Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkän seksittömyyden jälkeen eroaisit lapsiperheen äitinä?
11.03.2019 |
Kuinka pitkään jaksaisit elätellä toivoa, että seksi palaisi suhteeseen?
Kommentit (69)
Voi myös olla, että miehen osalta rakkaus on loppu, sellainenkin mies on syytä jättää mielestäni, jolla ei ole mitään muuta selitystä haluttomuudelle. Stressi, sairaus, lääkitys tms. ymmärtäisin, mutta jos ei terapiat auta ja syy ole kuin kyllästyminen naiseen ja seksiin niin pärjätköön yksin ilman läheisyyttä. Jos terve mies ei halua, niin kyllä on tunnepuolessa vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masentaa lukea näitä samassa tilassa olevien naisten kertomuksia. Tuntuu, että miehet pitää niitä naisia vain pelkkinä äiteinä ja se ns. Seksuaalinen kiinnostus kai lopahtaa emt. . Ja näitä kumpi haluaa enemmän jne ei silloin alkuhuumassa edes huomaa. Vasta kun normaali ja stressaava lapsiarki on kuvioissa. Että kyl prkl jos nainen pystyy yövalvomisista ja kakkavaippojen vaihtamisista ja synnytyksestä huolimatta haluamaan vielä seksiä oman miehensä kanssa ja mies ei halua niin kukahan siinä silloin on se kusipää?
On se epäreilua joo, mutta kusipäisyyttä?
Mulla on suhde kaatunut mun nähdäkseni osin siihen että mies alkoi lapsen hankkimisen jälkeen suhtautua kuin äitiin, ei puolisoon.
Halun puutteesta ei voi syyttää oikein ketään, muutenhan ne naiset joilta esimerkiksi imetyshormonit tappaa halut ovat niitä kusipäitä.
Mutta se kyllä on kusipäistä että parisuhteessa ei ota huomioon kumppanin haluja ja toiveita, tai keskustele avoimesti omista haluistaan ja toiveistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko puhunut miehelle asiasta vai oletatko sen lukevan ajatuksia?
Tietysti tästä on puhuttu, miehen mielestä seksi ei ole niin tärkeää että sitö edes kuukausittain pitäisi parisuhteessa olla, tai edes puolivuosittain, jos ei vain kiinnosta enää. Ap
Viikkokin ilman seksia ei ole yhtaan kivaa. Onneksi vaimoni pitaa paivittaisesta, mina tykkaisin 5 kertaa paivassa. Suhteemme kestanyt 25 vuotta.
M45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mistä seksittömyys johtuu. Jos rakkaus on loppu niin eroaisin pian. Jos rakkautta on niin odottaisin vaikka hautaan saakka josko seksikin palaa suhteeseen. Jos tietäisin, ettei seksiä suhteeseen enää ilmesty, mutta rakkautta on, niin EHKÄ kyseeseen tulisi jonkinlainen tarkkaan määritelty avoin-suhde-järjestely.
Ap ei kuulosta järin rakastuneelta/rakastavalta kun eroa pohtii. Siitä vain eroamaan ja seksiä etsimään, mitä sinä tällaistä täällä enää pohditkaan. Selvä tapaus - erotkaa
Parisuhderakkauteen kuuluu mielestäni seksuaalinen kipinä ja seksi pariskunnan välillä. Jos ne lopullisesti loppuvat, parisuhde loppuu. Pohdin vain sitä, kuinka kauan sen palaamista itse kukin odottaisi, sillä uskon että nykyään useimmilla jokin raja joskus tulee vastaan. Ap
Jättäisin siinä vaiheessa kun huomaan, että kipinä on täysin kuollut eikä sen sytyttäminen kiinnosta/onnistu. Varmaan noin vuoden sisällä tultuani tähän tulokseen, eron järjestelyissä menisi kuitenkin aikansa. Tietenkin ensimmäinen neuvoni olisi mennä pari/seksuaaliterapiaan, kipinä voi kuitenkin syttyä uudelleen jos sitä on aiemmin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Masentaa lukea näitä samassa tilassa olevien naisten kertomuksia. Tuntuu, että miehet pitää niitä naisia vain pelkkinä äiteinä ja se ns. Seksuaalinen kiinnostus kai lopahtaa emt. . Ja näitä kumpi haluaa enemmän jne ei silloin alkuhuumassa edes huomaa. Vasta kun normaali ja stressaava lapsiarki on kuvioissa. Että kyl prkl jos nainen pystyy yövalvomisista ja kakkavaippojen vaihtamisista ja synnytyksestä huolimatta haluamaan vielä seksiä oman miehensä kanssa ja mies ei halua niin kukahan siinä silloin on se kusipää?
