Lue keskustelun säännöt.
9 kk ikäinen vauva päiväkotiin. Miten se selviää siellä?
09.03.2019 |
Äitiysloma loppuu kun vauva on 9 kk. Itse päätin jatkaa hoitovapaalla ainakin vuoden siihen päälle (lapseni on nyt 11 kk), mutta mietin, mitä 9 kk ikäiselle oikein tapahtuu päiväkodissa. Kun vauvani oli 9 kk, niin hän ei kävellyt, ei kontannut, ei osannut syödä itse lusikallistakaan eikä juoda itse nokkamukista mitään (vaikka olin yrittänyt opettaa). Hän oli täysin sylivauva, jota piti syöttää ja juottaa parin tunnin välein, ja istuminenkin oli vähän sellaista, että istui puoli minuuttia ja väsähti ja kaatui. Ei tietenkään osannut pukea itselleen mitään edes pipoa itse. Eikä sanonut vielä sanaakaan. Ja siis ei ollut yhtään jäljessä kehityksestä vaan tuollaisia ne ovat, vaikka joku vauva saattaakin kontata jo 9 kk.
Miten tuollainen selviää päiväkodissa? Miten ne "tädit" ehtii syöttää ja juottaa ja pitää sylissä koko päivän? Siis vauvaa, joka ei vielä pysty itse yhtään mihinkään. Ei edes istumaan montaa minuuttia.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Kun itse työskentelin päiväkodissa, ja sinne tuli 9 kk ikäinen, ei sitä kyllä enää sanottu vauvaksi :)
Voin vilpittömästi kertoa, että molemmat ysikuiset pojat, jotka päiväkotiin tuotiin, sopeutuivat tosi hyvin, ja heille annettiin aina "omia tehtäviä" ja heitä vahdittiin totta kai enemmän kuin muita. Syöttäminen, nukuttaminen, kaikki oli tosi henkilökohtaista. Toinen näistä pojista oppi siellä kävelemään, ja taapersi työntäen mm. ruokalan kärryjä, halusi auttaa mukana kaikessa tekemisessä, jopa siivoamisessa. Se hänelle suotiin. Toinen oli passiivisempi, mutta todella hyvin sopeutui.
Mammat rakkaat, uskokaa pois: äiti unohtuu valehtelematta noin minuutissa siitä, kun lapsi on tuotu päiväkotiin. Siellä on paljon virikkeitä ja ohjelmaa koko päiväksi! On aamiaista, askartelua, välipaloja, ulkoilua, päikkäreitä, satutuokioita, laulua ja leikkiä.
Toisen ysikuisen äiti oli ihan kamala, kun oli jättänyt lapsensa meille, ja eteisessä jo sanonut "heihei" ja lapsi oli ehkä 20 sekuntia suu mutrussa, mutta sitten mentiin heti katsomaan uusia duploja ja ilme kirkastui. Niin mitä tekee lapsen äiti? Tulee koputtamaan päiväkodin ikkunaan ja vilkuttaa ja lirkuttaa sieltä - kun lapsi näkee äidin, joka häviää ikkunan takaa parkkipaikalle, taas sillä tulee pieni eroahdistus hetkeksi päälle. Antakaa vaan olla! Antakaa ammattilaisten hoitaa työnsä, älkää tulko kilkuttelemaan ikkunan taakse ja katsekontaktia etsimään vain omaa ikäväänne lievittääksenne.
Onhan se vaikea päästää omasta "vaavista" irti, mutta uskokaa pois, nuo pienimmät ovat myös päiväkodissa kaikkien silmäteriä.
En rehellisesti usko että olet ollut päiväkodissa töissä. Minä olen ollut töissä ryhmässä jossa oli kolme hoitajaa ja 12 noin vuoden ikäistä. Siis oikeasti, se oli pienten ryhmä eikä kukaan ollut yli 1,5 vuotias. Olin siellä vain sijaisena joten en ollut pitkään, mutta jo se aika oli todella silmiä avaavaa. Oma lapseni meni aikanaan päiväkotiin 1,5 vuotiaana, seuraava ei todellakaan mene vielä siinä iässä. Ehkä 20% niistä 1-1,5v lapsista oli valmiita olemaan siellä päiväkodissa, 30% oli todella surkeana, ja loput sinnitteli joten kuten. Ehkä tilanne on parempi sellaisessa ryhmässä jossa kaikki eivät ole noin pieniä ja pienemmät ehtivät saamaan enemmän huomiota, mutta ainakin tuollainen pienten ryhmä oli kamala paikka. Tämä kyseinen ryhmä ja päiväkoti oli Helsingin "hienostoalueella".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei vois vähempää kiinnostaa mitä mieltä joku av-mamma tai jossain horror-paikassa töissä ollu päikkytäti on mieltä toisten ihmisten valinnoista. Niin että hyvää loppuelämää teille!
