Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei ole kovin omaperäinen ajattelija :/
11.03.2013 |
Tarkoitan, että hän on ihan fiksu ihminen ja hänellä on luonnostaan sydämen sivistystä, mutta hänestä ei saa mitään mielipiteitä tai muita ajatuksia irti kovin helpolla.
Minä esimerkiksi olen hyvin intohimoinen joidenkin asioiden suhteen, ja esim. ihmisoikeuksista voin puhua pitkäänkin ja seison mielipiteideni takana, sillä olen niitä pitkään kehittänyt ja asioihin tutustunut.
Jos mieheltäni kysyy jotain eettisiin asiohin tai muihin arvoihin liittyvää, ei hän yleensä osaa vastata mitään. On hänellä siis jokin mielipide aina kaikesta, mutta hän ei ole intohimoisesti mitään mieltä, eikä osaa/jaksa perustella ajatuksiaan. Tämä on joskus tosi tylsää, kun ei voi väitellä tai muutenkaan keskustella mistään vähän abstraktimmasta tai yleismaailmallisemmasta aiheesta. Tuntuu että mies jotenkin kokee, että koska nämä asiat eivät kosketa häntä, on niistä turha puhua.
Toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan, asiaa on vaikea pukea sanoiksi. Toivoisin siis, että mieheni voisi vaikka uutisia kuunnellessa/lukiessa napata kiinni jostain aiheesta, ja alkaa kertoa mielipiteitään ja ajatuksiaan, että kerrankin minä saisin vain kuunnella. Mutta sen olen aina minä, joka alkaa puhua. Tilanne onkin se, että mies on sanonut että olen avartanut hänen ajatusmaailmaansa kovasti, mikä varmaan onkin totta, mutta minä puolestani en ole saanut mieheltä mitään takaisin tällä alueella. Olisi mukavaa, jos voisin joskus kuunnella häntä ja hoksata tai oppia itsekin jotain uutta.
Onko muilla tämänlaisia ongelmia?
Kommentit (7)
Itse olen mies ja ehkä vähän samanlainen kuin sinun miehesi. Joistain asioista minulla kyllä on aika ehdottomiakin mielipiteitä, mutta joistain asioista mielipiteen muodostaminen taas on vaikeaa tai jopa mahodotonta.
Vaikkapa nyt joku oikeisto-vasemmisto -asettelu: minun mielestä molemmat ajattelumallit ovat ihan oikeita ja perusteltuja, niissä vain ajetaan eri ihmisryhmien etua. Eli miten tuollaisessa asiassa voi olla jyrkästi jotain mieltä? Asia erikseen on tietysti se, kumpaa haluat kannattaa, mutta se on tosiaan eri asia.
Eli jos minulta kysyy jotain, saattaa saada sellaisen pakotetun ja tylsän toisaalta-mutta-toisaalta -vastauksen. Toisaalta minä osaan kyllä perustella vastaukseni. Asiat, joita en osaa perustella, jätän mielelläni asiantuntijoiden pohdittavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 14:52"]
Itse olen mies ja ehkä vähän samanlainen kuin sinun miehesi. Joistain asioista minulla kyllä on aika ehdottomiakin mielipiteitä, mutta joistain asioista mielipiteen muodostaminen taas on vaikeaa tai jopa mahodotonta.
Vaikkapa nyt joku oikeisto-vasemmisto -asettelu: minun mielestä molemmat ajattelumallit ovat ihan oikeita ja perusteltuja, niissä vain ajetaan eri ihmisryhmien etua. Eli miten tuollaisessa asiassa voi olla jyrkästi jotain mieltä? Asia erikseen on tietysti se, kumpaa haluat kannattaa, mutta se on tosiaan eri asia.
Eli jos minulta kysyy jotain, saattaa saada sellaisen pakotetun ja tylsän toisaalta-mutta-toisaalta -vastauksen. Toisaalta minä osaan kyllä perustella vastaukseni. Asiat, joita en osaa perustella, jätän mielelläni asiantuntijoiden pohdittavaksi.
[/quote]
Mutta sehän ei ole merkki tyhmyydestä, piittaamattomuudesta tai siitä, ettei osaa pukea ajatuksiaan sanoiksi, jos toteaa että jotkut asiat ovat liian monimutkaisia yksinkertaista vastausta varten. Itseasiassa on fiksua ajatella niin.
Eräs näkökulma (mahdollisesti valoittaa miehesi ajattelua tai sitten ei). Itse olen sitä mieltä ettei asiat (asian ulkopuolisille) puhumalla parane vaan teot ne vaikuttaa. Kyllähän minäkin sujuvasti kuuntelen miten ihmisoikeusasiat jossain xxx-maassa on, ja voin todeta että eipä kivalta kuullosta mutta kun en henkilökohtaisesti tunne yhtään xxx-maan kansalaista jota voisin konkreettisesti auttaa niin eipä jossittelulla sen maan tilanne parane.
Ja sitten, olisitko oikeasti valmis saamaan oivalluksia jos vaikka minä paasaisin viisi tuntia ydinvoimalan rakentamisesta, siis vaikkapa siellä suoritettavista sähköasennuksista enkä vaikutuksista luontoon?
[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 20:06"]
Eräs näkökulma (mahdollisesti valoittaa miehesi ajattelua tai sitten ei). Itse olen sitä mieltä ettei asiat (asian ulkopuolisille) puhumalla parane vaan teot ne vaikuttaa. Kyllähän minäkin sujuvasti kuuntelen miten ihmisoikeusasiat jossain xxx-maassa on, ja voin todeta että eipä kivalta kuullosta mutta kun en henkilökohtaisesti tunne yhtään xxx-maan kansalaista jota voisin konkreettisesti auttaa niin eipä jossittelulla sen maan tilanne parane.
Ja sitten, olisitko oikeasti valmis saamaan oivalluksia jos vaikka minä paasaisin viisi tuntia ydinvoimalan rakentamisesta, siis vaikkapa siellä suoritettavista sähköasennuksista enkä vaikutuksista luontoon?
[/quote]
Eivät asiat puhumalla paranekaan, mutta olisi silti suotavaa että jokainen aikuinen muodostaa mielipiteensä ajankohtaisista asioista, jotta kun tilaisuus tulee, voi siirtyä myös niihin tekoihin.
Ymmärrän harmituksesi, ap. Minun mieheni oli aikaisemmin tuollainen, ei ollut kauheasti kouluja käynyt eikä kotona ollut oppinut keskustelemaan. Kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen miehestä on kehittynyt aikamoinen väittelijä, joka osaa perustella mielipiteensä esimerkillisesti. Osittain varmasti vaikuttaa se, että hän opiskeli aikuispuolella tässä välissä ja sai sitä kautta lisää yleissivistystä, mutta ainakin omien sanojensa mukaan hän on oppinut suurimman osan näistä taidoista minulta. Alkuun kuulemma ärsytti, kun aina piti miettiä MIKSI oli jotain mieltä jostakin, mutta nykyään meillä väitellään ihan ajankuluksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä hyvin, jos ap:n mies ei jaksa innostua jostain maailmojahalailevasta humanistihömpästä.
Ja mikä se ongelma on? Miehes ei oo tarpeeks fiksu sulle?