Eli miehet eivät hoida ollenkaan yövalvomisia ja kakkavaippoja? Just joo.
Ja jos ei ole lapsia, ja nainen ei halua, hän on sit se kusipää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seksi ei ole kummallinen asia, sen takia ei voi jättää lapsia hajalle ilman isää, seksi on kuin kävisi paskalla, 5 min ja se siitä ihan turha juttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mistä seksittömyys johtuu. Jos rakkaus on loppu niin eroaisin pian. Jos rakkautta on niin odottaisin vaikka hautaan saakka josko seksikin palaa suhteeseen. Jos tietäisin, ettei seksiä suhteeseen enää ilmesty, mutta rakkautta on, niin EHKÄ kyseeseen tulisi jonkinlainen tarkkaan määritelty avoin-suhde-järjestely.
Ap ei kuulosta järin rakastuneelta/rakastavalta kun eroa pohtii. Siitä vain eroamaan ja seksiä etsimään, mitä sinä tällaistä täällä enää pohditkaan. Selvä tapaus - erotkaa
Parisuhderakkauteen kuuluu mielestäni seksuaalinen kipinä ja seksi pariskunnan välillä. Jos ne lopullisesti loppuvat, parisuhde loppuu. Pohdin vain sitä, kuinka kauan sen palaamista itse kukin odottaisi, sillä uskon että nykyään useimmilla jokin raja joskus tulee vastaan. Ap
Jos se halujen palaaminen on kynnyskysymys, niin en jäisi odottamaan päivääkään.
Ihmiset eivät muutu ennen kuin on pakko. Odottelijan ja haluttoman parisuhde voi jatkua vaikka maailman tappiin asti ilman mitään muutosta.
Halu vaatii tilaa kahden osapuolen välille, pieni breikki suhteessa voi antaa tämän tilan halulle - tai sitten huomaatte kasvaneenne erilleen ja jatkatte muihin suuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KebabKamel kirjoitti:
seksi ei ole kummallinen asia, sen takia ei voi jättää lapsia hajalle ilman isää, seksi on kuin kävisi paskalla, 5 min ja se siitä ihan turha juttu
Et sitten ole vuoroviikkovanhemmuudesta koskaan kuullut?
Mä kattelin 16 vuotta, viimeisen vuoden aikana ei ollut seksiä ollenkaan.. erosin ja sain miehen joka todellakin haluaa seksiä, kuten minäkin! :-) olis pitänyt vaan aikaisemmin uskaltaa lähteä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KebabKamel kirjoitti:
seksi ei ole kummallinen asia, sen takia ei voi jättää lapsia hajalle ilman isää, seksi on kuin kävisi paskalla, 5 min ja se siitä ihan turha juttu
En minä ainakaan jäänyt ilman isää (eron taustalla tosin muut asiat). Vanhempani muuttivat samaan kerrostaloon ja saimme sisarusteni kanssa asua yhtälailla isällä ja äidillä mielemme mukaan, kouluakaan ei tarvinnut vaihtaa, muttei seurata heidän tuskaansa ja riitelyäkään. Ero voi olla parempi ratkaisu kuin huonon suhteen jatkaminen lasten vuoksi.
