Missä iässä äidiksi?
Kommentit (24)
Omassa elämässäni olin 29 kun olisin ollut valmis äidiksi - siihen mennessä oli hankittu vakituinen työ, omistusasunto, hyvä parisuhde ja aito halu saada lapsi. Valitettavasti näitä asioita ei aina voi itse päättää, olen nyt 32 enkä ole vieläkään tullut raskaaksi lähes 3 vuoden yrittämisellä.
Vierailija kirjoitti:
Omassa elämässäni olin 29 kun olisin ollut valmis äidiksi - siihen mennessä oli hankittu vakituinen työ, omistusasunto, hyvä parisuhde ja aito halu saada lapsi. Valitettavasti näitä asioita ei aina voi itse päättää, olen nyt 32 enkä ole vieläkään tullut raskaaksi lähes 3 vuoden yrittämisellä.
Minulla vastaavasti koko elämä oli siinä tilanteessa, että vauva olisi ollut valtavan tervetullut 27-vuotiaana. Mutta myös minulla kävi niin, kohtalolla oli muita suunnitelmia. Lopulta pitkän yrittämisen ja useamman lapsettomuushoitokerran jälkeen tulin raskaaksi ja sain esikoiseni 33-vuotiaana. Toisen lapsen sain 36-vuotiaana ja kuopuksen 39-vuotiaana. Kaikki lapset sai alkunsa pakastetun alkion siirrosta. Joten älä anna periksi vaan tavoittele unelmaasi!
Mullakin oli nuorena ajatuksena ensin opiskella eli lukio ja sen päälle muutamia vuosia muualla opiskelua. Sitten muutamia vuosia töitä itse asiassa 8 vuotta. Ja näin teinkin.
Sain 30-vuotiaana esikoisen.
Olin esim. aivan kakara vielä 22-vuotiaanakin, kiinnosti vain biletys ja opiskelu, en olisi yhtään ollu kypsä vanhemmaksi tuolloin.
Pitäisi olla myös vastaus "aivan sama, ei ole minun asiani määritellä sitä, missä iässä joku muu haluaa tulla äidiksi".
Minua myös kiinnosti 20-vuotiaana lähinnä biletys, matkustelu ja opiskelu. Olin valmis tapaamaan elämäni miehen 25-vuotiaana. Tämä osoittautuikin sitten astetta haastavammaksi rastiksi kun kohtalo toi eteen pelkkiä pelimiehiä ja alkoholisteja. 29-vuotiaana löysin lopulta nykyisen aviomieheni. Halusin ennen lasten hankkimista seurustella rauhassa ja kokea asioita yhdessä. Tutustumisessa myös yhdessä asumisen kokemus pidemmältä ajalta on tärkeää, niin että näkee kuinka arki yhdessä rullaa. Sitten kun huomasin että arki on leppoisaa ja mukavaa ja molemmat osallistuvat arjen pyöritykseen, olin valmis hankkimaan lapsen 31-vuotiaana. Miehelleni oli kuitenkin tärkeää että ensin mennään naimisiin. Esikoisemme syntyi kun olin 33 v. Nyt on toinen tulossa kun olen 35 v. Tämän jälkeen lapsiluku on täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla myös vastaus "aivan sama, ei ole minun asiani määritellä sitä, missä iässä joku muu haluaa tulla äidiksi".
Kysymys olikin "sinun mielestäsi". Mutta jos olet ihminen, jolla ei ole mielipiteitä, niin älä vastaa!
Vaihtoehto ei koskaan on oma valintani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla myös vastaus "aivan sama, ei ole minun asiani määritellä sitä, missä iässä joku muu haluaa tulla äidiksi".
Kysymys olikin "sinun mielestäsi". Mutta jos olet ihminen, jolla ei ole mielipiteitä, niin älä vastaa!
Kyllä mulla on mielipiteitä asioista, mutta ei kyllä siitä, missä iässä naisen olisi minusta hyvä tulla äidiksi. Siinä iässä, mistä parhaalta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto ei koskaan on oma valintani.