Toki, mutta faktoista nyt on vähän hölmö kiistellä. Senkus laitat lapsesi hoitoon vaikka heti synnäriltä, mutta valheellista perustella sitä lapsen parhaalla.
Niin mitkähän nämä sinun mainitsemasi "faktat" on? Ja lähde kiitos.
No se ettei 9kk ole mitään hyötyä päivähoidosta. Vai mitä hyötyä siitä mielestäsi on? Ei tarvitse edes lähdettä pistää, ihan kerrot vaan.
Onko siis "fakta" sitä että sinä sanot jotain? Aika kovat kuvitelmat on sulla itestäs! Minä en mihinkään mutuiluun lähde, turha luulo.
Mammat hei! Meidän pitäisi tukea ja kannustaa toisiamme! Ei väitellä mikä on oikea ja mikä väärä ratkaisu tietämättä täysin toisen tilannetta. Itselleni on se ja sama onko 9 kuukautta vanha oleva vauva päivähoidossa, kunhan se saa kaiken muun ajan läheisyyttä ja rakkautta yllinkyllin vanhemmiltaan niin tuskin pilalle menee. Toiset lähtevät monesti syyttelemään, toiset korostavat omaa paremmuuttaan, joku saattaa jakaa hyviä vinkkejä arkeen mutta pääsääntöisesti vanhemmuudesta keskusteleminen netissä tuntuu aiheuttavan vain negatiivisuutta ja myrskyä. Surullista. Ja kyllä, olen tuore 5 kuukauden ikäisen vauvan äiti ja tämä nettikäyttäytyminen on yllättänyt minut. :/
Älä vie päiväkotiin jos ei ole pakko. 5-6-vuotiaana olisi ihanneikä lähteä päiväkotiin, sitä ennen muutaman tunnin kerhopäivät ovat parhaita niin pienelle lapselle.
Kyllä on outoja oletuksia täällä 9 kuukautisen vauvan taidoista. Esim. Omani ei osannut tuossa iässä edes ryömiä. 10 kuukautisena oppi ryömimään ja 1-vuotiaana konttaamaan. Puhuin neuvolassa huolestani koskien lapsen motorista kehitystä, mutta siellä vain sanottiin, että täysin normaalilla vaihteluvälillä kehittyy. 1v4kk meni päiväkotiin ja sillonkin osasi vasta kontata ja polvikävellä. Päiväkodin aloituksesta meni muutamia viikkoja, niin lapsi lähti kävelemään ja kuulemma tämä kehitys on täysin normaalin rajoissa. Luulen, että päiväkodin aloitus juuri auttoi kävelemään oppimisessa, kun oli ryhmänsä ainut vasta konttaava. Tuo kehitys on niin yksilöllistä. Tätä nykyä lapseni on 3 vuotias ja tykkää juosta, kiipeillä, tanssia, jumpata, puhuu paljon jne. Ihan normaali 3-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kurja, jos ap:n paikkakunnalla ei ole ollenkaan perhepäivähoitoa. Veisin tuon ikäisen ehdottomasti hoitajalle, jos olisi pakko mennä töihin tuossa vaiheessa. Itse olen päiväkodissa töissä enkä usko hetkeäkään, että päiväkoti on 9 kk ikäiselle paras hoitomuoto.
Avustajat on karsittu minimiin, ja vaikka ryhmässä avustaja olisikin, hänet olisi nimetty tietylle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, eli käytännössä avustaja ei kuitenkaan olisi vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei vois vähempää kiinnostaa mitä mieltä joku av-mamma tai jossain horror-paikassa töissä ollu päikkytäti on mieltä toisten ihmisten valinnoista. Niin että hyvää loppuelämää teille!