Eroperheiden lapset voivat huonommin, koska kodin ilmapiiri on ollut huono eroa edeltävät vuodet, joillain ilmapiiri on myrkyllinen myös eron jälkeen. Mutta tilastoja ei kaunistaisi jos erot kiellettäisiin. Mukavuuseroja en kannata, etenkään lasten ollessa pieniä elleivät ongelmat ole todella suuria. Mutta on parempi erota kuin jatkaa helvetillistä suhdetta "koska lapset ansaitsevat".
Ja seksi merkitsee sinunlaisillesi a-seksuaaleille ilmeisen vähän, seksistä välittäville (ihmisille, joill se ei vastaa paskalla käyntiä) se kertoo oleellista tietoa parisuhteen tilasta varsinkin jos seksittömyyden taustalla ei ole sairautta tai muuta selitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet tehnyt asian eteen?
Ei voida olettaa että se joka vuosia on useimmiten tullut torjutuksi olisi enää aloitteellinen asiassa. Jossain vaiheessa oman itsetunnon suojeleminen nousee tärkeämmäksi kuin se, että loputtomiin jaksaa yrittää. Ap
Näissä panohommissa kannattaa muistaa muukin kuin oma perse. Selvitä mieheltä onko vika alkuunkaan sinussa. Itse heittäisin noin heikkoitsetuntoisen ämm@n kadulle jos ottaa itseensä siitä, että mies on haluton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutenko menee hyvin, vain seksi tökkii? Jos näin niin aika helppo juttu kuitenkin. Terapiaa!
ps. Been there, oma käsi auttaa pahimpaan hätään!
En eroaisi pelkän seksin puutteen vuoksi, jos muuten kaikki olisi hyvin (ei pettämistä, väkivaltaa, yleistä tunnekylmyyttä, ilkeyttä jne).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en eroaisi pelkän seksin takia jos pieniä lapsia. Joskus sitten kun lapset kasvatettu.
Eroaisit siis vasta kun lapset täysi-ikäisiä? Kävisitkö vieraissa siihen saakka? Missä kunnossa ajattelisit seksuaalisen itsetuntosi olevan, jos eläisit ilman seksiä vuosikausia? Ap
Elämässä, ihmisyydessä ja parisuhteessa on oleellisempiakin juttuja kuin seksuaalinen itsetunto. Totta kai seksi on tärkeää, mutta huonosti asiat jos ajatukset pyörii vain oman puutteen ympärillä. Ymmärrettävää, mutta itsekästä, ymmärrät varmaan itsekin.
Elämä ei ole täydellistä. Harvalla on pienet lapset, nouseva uraputki, upea parisuhde ja täydellinen seksielämä yhtä aikaa. Pitäisi minusta näistä utopioista vähän tulla realismiin, oma pää kestää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajia ihmettelen.
Itse elin aikanaan naisena hyvin vähäseksisessä suhteessa. Seksin pyytämiseen kumppanilta on kyllä korkea kynnys, yleensähän sitä ajattelee että seksiä on luonnostaan silloin kun on naisena haluttava. Että sitä saisi pyytämättäkin. On nöyryyttävää että kumppani ei lähesty, tai torjuu toisen lähestymisen. Itsetunto romahtaa. Siksi kai on niin vaikea ottaa asia puheeksi suoraan. Ethän sä voi ajatella vaativasi toiselta seksiä, kuin velvollisuutena. Jos seksiä joskus oli, se tuli aina miehen aloitteesta.
Juttu jätti pitkäkestoiset arvet. Itse ymmärsinkin lopulta lähteä, syitä oli muitakin. Vasta vuosien jälkeen olen alkanut ajatella että ehkä kelpaisin vielä jollekulle. Pikkuhiljaa täältä noustaan taas normaaliin elämään.