Tuo unohtui. Pahoittelut
Vastasin 26-30, mutta vain ja puhtaasti oman kokemuksen mukaan. Olin itse 27 v. kun sain esikoiseni. En ollut opiskelujen tai työelämäni kanssa siinä tilanteessa, kun olin aiemmin kuvitellut, että pitäisi olla sitä tätä ja tuota valmiina ennen lapsen hankkimista. Meillä oli kuitenkin talous ihan kestävällä pohjalla, olimme olleet jo pitkään yhdessä (19-vuotiaista) ja halusimme lapsen. Ammattikorkeakoulu tutkintoni hoidin lapsen ollessa pieni, saimmepa toisenkin siinä välissä. Olihan opiskelu toisinaan rankkaa, mutta niihän tuo voi olla muutenkin, tai elämässä voi tulla muita haasteita vastaan joihin ei itse voi vaikuttaa. Sain kuitenkin opintoja hyvin tehtyä ja kotonakin olin paljon enemmän, kuin mitä olisin ollut, jos olisin tehnyt täysiä tunteja töissä. Jos olisin jäänyt odottelemaan "täydellistä hetkeä" lapsien saamista varten, se ei välttämättä olisi koskaan tullut, tai olisi tullut sitten, kun ei enää ole mahdollista (sairastan endometrioosia). Tämä sopi meille vallan mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Omassa elämässäni olin 29 kun olisin ollut valmis äidiksi - siihen mennessä oli hankittu vakituinen työ, omistusasunto, hyvä parisuhde ja aito halu saada lapsi. Valitettavasti näitä asioita ei aina voi itse päättää, olen nyt 32 enkä ole vieläkään tullut raskaaksi lähes 3 vuoden yrittämisellä.
Muuten sama mutta multa lähti vielä mieskin, kun sairastui masennukseen ja halusi olla yksin :D
Ei siihen ole hyvää aikaa. Työelämän kannalta aika on aina väärä. Henkilökohtaisen elämän kannalta joku sellainen vaihe kun elämässä on muutenkin suvantovaihe, ei tee mieli ravata niin paljon harrastuksissa ja iltamenoissa, työelämä junnaa jne. Ja tietenkin sitten sen mukaan miten parisuhteessa menee. Olisi hyvä jos siinä ehtisi mennä hyvin vaikka edes vuoden pari putkeen ennen vauvaa, eikä niin että heti pistetään lapsi alulle ja tuurilla toivotaan että se toinen on sopiva vanhemmaksi, eikä myöskään niin että parisuhde on karilla ja vauvan kuvitellaan pelastavan se. Sain oman esikoiseni 29-vuotiaana ja jälkeen päin ajateltuna, aikaisemminkin olisi kyllä voinut. Edeltävät viisi vuotta, en saanut kuitenkaan mitään järkevää aikaan enkä käynyt juuri missään.
Ensisynnyttäjien ikä nousee koko ajan. Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli Suomessa vuonna 2017 keskimäärin 29,2 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,9 vuotta. Itsekin koin monestakin syystä, että olin valmis äidiksi vasta n 30-vuotiaana. Sain esikoiseni 32-vuotiaana.
Helsinkiläisten synnyttäjien keski-ikä on jo 32,3 vuotta.
Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Eikä onneksi kovin tavallinen: Noin viisi prosenttia ensisynnyttäjistä oli EU-alueella alle 20-vuotiaita ja noin kolme prosenttia yli 40-vuotiaita.
Mielenkiintoista on sekin, että Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaiset saavat tällä hetkellä lapsensa myöhemmin kuin mitä pitävät ihanteellisena. Ero ihanteellisen iän ja toteutuneen iän välillä on erityisen suuri korkeasti koulutetuilla naisilla ja miehillä.
Vastasin 20-25 ihan vaan koska oon saanu ite lapseni siinä iässä ja tämä on ollu erittäin hyvä ratkasu kaikkineen. Mitään en vaihtas :)
Ensin opiskelut ja ainakin jonkinlainen ote työelämään. Sitten vasta lapset.
Tämä sopi ainakin itselleni. Olin juurikin 31 kun sain esikoiseni