Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen eroaisit lapsiperheen äitinä?
Kuinka pitkään jaksaisit elätellä toivoa, että seksi palaisi suhteeseen?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
No joku syyhän siihen on, miksi mies ei halua sekstailla. Jos syy on se, että oma nainen ei vaan kiinnosta enää, niin siinä tapauksessa lähtisin kyllä muille markkinoille, oli lapsia tai ei.
Esim pleikkari kiinnostaa enemmän kuin seksi meillä. En sitten tiedä kiinnostaisiko se seksi jonkun muun kanssa enemmän kuin videopelit. Joka tapauksessa ne pelit voittaa minut.
Ei ap
Riippuu syystä tietenkin, jos mies olisi sairas jonka takia ei pysty, niin voisin odottaa vaikka vuodenkin. Toisaalta, pitäisi olla sitten kyllä muuta hellyyttä ja intiimiä toimintaa edes joskus, ja toki mies voisi minut tyydyttää vaikka ei kykenisi varsinaiseen yhdyntään. Jos mies sanoisi että ei kiinnosta pätkääkään seksi minun kanssani, niin kyllä tekisin sen johtopäätöksen että hänen puoleltaan rakkaus on loppu ja siinä tapauksessa olisi avioliitto minun osaltani sitten siinä. Ei mun mies ole niin mahtava kämppis että ilman rakkautta sitä katselisin päivät pääksytysten, tän homman idea on se rakkaus ja parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljäs vuosi menossa. Mutta en edes mieti eroa varsinaisesti sen takia. Kyl mä pärjään ilmankin, osaan hoitaa homman ominpäin. Kenelle se sit on niin tärkeätä, kenelle ei.
Käykö mies vieraissa? Ap
Ei. Kumpikaan ei vaan taida haluta seksiä. Ilman että olemme sairaita tms. Ei se aina ole sellaisesta kiinni.
Kolme vuotta jaksoin ilman, sitten hankin sivusuhteen. Tätä kesti vuoden, sitten erosin.
Ihmettelen aina sitä kun joka suunnassa sanotaan ettei suhde ole terve ilman seksiä tms. Se on yksi osa, kyllä, mutta ilman seksiäkin voi elää ihan mainosti. Ei se ole mikään suhteen edelleytys enää kymmenien vuosien jälkeen. Silloin on jo tärkeämpiä edellytyksiä kun suhde on muuttunut esim. perheen myötä.
Ja ettekö ihmiset osaa tyydyttää halujanne itse? Wtf? Miksi pitää vieraissa sen takia käydä. Ei ole sen arvoista. Ja miehiä haukutaan seksin perässä olemisesta...
No oletko sanonut miehellesi että tarpeenne eroavat ja että voisitko hankkia sivusuhteen? Hänellä ei pitäisi olla mitään syytä sitä lieltää, olettaen että teillä on joskus ollut seksiä enemmänkin. Jos taas ei, niin sitten on kyllä ihan oma mokasi että niin erilaisen ihmisen kanssa perustit perheen.
Alapeukuttajia ihmettelen.
Itse elin aikanaan naisena hyvin vähäseksisessä suhteessa. Seksin pyytämiseen kumppanilta on kyllä korkea kynnys, yleensähän sitä ajattelee että seksiä on luonnostaan silloin kun on naisena haluttava. Että sitä saisi pyytämättäkin. On nöyryyttävää että kumppani ei lähesty, tai torjuu toisen lähestymisen. Itsetunto romahtaa. Siksi kai on niin vaikea ottaa asia puheeksi suoraan. Ethän sä voi ajatella vaativasi toiselta seksiä, kuin velvollisuutena. Jos seksiä joskus oli, se tuli aina miehen aloitteesta.
Juttu jätti pitkäkestoiset arvet. Itse ymmärsinkin lopulta lähteä, syitä oli muitakin. Vasta vuosien jälkeen olen alkanut ajatella että ehkä kelpaisin vielä jollekulle. Pikkuhiljaa täältä noustaan taas normaaliin elämään.
Eli älä ihmeessä sen takia eroa! Se ruoho harvoin on vihreämpää aidan toisella puolella.
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajia ihmettelen.