Toki, mutta faktoista nyt on vähän hölmö kiistellä. Senkus laitat lapsesi hoitoon vaikka heti synnäriltä, mutta valheellista perustella sitä lapsen parhaalla.
Niin mitkähän nämä sinun mainitsemasi "faktat" on? Ja lähde kiitos.
No se ettei 9kk ole mitään hyötyä päivähoidosta. Vai mitä hyötyä siitä mielestäsi on? Ei tarvitse edes lähdettä pistää, ihan kerrot vaan.
Onko siis "fakta" sitä että sinä sanot jotain? Aika kovat kuvitelmat on sulla itestäs! Minä en mihinkään mutuiluun lähde, turha luulo.
Eikun kerto nyt miten se vauva hyötyy päivähoidosta? :) odotamme innolla vastaustasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan? Asia vaivaa minua. Ap
Mun kaveri ei pitänyt yhtään lisää sen ensimmäisen jakson päälle ja lapsi meni ihan tavalliseen päiväkotiin.Kotona vielä imetti lasta kuitenkin pitkään.
Kai se ihan hyvin meni ja ei ainakaan koskaan myöntänyt mitään ongelmaa.
Hänellä syy uusi hyvä paikkainen työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan? Asia vaivaa minua. Ap
Mun kaveri ei pitänyt yhtään lisää sen ensimmäisen jakson päälle ja lapsi meni ihan tavalliseen päiväkotiin.Kotona vielä imetti lasta kuitenkin pitkään.
Kai se ihan hyvin meni ja ei ainakaan koskaan myöntänyt mitään ongelmaa.
Hänellä syy uusi hyvä paikkainen työ.
No tässä voi hyvällä syyllä kysyä miksi isä ei jäänyt edes 3 kuukaudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä synnyin kauan sitten. Äitiysloma oli tietääkseni kolme kuukautta silloin. Ja äitini oli pakko palata töihin. Ei ollut mitään vaihtoehtoja. Minut hän vei päiviksi päiväkotiin, tai seimeen, kuten silloin sanottiin. Sinne minä sitten kuolin.
Kun noin älykkään vertauksen keksit, niin kai ymmärrät myös sen, että seimi-ajoista on yhteiskunnassa tehostettu toimintoja aivan älyttömästi. Ei ole enää hoitoapulaisia tai siivoojia tai keittäjiä erikseen, jotka voisivat ottaa vastuuta kun varsinaista hoitajaa tarvitaan intensiivisessä hoitotilanteessa tms. Päiväkodissa työskentelevät lastentarhaopettaja-tuttuni ovat pitäneet pisimpään lapsiaan kotihoidossa tai keksineet päiväkotihoidolle vaihtoehtoisen hoitokuvion. Tuosta voi jo jotain johtopäätöksiä tehdä siitä, kuinka hyvin vauva sopii päiväkotiin.
Hollannissa ja monessa muussa maassa on noita seimiä eikä ole mitenkään erikoista että vauvat viedään hoitoon. Tietty se hoito on suunniteltu vauvoille ja se kaikkein kuormittavin, eli maaninen monen tunnin ulkoilu pukemisineen ja riisumisineen on tietenkin ihan tuntematon ajatuskin. Se hallitsee pakonomaisesti suomalaista lastenkasvatusta.
Eikä hollantilaiset nyt ainakaan sekopäisempiä ole kuin suomalaiset vaikka menevät hoitoon eivätkä ulkoile pakonomaisesti räntäsateessa.
Hollantilaisäidit tekevät todella usein osa-aikatyötä. 50-prosenttinen työaika on hyvin yleinen ratkaisu. Lastenpsykiatrien mielestä tämä on aivan keskeinen asia lapsen stressitason kannalta, mitä pienempi lapsi, sen merkityksellisempi asia. Välillä tekisi ravistella ihmisiä jotka näkevät vain kaksi ääripäätä. Meillä on 1,5-vuotias ja teemme molemmat osa-aikaista. Lapsella on hoitoaikaa alle 21 h kuussa ja sekin perhepäivähoitajalla.
Meillä nuorempi meni 1 v päiväkotiin, ja todella hienosti meni! Oppi pian muiden innostamana paljon uusia taitoja, omatoimisuutta ja sosiaalisuutta. Pienet olivat eroahdistuksetkin. Muutaman kuukauden kuluttua ei olisi aina malttanut kotiinkaan lähteä.