Joo, eihän mies voi olla haluton/masentunut/ahdistunut tai vähähaluinen!!!1 Miehen tekee mieli kairata naista aina ja heti kun sellaisen näkee tai jos ei halua niin toki naisessa vika!
Vierailija kirjoitti:
Muutenko menee hyvin, vain seksi tökkii? Jos näin niin aika helppo juttu kuitenkin. Terapiaa!
ps. Been there, oma käsi auttaa pahimpaan hätään!
Ei, kyllä se ennemmin menee niin että muut ongelmat heijastuvat seksittömyytenä. Ap
Me oltiin täysin ilman seksiä vuosi ja sitä edeltävänäkään vuonna ei seksiä juurikaan ollut, eikä kyllä varmaan sitä edellisenäkään.
Nuo oli minulle todella raskaita vuosia ja etenkin tuo viimeinen. Olin sen vuoden raskaana ja elettiin vauva-aikaa. (Tulen helposti raskaaksi joten kerta riittää ovulaatioaikaan)
Myös läheisyys loppui ja lopuksi jo väistelin miehen pieniä halausyrityksiä. Olin niin loukkaantunut että halusin itsekin ns satuttaa miestä samanlailla miten hän satutti minua. Pornoa kyllä katseli eli haluttomuudesta ei ollut kyse.
Olin lihonutkin siinä ja se oli minulle itselleen kova paikka enkä olisi kestänyt kuulla miehen suusta enää sitä että olen ällöttävä.
Mies ei kyllä koskaan ole ulkonäköäni arvostellut eikä kuulemma edes huomannut että olin lihonut.
Seksi alkoi palata suhteeseen. Mieheni näki kun sheivasin bikinirajoja suihkussa(sheivaan aina eli ei ollut poikkeus) ja sen jälkeen illalla ehdotti seksiä johon en kylläkään suostunut vaan käänsin kylkeä ja kyyneleet tuli silmiin.
Tuon jälkeen mies sitkeästi silloin tällöin teki aloitteita jotka torjuin kostoksi. Joo tiedän että typerää mutta halusin satuttaa takaisin että tietää miltä vuosien torjuminen tuntuu.
Sitten muutettiin uuteen kotiin. Vuosi ollaan asuttu täällä nyt ja seksi on parempaa kuin koskaan! Olen myös rakastunut mieheeni uudelleen ja perhosia on vatsassa kun hän katsookin minuun. Läheisyys on myös palannut. Olen pirteämpi ja saanut nyt painoakin pois.
En tiedä mikä muuttui muttei koskaan enää päästetä tilannetta yhtä pahaksi kuin mitä se oli.
Silloin mietin ihan tosissani eroa. Lasten takia pysyin suhteessa ja onneksi pysyin.
Kyllä sen kipinän voi löytää uudestaan jos sellainen on joskus ollut.
Vierailija kirjoitti:
En eroaisi. Perheessä on kuitenkin koko elämä. Jos eroaa yhden ongelman takia, saa muita ongelmia tilalle.
Yhdenkin ongelman takia kannattaa erota, jos se on iso. Kärsii lapsetkin huonosta ilmapiiristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En eroaisi. Perheessä on kuitenkin koko elämä. Jos eroaa yhden ongelman takia, saa muita ongelmia tilalle.
Kävisitkö sitten vieraissa vai luopuisit seksuaalisuudestasi perheen takia? Ap
Tietysti luovut jostain halvasta nus*imisesta perheesi vuoksi. Mikä imisä oikein olet kun muuta edes harkitset?
Parisuhderakkauteen kuuluu mielestäni seksuaalinen kipinä ja seksi pariskunnan välillä. Jos ne lopullisesti loppuvat, parisuhde loppuu. Pohdin vain sitä, kuinka kauan sen palaamista itse kukin odottaisi, sillä uskon että nykyään useimmilla jokin raja joskus tulee vastaan. Ap