Itse elin aikanaan naisena hyvin vähäseksisessä suhteessa. Seksin pyytämiseen kumppanilta on kyllä korkea kynnys, yleensähän sitä ajattelee että seksiä on luonnostaan silloin kun on naisena haluttava. Että sitä saisi pyytämättäkin. On nöyryyttävää että kumppani ei lähesty, tai torjuu toisen lähestymisen. Itsetunto romahtaa. Siksi kai on niin vaikea ottaa asia puheeksi suoraan. Ethän sä voi ajatella vaativasi toiselta seksiä, kuin velvollisuutena. Jos seksiä joskus oli, se tuli aina miehen aloitteesta.
Juttu jätti pitkäkestoiset arvet. Itse ymmärsinkin lopulta lähteä, syitä oli muitakin. Vasta vuosien jälkeen olen alkanut ajatella että ehkä kelpaisin vielä jollekulle. Pikkuhiljaa täältä noustaan taas normaaliin elämään.
Taas tämä ihme valitus.
Miksi naiset olettavat miesten olevan joitakin ihme velhoja, jos itse ei olla aktiivisia seksuaalisesti? Miten miehen pitäisi tietää, milloin toinen olisi kiinnostunut? Ja että naisella jotenkin vaan ihmeellisesti "olisi seksiä, kun on naisena haluttava"? Eli seksi vaan kummallisesti tapahtuisi, yht'äkkiä kaaduttaisiin ilman vaatteita vuoteeseen? Jos itse halusit seksiä, miksi et tehnyt aloitetta? Täysin absurdia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajia ihmettelen.
Itse elin aikanaan naisena hyvin vähäseksisessä suhteessa. Seksin pyytämiseen kumppanilta on kyllä korkea kynnys, yleensähän sitä ajattelee että seksiä on luonnostaan silloin kun on naisena haluttava. Että sitä saisi pyytämättäkin. On nöyryyttävää että kumppani ei lähesty, tai torjuu toisen lähestymisen. Itsetunto romahtaa. Siksi kai on niin vaikea ottaa asia puheeksi suoraan. Ethän sä voi ajatella vaativasi toiselta seksiä, kuin velvollisuutena. Jos seksiä joskus oli, se tuli aina miehen aloitteesta.
Juttu jätti pitkäkestoiset arvet. Itse ymmärsinkin lopulta lähteä, syitä oli muitakin. Vasta vuosien jälkeen olen alkanut ajatella että ehkä kelpaisin vielä jollekulle. Pikkuhiljaa täältä noustaan taas normaaliin elämään.
Taas tämä ihme valitus.
Miksi naiset olettavat miesten olevan joitakin ihme velhoja, jos itse ei olla aktiivisia seksuaalisesti? Miten miehen pitäisi tietää, milloin toinen olisi kiinnostunut? Ja että naisella jotenkin vaan ihmeellisesti "olisi seksiä, kun on naisena haluttava"? Eli seksi vaan kummallisesti tapahtuisi, yht'äkkiä kaaduttaisiin ilman vaatteita vuoteeseen? Jos itse halusit seksiä, miksi et tehnyt aloitetta? Täysin absurdia.
Meitä vaan sattuu olemaan erilaisia ihmisiä. Sorry. Itse naisena olin aina aloitteentekijänä kunnes kyllästyin olemaan ja hyväksyin tosiasian ettei seksiä ole. En eroa kun kaikki muu on todella hyvin. Hoidan itse itseni jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajia ihmettelen.
Itse elin aikanaan naisena hyvin vähäseksisessä suhteessa. Seksin pyytämiseen kumppanilta on kyllä korkea kynnys, yleensähän sitä ajattelee että seksiä on luonnostaan silloin kun on naisena haluttava. Että sitä saisi pyytämättäkin. On nöyryyttävää että kumppani ei lähesty, tai torjuu toisen lähestymisen. Itsetunto romahtaa. Siksi kai on niin vaikea ottaa asia puheeksi suoraan. Ethän sä voi ajatella vaativasi toiselta seksiä, kuin velvollisuutena. Jos seksiä joskus oli, se tuli aina miehen aloitteesta.
Juttu jätti pitkäkestoiset arvet. Itse ymmärsinkin lopulta lähteä, syitä oli muitakin. Vasta vuosien jälkeen olen alkanut ajatella että ehkä kelpaisin vielä jollekulle. Pikkuhiljaa täältä noustaan taas normaaliin elämään.