Ei kannata liikaa pelätä, jos lapsella kaikki on kunnossa, pärjää hoidossa pienempikin. Voisin jopa melkein suositella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä nuorempi meni 1 v päiväkotiin, ja todella hienosti meni! Oppi pian muiden innostamana paljon uusia taitoja, omatoimisuutta ja sosiaalisuutta. Pienet olivat eroahdistuksetkin. Muutaman kuukauden kuluttua ei olisi aina malttanut kotiinkaan lähteä.
Ei kannata liikaa pelätä, jos lapsella kaikki on kunnossa, pärjää hoidossa pienempikin. Voisin jopa melkein suositella.
Se, miten pieni lapsi päiväkodin kokee, on ainakin osittain temperamenttikysymys. Rohkea ja utelias saattaa jopa nauttia uudesta tilanteesta jollain tavalla, mutta ylipitkät päivät ei tällaisellekaan lapselle tee lopulta hyvää. Aralle, varovaiselle ja vetäytyvälle lapsellehan 1-vuotiaana päiväkotiin joutuminen on varmasti todella kuormittqvaa.
Osaako 9 kuukautinen jo kävellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti ne selviää. Tai siis itkevät paljon yksinään lattialla tai maassa, toki hoitajan sylissä silloin kun hoitajalla kädet vapaana mutta tätä rajallisesti kun miettii ryhmäkokoja. 4 lasta ei mahdu yhtäaikaa syliin.
Syövät miten ehditään syöttää ja nukkuminenkin vähän hankalaa kun kaikki ei pysty vielä yhden päiväunen rytmiin. Maitovalinnat voi olla hankalia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin pärjäsi mun 9kk vauva. Ei jäänyt traumoja, on oikein reipas 8 vuotias nykyään. Hyvissä käsissä oli siellä. Käydään vieläkin välillä moikkaamassa tuttuja tätejä.
Kertokaas mulle mistä alapeukut? Ei ollut vaihtoehtoja. Ei tukiverkkoa, ei vanhempia eikä mummoja. Mummoo, se ainoa elossa oleva, miehen äiti, ilmoitti jo raskausaikana, ettei aio lasta hoitaa. Mies kuoli ennen lapsen syntymää ja tulot olis tippunut hoitovapaalla ihan mahdottomaksi talolainan kanssa, joka otettiin ennen miehen äkkinäistä kuolemaa. Oli pakko mennä takaisin töihin. Töitä tein ensialkuun 80% päivää. Tää on vain elämää. Mutta lapsi oli hyvissä käsissä ja samassa paikassa kaikki päiväkotivuodet sekä esikouluajan. Hyvä ja helppo lapsi on ollut ja järkevä tullut. En ole huolissani ollenkaan. Enemmän se paniikki aikaisesta hoidon aloittamisesta on äidin päässä. Niin mullakin oli, mutta lapsi sopeutui yllättävän hyvin eikä ikinä surenut äidin perään. Enemmän äiti suri lapsensa perään. Omaa oloa helpoitti se, että dain luvan välillä soittaa, miten lapsi pärjää. Kertaakaan en sitä tehnyt, mutta se mahdollisuus jo auttoi äidin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Osaako 9 kuukautinen jo kävellä?
Mulla on 1 kolmesta osannut, mutta ei hänkään siinä iässä olisi sujuvasti talvihaalareissa kirmannut jäisellä pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nuorimmainen meni päivähoitoon päiväkotiin 9,5kk iässä 2,5pv/vko. Opetin nokkamukille ennen hoidon aloitusta, mutta ei oikein oppinut. Illat ja yöt imetin ja annoin syliä.
Vauvani nukkui hoidossa alkuun paljon, kunnes päivärytmi muuttui ja alkoi nukkumaan vaan normi päikkärit. Tässä päiväkodissa vielä hoidetaan ja sylitetään vauvoja ja meidän kun oli ryhmänsä vauva niin oli koko ajan jonkun sylissä. Minun piti sanoa, että antavat hänen liikkua, että oppii liikkumaan. 😊
Pph en olisi laittanut noin pientä mistään hinnasta tai pitäisi olla todella tuttu ja luotettava hoitaja. Tämä sen takia, että pph hoitaa yksin, ei ole toista aikuista kontrolloimassa hoitoa. Isommat lapseni ovat olleet pphoidossa joten kokemusta on.
