos haluaa kunnioitusta, se pitää ansaita. Se on monelle vaikea paikka ymmärtää.
up.