Taas tämä ihme valitus.
Miksi naiset olettavat miesten olevan joitakin ihme velhoja, jos itse ei olla aktiivisia seksuaalisesti? Miten miehen pitäisi tietää, milloin toinen olisi kiinnostunut? Ja että naisella jotenkin vaan ihmeellisesti "olisi seksiä, kun on naisena haluttava"? Eli seksi vaan kummallisesti tapahtuisi, yht'äkkiä kaaduttaisiin ilman vaatteita vuoteeseen? Jos itse halusit seksiä, miksi et tehnyt aloitetta? Täysin absurdia.
Juurihan hän selitti kuinka tuli torjutuksi. Eikö se ole aloitteen tekemisen seurausta?
Lohduttava tosiasia: jos kipinää on ikinä välillänne ollut, sen kyllä löytää uudelleen. Eikä ole edes hirmu vaikeata vaikka kynnys korkea onkin. Eli tämä ei tarkoita etteikö mitään toivoa olisi saada sitä takaisin vaikka se olisi katkolla. Älä siis luovuta!
Itse olen mies ja elänyt nyt seksittömässä parisuhteessa 4.5 v. Ainoa joka on pitänyt minut tässä on lapset. Nimittäin tiedän 100 varmaksi että jos nyt lähden, vaimo tekee kaikkensa etten saisi tavata lapsia... Kunhan nuorin täyttää 12 niin sen jälkeen minua ei pidättele mikään... Huom. En juo, en tupakoi, vakituinen työpaikka yms, mutta jos vaimo haluaa niin nuohan eivät merkitse mitään sossutädeille.. Siksi roikun kun lapset ovat tärkeämmät kuin minä itse.
Masentaa lukea näitä samassa tilassa olevien naisten kertomuksia. Tuntuu, että miehet pitää niitä naisia vain pelkkinä äiteinä ja se ns. Seksuaalinen kiinnostus kai lopahtaa emt. . Ja näitä kumpi haluaa enemmän jne ei silloin alkuhuumassa edes huomaa. Vasta kun normaali ja stressaava lapsiarki on kuvioissa. Että kyl prkl jos nainen pystyy yövalvomisista ja kakkavaippojen vaihtamisista ja synnytyksestä huolimatta haluamaan vielä seksiä oman miehensä kanssa ja mies ei halua niin kukahan siinä silloin on se kusipää?
Vierailija kirjoitti:
Lohduttava tosiasia: jos kipinää on ikinä välillänne ollut, sen kyllä löytää uudelleen. Eikä ole edes hirmu vaikeata vaikka kynnys korkea onkin. Eli tämä ei tarkoita etteikö mitään toivoa olisi saada sitä takaisin vaikka se olisi katkolla. Älä siis luovuta!
Periaatteessa uskon tähän kyllä, syyt kipinän katoamiseen ovat myös sellaiset, että niitä voi lähteä korjaamaan. Iso ristiriita taas josta en ole aivan varma onko se siedettävissä on se, mikä seksin merkitys kummallekin tässä on, miehelle se on paljon vähäisempi kuin minulle, tosin en ole varma onko niin, jos vallitsevat ristiriidat ja rasitukset saisi ensin vähemmälle. Ap
Riippuu mistä seksittömyys johtuu. Jos rakkaus on loppu niin eroaisin pian. Jos rakkautta on niin odottaisin vaikka hautaan saakka josko seksikin palaa suhteeseen. Jos tietäisin, ettei seksiä suhteeseen enää ilmesty, mutta rakkautta on, niin EHKÄ kyseeseen tulisi jonkinlainen tarkkaan määritelty avoin-suhde-järjestely.
Ap ei kuulosta järin rakastuneelta/rakastavalta kun eroa pohtii. Siitä vain eroamaan ja seksiä etsimään, mitä sinä tällaistä täällä enää pohditkaan. Selvä tapaus - erotkaa
En eroaisi ollenkaan enkä ole eronnutkaan, ilman olen ollut 17 vuotta. Seksi ei ole tärkeää kummallekaan meistä ja lapset ovat kuvitelleet, ettei ole tarvinnut elää WT-eroperheessä.