Meillä helpotti vauvan päiväkoti aloitusta kun oli myös kaksi isompaa sisarusta samassa päiväkodissa. Vauvamme oli koko päiväkodin lemmikki ja ei vielä ole ainakaan näkynyt kehityksessä mitään ongelmaa. Pitäiskö jokaisen vanhemman säästää lapselleen rahaa, että pääsee aikuisena terapiaan lapsuuden traumoista. 😂
Välillä tuntuu, että teki niin tai näin, niin aina tekee väärin päin.
Tuo "ryhmän vauvojen lelliminen" on mielestäni todella väärin niitä muita ryhmän lapsia kohtaan. Pienten ryhmässä muutkin kuin ne alle vuoden ikäiset ovat pieniä. Kyllä ne 1-, 1,5- ja 2-vuotiaatkin tarvitsevat aikuisten huomiota, syliä ja apua. Toki 2-vuotiaat opettelevat jo kovasti omatoimisuustaitoja, mutta kyllä heilläkin on oikeus tarvita ja saada apua siinä missä niiden "vauvojenkin". Puhumattakaan siitä, kuinka niiden vuoden-puolentoista ikäisten pitää olla jo niin isoja, reippaita ja omillaan pärjääviä siinä vaiheessa, jos ryhmään tulee alle vuosikkaita.
Moni vanhempi, joka on saanut lapset pienellä ikäerolla, varmaan tunnistaa tämän? Kun vauva syntyy, niin se isosisarus tuntuu jo niin isolta ja omatoimiselta, mutta kun kuopus on samanikäinen taapero, huomaa, kuinka pieni sen ikäinen vielä onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä mitä selviämisellä tarkoitetaan: varmasti jää henkiin, mutta jättää jälkensä psyykeeseen. Persoonallisudesta riippuen enemmä tai vähemmän. En olisi itse vienyt alle 3v enkä vienytkään, vaikka rahat oli tiukilla.
Mistä tiedät, ootko joku selvännäkijä kenties? Suomessa on verrattain paljon psyykkisiä sairauksia ja myös kotihoitoa suositaan Suomessa enemmän kuin maailmalla.
Maailmalla tehdään kaikenlaista muutakin.
Ei ole edes psyykkisiä ongelmia olemassa, vaikka lapsia paritettaisiin.Minä ottaisin mallia eläimiltä. Hevostamma vieroittaa varsan vuoden ikäisenä, varsa pärjää aikuisten ruualla, osaa juosta, kommunikoida, uida ja pysyä aikuisten vauhdissa.
Laittaisin lapsen hoitoon, kun nuo edellä olevat asiat osataan.öö.. mitäs siellä tarhassa töissä on sitten jos ei aikuisia turvallisia ihmisiä. Osaa uida? just.. lue hyvä ihminen vaikka asiantuntijoiden mielipiteitä asiasta, löytyy googlaamalla. Kotihoito ei ole se autuaaksi tekevä ihme vaikka etenkin hieman vanhempi kouluttamaton ikäluokka on sitä mieltä.
Okei. Eli opettajat ja lastenhoitajat ovat vanhempaa, kouluttamatonta ikäluokkaa, jotka lätisevät paskaa lämpimikseen, vaikka ovat turvallisia aikuisia? Kiintymyssuhdeteoriat ja kaikki aiheesta tehdyt tutkimukset ovat ihan puppua, koska professorit tms. tyypit eivät ole asiantuntijoita? Hienoa. Olen sanaton.
Kyllä se saa siellä ruokaa ja huolenpitoa kuten muutkin lapset. Eli ei sen 9kk lapsen itekseem siel tarvii pärjäillä
Ei meidän kunnassa ole vuosiin saanut ryhmiin avustajia, jos ei ole jollekin lapselle myönnetty erityisen tuen tarpeeseen perustuen. Alle 3-vuotiaiden ryhmissä siis tuskin koskaan on avustajaa, jos ei ryhmässä ole kehitysvammainen lapsi, jolloin tietysti avustajan aika ja kädet eivät riitä niille ryhmän vauvoille.